Nahkalaukku

 

Tämän nahkalaukun olen ommellut jo aika päiviä sitten,

mutta haluan laittaa tämänkin tänne itselle muistoksi.

Tämä on tehty vanhoista nahkahousuista :)

Ribbipipoja ja rusettipantoja

 

Ompelin jo keväällä läjän ribbipipoja meidän perheen vähän jokaiselle jäsenelle.

Tänä syksynä voidaan samistella melkein koko perheen voimin :D

Lisäksi keväällä tuli ommeltua läjä rusettipantoja myyjäisiin. Jokunen sentään jäi myös omille tytöille. Kokeilin leikata itse vanhoista sukkahousuista nuo pantaosat ja hyvin on toimineet, joskin ne ei palaudu samallalailla pieneksi mitä ostetut nailonpannat. Toisin sanoen pienille ja isoille päille pitää olla omat pannat :)

Ommeltu joutsen

 

Ompelin tyttöjen huoneeseen joutsenen. 

Ihastuin tämän tapaiseen joutsenmobileen yhdessä nettiputiikissa, 

mutta kun on tälläinen kenen pitää kokeilla tehdä kaikkea itse, 

niin piirtelin itse tähän kaavat, ommella hurautin joutsenen kasaan 

ja viimeistelin kirjomalla silmät ja nokan ympäryksen. 

Tytöt olivat mielissään ja ristivät tämän heidän lukulinnuksi.

Pipoja ja pantoja kevääseen

 

Nämä pipot tuli ommeltu jo viime keväänä akuuttiin tarpeeseen.

Ja tänä keväänä näiden käyttö on tietty jatkunut :)

Onneksi on tullut joskus ennen muinoin jemmattua kankaita, 

sillä eipä viime keväänä ollut kauppoihin asiaa...

Viime keväänä tuli ommeltua tytöille ja itselle myös rusettipannat.

Tämän kevään pipo-ompelukset onkin sitten jäänyt näihin kahteen pipoon.

Rusettipantoja ja ristiäismuistoja

 

Me vietettiin vajaa kuukausi sitten rakkaan pikkutyttömme ristiäisiä ♥

Laittelen tänne muutaman ristiäiskuvan muistoksi tuosta ihanasta juhlasta.

Leivoin juhliin kaksi täytekakkua, suklaakakun ja perinteisemmän täytekakun, 

jonka välistä löytyi mustikka- ja mansikkatäytteet.

Suklaakakuksi leivoin Fazerin suklaakakun. Se on helppo tehdä ja todella hyvää. 

Tällä kertaa upotin täytteen joukkoon vadelmia.

Kokeilin tehdä myös tuollaisen herkkutarjottimen. 

Siitä tuli sen verran kiva ja näyttävä, että taidan tehdä samanlaisen myös jouluksi, 

mutta enemmän jouluisilla herkuilla.

Kolmelle nuorimmalle tytölle tein ohkasesta pellavasta rusettipannat.

Nämä olikin aika helppo ja nopsa tehdä ja näistä tuli niin suloiset, 

varsinkin tuosta vauvan minirusetista ♥

Ihania joulukuun päiviä sinulle ♥

Vauvalle

Virkkasin edelliselle kuopukselle turvakaukaloon hassun merihevosen roikkumaan.

Turvakaukalo vaan jäi todella vähälle käytölle ja niinpä merihevonen 

pääsi ilahduttamaan pikkuista sairaalasänkyyn. 

Siinä minun pikkuiseni tillitteli tuota hassua sinistä merenelävää.

Aloittelin tekemään samaiselle pikkuiselle valas-köllöttelyalustaa, 

en vaan saanut sitä ikinä valmiiksi, kun vauva viime syksynä sairastui...

Nyt kesällä ompelin köllöttelyalustan valmiiksi uutta vauvaa varten ♥

Kesällä ompelin myös tämän syksyisen vauvanlelun meidän uudelle syysvauvalle.

Sienen sisään sujautin rikkimenneestä vauvanlelusta talteen otetun pienen helistimen.

Tämä merihevonen ilahduttaa myös tätä meidän uutta pikkuista,

samoin kuin nuo aikaisemmin virkatut lelut mitkä näkyvät tuossa valaskuvassa.

Mukavia syyspäiviä jokaiselle ♥

Poikien huone

Niin kuin aikaisemmin jo kerroin, 

meillä on odottanut kellarissa vanha pinnalaitainen kerrossänky.

Nyt saatiin viimein koottua tuo sänky 

ja samalla pyöräytettiin yläkerran järjestys kokonaan ympäri.

Erinäisistä syistä päätettiin nyt kokeilla miten meillä toimii tyttöjen ja poikien huoneet. 

Jospa tämä järjestely rauhoittaisi ainakin iltoja ja nukkumaan menoa vielä sittenkin, 

kun uutuuden viehätys "uusista huoneista" on poissa. Kun makkareita on rajoitetusti 

ja perheessä useampi lapsi, niin välillä tuo huonejärjestelyjen miettiminen tuottaa pieniä haasteita. 

Ihmeen hyvin ollaan kuitenkin saatu asiat aina järjestymään.

Nyt tämän huoneen jakaa kohta kahdeksan vuotias poika 

ja jonkusen kuukauden päästä kolme vuotta täyttävä poika.

Ompelin kerrossänkyyn pellavasta päiväpeitteet.

Pikkuikkuna sai myös uuden verhon tämän ompeluksen ylijääneestä tyynyliinasta. 

Nyt tuli sekin hyötykäyttöön!

Aku Ankat saa illalla sujautettua näppärästi tähän löytämääni säilytyspussukkaan.

Ja mitä ihmettä, tuo on tosiaan toiminut! 

Lattia ei ole ollut enää iltaisin kuorrutettu sarjakuvalehdillä.

Tänä viikonloppuna tajusin, että ensi lauantaina käännetään kalenteriin 

jo joulukuun lehti ja tasan viikon päästä on ensimmäinen adventti.

Vuoden jännittävin ja ihanin aika on siis aivan nurkan takana!

Ehkä se tuo tullessaan myös vähän piristystä meidänkin tupaan. 

Täällä on nimittäin pari viime viikoa sairastettu. Ei mitään vakavaa, 

mutta kun tämmöisessä keskivertoa suuremmassa perheessä jokainen päättää sairastaa erikseen, 

niin siinä kestää... :/ No, enää kaksi kahdeksasta sairastamatta ;)

Jospa he kuitenkin säilyisivät terveinä!

Tänne on ilokseni tullut muutama uusi lukija!

Lämpimästi tervetuloa joukkoon mukaan ♥

Aurinkoisia päiviä juuri sinulle!!

ps. Kiitos vielä kerran siskoseni kerrossängystä ♥ 

Se on ihan täydellisen kokoinen tuohon meidän vinttikamariin!

Vauvauutisia

Yksi päivä rupesimme ihmettelemään lasten kanssa, 

mikä ihmeen hälinä hiirien kodista mahtaa kuulua. 

Kurkistimme tupaan ja mitä ihmettä, 

siellä tuoreet vanhemmat hoivasivat pikkuruisia kaksosvauvoja. 

Niin oli viimein äiti-hiiren odotus päättynyt 

ja suloiset pienet hiirikaksoset putkahtaneet maailmaan. 

Me olimmekin jo kerinneet ihmetellä miten äiti-hiiren vatsa oli loppuaikana niin valtavan suuri, 

mutta eihän se ollut ihmekkään, kun siellä majaili kaksi vauvaa yhden sijasta.

Onneksi näyttää hiiri-isä osallistuvan vauvojen hoitoon siinä missä äitikin.

Ja näkyypä isä kettelevän kahvia ja kantavan pöytään syömistäkin, 

että äiti saa rauhassa sylitellä pikkuisiaan.

Näppäränä miehenä isä rakensi tupaan uuden arkkusohvan, 

jonka saa helposti muutettua illalla vauvojen sängyksi.

Äidin tehtäväksi jäi ommella sänkyihin vuodevaatteet. 

Ja kerkesipä hän ommella pikkuisille myös makuupussitkin, 

kun vauvat odotuttivat itseään. 

Nyt pääsevät vauvatkin telttailemaan, kunhan nyt tuosta vähän kasvat.

Mutta niinhän siinä kävi, etteivät vanhemmat raaskineet vauvoja yksikseen sängyssä nukuttaa, 

vaan pujahtivat itsekin uusin säkyihin ja ottivat vauvat kainaloihinsa.

Pikkuisilla näyttää olevan hyvät unenlahjat. 

Eipä ole öisin nimittäin kantautunut mitään melua hiiritalosta meidän korviimme. 

Ja uni näyttää maistuvan vauvoille vielä pitkälle aamuun.

Ja kun äiti ja isä ovat saaneet hörpittyä aamukahvit 

ja vauvat ovat heränneet alkaa taas uuden päivän hyörinä ja pyörinä hiiritalossa.

Ompelin lasten hiirileikkiin kaksosvauvat. Nämä pikkuruiset hiiroset ovat vain 

7 senttiä korkeita, joten aika näpertäminen niissä oli. 

Mutta nämä oli juuri niitä itsensä ylittämisiä, 

kun saa pähkittyä miten tuollaiset minihahmot saa siistististi tehtyä. 

Aika monta tuntia sainkin niihin käytettyä, mutta lopputulos oli kaiken vaivan väärti.

Hiiri-äidin työtä helpottamaan tein pikkuisille sitterit. 

Tein sittereistä sen kokoiset, että ne käyvät myös Barbileikkeihin. 

Puhelinlaatikosta taas sai näppärästi askarreltua penkkisängyn. 

Vuodevaatteet ja makuupussit ompelin tilkkilaatikon aarteista. 

Tämmöisiä uutisia tänne!

Mitäköhän sitä seuraavaksi tekisi, ehkä jo jotain jouluista...

hmm...

Vitosen löytö

Mukavaa uuden viikon aloitusta sinulle ♥

Kovin on ollut vielä hiiritalossa hiljaista. 

Vaikka kuinka ollaan käyty kurkkimassa, 

niin vielä siellä näyttää hääräävän vain edellisen postauksen ystävykset. 

Siispä tekin saatte odotella hiirien kuulumisia ainakin tämän postauksen verran ;)

Näin uuden viikon alkuun laittelen tänne 

muutaman kuvan meidän pienten vinttikamarista. 

Tyttösen nurkkaus sai pienen suloisen lisän, 

kun löysin kirppikseltä vitosella vanhan nuken pinnasängyn. 

Punaruskea pinta sai uuden hempeän värityksen kalkkimaalilla 

ja arvatkaapa vain oliko tyttönen mielissään.

Nyt näkee nukkevauvakin taatusti vaaleanpunaisia unia.

Meillä odottaa kellarissa samanlainen pinnalaitainen 

pieni kerrossänky lapsille, kuin tuo nukensänkykin. 

Mistäköhän sitä vain saisi niin paljon innostusta ja energiaa, 

että jaksaisi alkaa vaihtelemaan (taas) yläkerran järjestystä.

Kangasvarastojen tyhjäystäkin on tullut harrastettua minimaallisesti nukensängyn myötä, 

kun ompelin siihen patjan ja pienimmistä tilkuista tilkkupeiton.

Nyt taidan alkaa välipalan laittoon, alkaa näet jälkikasvu kuullostaa nälkäisiltä.