Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuisti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuisti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. syyskuuta 2016

Värienergiaa




Kyllä se vaan niin on, että kukkaset piristävät ja tuovat kauneutta päivään.
Varsinkin nämä pienet auringot.
Iloisen värisistä kukista tankaan värienergiaa haastavan aamun jälkeen.
Tästä päivästä tulee hyvä, niin haluan uskoa.
Kohta lähdemme ulos, pakoon sotkua ja epäjärjestystä.
Istutamme pieninpien kanssa tulppaanin- ja narsissinsipulit maahan
ja haaveilemme kevään kukkaloistosta

Iloa ja energiaa meidän kaikkien päivään





torstai 3. syyskuuta 2015

Katsaus kuistille


Nytpä vien teidät kuvamatkalle meidän "uudelle" kuistille. Joskus kevättalvella mainitsinkin täällä, että meillä rempataan kuistia. Kuisti pääsi jo keväällä käyttöön, mutta kun en ole saanut sitä laitettua kokonaan valmiiksi, niin enpä ole sitä aikaisemmin viitsinyt myöskään kuvata. Mutta nyt sitten tuleekin pläjä kuvia.


Tämä viime talven remppa oli jo toinen remppa kuistillamme. Ostaessamme tämän meidän kodin kuisti oli kylmä ja lähinnä vain läpikulkupaikka. Kuistilta meni käynti niin yläkertaan kuin alakertaankin ja kolmella seinällä oli valtavat ikkunat, joten eipä siellä voinut edes oikein mitään säilyttää. Yläkertaan menevä oviaukko siirrettiin alakerran rempan yhteydessä eteiseen ja näin saimme kuistin ykkösrempassa kuistin järkevämpään käyttöön. Ekassa rempassa teimme kuistin puolilämpimäksi (mikä oli virhe!), laitoimme sinne uudet, vähän pienemmät ikkunat, vaihdoimme ulko-oven ja itse asiassa jouduimme rakentamaan melkein koko kuistin uudelleen kun kuistin sokkeli oli lähtenyt murtumaan (oli muuten ainuita ylläreitä tässä talossa). Siis jouduimme valamaan uuden sokkelin, uusimaan tukipuita ja siinä samalla jatkoimme kuistin kattoa ja teimme pienen katetun terassin ulos. Ulkoa päin näet ennen ja jälkeen kuvat täältä. 


Silloiselle kuistille ostimme vanhan antiikkikaapin takeille ym., mutta nyt kun perheemme on kasvanut kolmesta hengestä kuuteen henkeen, niin alkoi antiikkikaappi käydä ahtaaksi. Niinpä tuli se päivä joilloin kaapin myyminen tuli ajankohtaiseksi ja jouduin nöyrtymään ja alkaa suunnittelemaan kiinteitä kaapistoja kuistillemme ;) Samoihin aikoihin olimme vallan kyllästyneitä puolilämpimään kuistiimme ja leikittelimme ajatuksella uudesta kuistirempasta. Niinpä me sitten viime talvena päätimme, että nyt saa riittää kylmyys ja aloimme taas remppahommiin. Siinä samalla rempatessa avasimme katon harjakorkeuteen asti, niin kuin yläkerrassa olemme katot avanneet. Ja kylläpä tuli kuistillekin lisää "tilaa" ja avaruutta. 



Hankimme siis kuistille kiinteät kaapistot. Ja vaikka enempi tykkään vanhoista ja irtonaista kaapeista, niin täytyy myöntää, että onhan tuollaiset kiinteät mötikät niin paljon kätevämpiä. Niihin menee tavaraakin vaikka ja kuinka. Vetimiä en sentään halunnut ihan mitä tahansa ja niitä jouduinkin metsästämään monta kuukautta. Ei löytynyt hyviä marketeistä, eikä rautakaupoista. (Turhamaista, joku ehkä sanoo, mutta kun... ;D) Viimein törmäsin Vanha-Vanton nettiputiikkiin ja sieltä löytyi juuri sellaiset vetimet mitä olin etsinyt. Sellaiset omannäköiset, tiedättehän!


Löysin myös kyseisestä puodista kauniin posliinisen lampun kuistillemme. Sitäkin olin kerinnyt jo jonkin aikaa etsiä, mutten ollut löytänyt sitä oikeaa. Tämä passaa tuonne juuri eikä melkein. Kiitoksia vain vielä kertaalleen Vanha-Vantoon! 

Pikkupräntillä mainittakoon, että tilasin putiikista lampun ja vetimien lisäksi myös elämäni ensimmäisen purkin kalkkimaalia ja sen aikaansaannoksista saatte sitten lukea kun olen päässyt hommaan kiinni.



Nikkaroimme yhden ikkunan alle laudoista arkkupenkin ja tuommoisen hyllykön mihin saa kengät ikään kuin piiloon. Tuonne hyllykköön pitäisi joskus jaksaa vielä väkertää kiinteät kenkähyllyt, niin pääsisi koko tila käyttöön. Kuistin pellavan väriset verhot olen ommellut ties kuinka kauan sitten, mutta edelleen ne passaa sinne.


Toisen ikkunan alla on jo useamman vuoden kustilla ollut pieni lipasto. Lipaston viereen pitäisi löytää vanha ja tumma puulaatikko minun kengille. Nyt laitoin siihen väliaikaisesti kodarisssa majailleen laatikon. 


Karkasimme viime viikon puolivälissä pienelle lomalle koko perheen voimin (ja nyt onkin pari viime päivää vietetty pyykkiä pesten ja asuntovaunua putsaillen). Laiva kuljetti meidät Ahvenanmaan kauniille saarelle. Sieltä löysin eräästä sisustusputiikista kuistille taulun. Taulu pääsi puulaatikon yläpuolella olevien naulakoiden päälle. Vähän orvolta mustakehyksinen taulu näyti seinällä ja niinpä pyöräytin mustista helmistä sille kaverin. Sitten kun valkoinen puulaatikko vaihtuu tummaan luulen seinämän näyttävän vielä enemmän yhtenäiseltä.


Täytyy myöntää, että tykkään tästä uudistetusta kuistista paaaljon enemmän mitä vanhasta. 
Kiinteistä kaapeita huolimatta ;)

Sitten asiasta kukkaruukkuun, nimittäin syvä huokaus vaan, kun mies oli päivittänyt tietsikkaa ja uusien päivitysten myötä näyttö muuttui ihan kummalliseksi. Minä näen jostakin syystä kaikki uudet ja vanhat ja toistenkin kuvat ihan ylivalottuneina ja nyt miten tämä tämä liittyy tähän postaukseen, niin mulla ei ole hajuakaan onko nämä kuvat minkälaisia... Kameralla ne näyttivät ihan ok:lta, mutta täällä ne näyttää ihan epäluonnollisilta!! Näytön valoisuussäädöillä en ainakaan saa hommaa yhtään paremmaksi. Toivottavasti mies saa palautettua normi säädöt, tulee muuten vähän haastavaksi tämä kuvapuolisko :O

Yksi ps. vielä... En viitsinyt laitella tähän postaukseen remppakuvia, mutta hihkaiskaa jos joku haluaa ihan välttämättä sellaisia nähdä!

Niin ja hei, käykääpä osallistumassa alemman postauksen ARVONTAAN!

torstai 19. joulukuuta 2013

Joulujuttuja


Joulu on hiipinyt tupasemme jokaiseen nurkkaan ja soppeen.
Leipomiset on leivottu ja joululaatikot odottavat pakkasessa aattoa.

Tänä vuonna on tullut laiteltua joulua vähemmän mitä aikasempina vuosina. Ja siltikin oon tavoittanut saman tunnelman. Että turhaapa sitä hössöttää joulua, vaan laittaa ja tekee sen mitä jaksaa ja mikä tuntuu hyvältä.


Oikeastaan vain joulun tärkein koriste, joulukuusi enää puuttuu.
Vai voiko joulukuusta sanoa joulukoristeeksi!? ;)
Sen hakeminen onkin lasten ja miehen yhteinen homma. Me ollaan tosin käyty lasten kanssa jo merkkaamassa takapihan kuusikosta tämän vuoden joulupuu :)


Kuusentuoksua ollaan toki saatu tuoksutella jo parin viikon ajan. 
Näitä pikkukuusia kun haettiin sisälle ja ulos tuomaan tuoksua ja tunnelmaa jo joulukuun alussa.


Joulukukkia on myös tullut ripoteltua sinne ja tänne.
Jouluruusu on jo useamman vuoden ollut ehdoton lempparini, vaikkakin kovaa vauhtia kakkosena kirii valkoinen hyasintti. Kuistin jouluruusu ei vielä kuki, mutta olkkarissa oleva on tehnyt jo pari kukkaa. 

Viime vuonna sain toisen jouluruusuistani säilymään hengissä kevääseen asti ja pääsin istuttamaan sen kukkapenkkiin. Jouluruusu kun on oikeasti perenna. Nyt siinä on jo paljon nuppuja, toivottavasti se säilyy hengissä kevääseen asti niin pääsen heti maan sulattua nauttimaan sen kauniista kukista.

 

Yksi ilta innostuin leikkelemään lumihiutaleita silkkipaperista. En muistanutkaan kuinka koukuttavaa puuhaa se oli! Taisi siinä leikellessä ilta vaihtua ihan yöksi ;)
Lumihiutaleet pääsivät yläkerran aulan ja kuistin yhteen ikkunaan.

Nyt on lumihiutaleita ikkunassa, mutta ikkunan takana nurmikko on vihreämpää mitä keväisin. Poika tuumasikin yksi aamu, auringon paistaessa kirkkaasti, että nyt on tullut taas kevät! Vaan keväältä ulkona on näyttänytkin aurinkoisina päivinä! 
Mutta ei anneta lumettomuuden latistaa joulutunnelmaa! Päivisinkin tulee niin aikaisin pimeää ettei vihreää ruohoa ja paljaita puita edes huomaa! Jotakin hyötyä siis tuosta pimeydestä ;D

maanantai 18. marraskuuta 2013

Talvikuusi



Kaikennäköisiä aarteita sitä saattaakin löytää metsäretkeltä...

Kävimme lasten kanssa keräämässä metsästä askartelutarvikkeita jouluisia juttuja silmällä pitäen. Vastaan tupsahti pystyyn kuollut kuusireppana ja pakkohan se oli kotiin raahata. Kotona suihkuttelin siihen lumispraytä ja tökkäsin sen sinkkisankoon, lisäsin juurelle jäkälää (vai sammaltako tuo lienee?) ja niinpä me saatiin kuistia koristamaan kivan talvinen kuusi.


Kuusen oksille ripustin, jo aikaisemmin tyttäreni kanssa tekemiä, kärpässieniä. 


Vielä piti lipaston päälle etsiä kaapista muuta kynttilälyhty valoa ja tunnelmaa tuomaan. Kuisti saikin heti mukavan talvisen ilmeen olematta kuitenkaan vielä liian jouluinen. Lähempänä joulua aion sitten vaihtaa talvikuusen tilalle oikean pienen joulupuun.


Edellisen kuvan yläreunassa pilkistää pari viimevuonna tekemääni käpypalloa, jotka ripustin kattoon roikkumaan.

***

Laittelenpa vielä loppuun tuosta kuistin lipastosta ennen ja jälkeen kuvat.

 Satuimme siis saamaan kesällä muutaman uuden tai oikeasti vanhan huonekalun meille (muista huonekaluista laittelen kuvia kun ne on saatu tuunattua). Kuistille olikin ollut etsinnässä sopivan matala lipasto lasten pipoille, hanskoille ym. ulkotamineille ja tämä lipasto sopi koon puolesta täydellisesti tuohon ikkunan alle. Jotenkin vain tuo alkuperäinen ulkoasu ei ihastuttanut suuremmasti ;) Onneksi on keksitty hiomapaperi, maalisuti ja valkoinen maali, jotenka lakattu koivupinta ei muodostunut esteeksi, hidasteeksi vain!  Vaihdoin vielä uudet vetimet puunuppien tilalle ja mielestäni tuosta kuoriutui ihan käypä yksilö :)

Kuva on otettu sieltä mistä saimme lipaston!

Vetimet ovat vielä mietinnän alla, että jääkö tuohon nuo eripariset vai pitäisikö hankkia uudet! Joka tapauksessa tykkään tuosta lipastosta ja asiansakin se on ajanut todella hyvin näinä muutamana kuukautena mitä se on meillä majaillut!


keskiviikko 28. elokuuta 2013

Auringonkukkapelto




Jokunen aika takaperin tuli ajeltua, niin kuin jokaikinen kesä, tutulle retkipaikalle. Matkan varrella, tietä koristaa kaksi upeaa auringonkukkapeltoa. Tällä kertaa kukat olivat vasta avautumassa täyteen loistoon. 
Aika huikea tunne on kulkea itseäkin korkeampien auringonkukkien keskellä!



Kaksi kimpullista kukkia oli pakko käydä tulomatkalla vielä poimimassa. 
Toinen pääsi pihalle portaiden juurelle...


ja toinen koristamaan kuistia. 
Noista saakin roppakaupalla värienergiaa!!