perjantai 17. helmikuuta 2017

Lämmikettä itselle



Kello lähentelee puoltayötä. Innostuin laittelemaan kuvia koneelle ja nyt näköjään vielä postaustakin tekemään. Järkevämpäähän sitä olisi tähän aikaa jo kömpiä pehkuihin mitä istua tietsikalla. Onneksi huomenna ei sentään tarvitse nousta ketään herättelemään, vaan saadaan nukkua lapsukaisten kanssa niin pitkään kuin vaan unta riittää.

Nappasin yksi päivä uudesta tuubihuivistani muutaman kuvan. Neuloin huivin iki-ihanasta Klompelompe kirjasta vähän aikaisemmin neulomani myssyn kaveriksi. Toivottavasti nyt tulisi taas vaan pakkasta, että pääsen käyttämään näitä merinovillaisia ihanuuksia. Näille plussakeleille ne kun ovat vähän turhan lämpimiä.



Tämä pipo on muuten malliltaan ihan täydellinen nuttura- ja ponnaripäivien pipo. Kun hiukset ovat auki, pipo on vähän turhan lörppö ja meinaa valua silmille. Liekkö minulla vain liian löysä käsiala vai onko pipo oikeasti malliltaan lörppä, mutta nyt sain vähän niin kuin vahingossa kauan kaipaamani "nutturapipon". Tarvitsee varmaan kuitenkin tehdä vielä (viimeistään ensi talveksi) itselle hiuksetaukipipokin eli sama pipo astetta pienemmillä puikoilla, tykkään nimittäin hurjasti pipon simppelistä, mutta kauniista mallista :)

Hyvää viikonloppua kaikille täällä piipahtaville ♥

perjantai 10. helmikuuta 2017

DIY koulupöytä




Meidän isoimmat lapset ovat tulleet jo sen verran isoiksi, että on tullut aika päivittää vähän heidän huonettaan. Koululainen ja eskarilainen ovat kaivanneet kipeästi omaa kunnollista työpöytää huoneeseensa. Katselimme monenlaista valmispöytää, mutta jokainen oli väärän kokoinen, sillä olimme suunnitelleet lapsille työpisteen huoneessa olevaan pieneen vinokattoiseen nurkkaukseen. Lopulta päätimme tehdä työpöydän liimapuulevystä itse. Lopputulos on ollut oikein toimiva. Pöydästä saatiin nurkkauksen juuri oikean kokoinen ja siihen mahtuu hyvin kaksi lasta touhuamaan. Pieni lipasto on kuleksinut aikaisemmin lastenhuoneessa miten sattuu ja nyt sillekin löytyi oikea paikka ja tärkeä tehtävä toimittaa työpöydän laatikoston virkaa. Hauskat hyllyt, suloiset pahvisalkut ja kivan julisteen tilasin Jollyroomilta ja niillä saikin kivaa ilmettä ja väriä nurkkaukseen.



Tämä nurkkaus on ollut aina haastava sisustaa ja siihen onkin kokeiltu monenlaista aina lasten kotileikkinurkkauksesta nykyiseen työpisteeseen, joista tämä jälkimmäisin on ollut ehdottomasti toimivin ja käytännöllisin. Nyt on lapsilla oma ja ennen kaikkea toimiva työpiste. Tosin läksyt hoituvat edelleen keittiön pöydän ääressä, mutta onhan se nyt paljon mukavampi piirrellä ja askarrella omalla tilavalla pöydällä, mitä aikaisemmin pienen peilipöydän ääressä tai lattialla. Nyt onkin vielä uudet tuolit etsinnässä ruokailuhuoneen tuolien tilalle. Minulla on tullut ihme pinttymä pinnatuoleista, saapa nähdä löydänkö sellaiset :D



Loppuhuonekin kaipaisi vielä päivitystä. Jotakin uutta huoneeseen onkin jo tullut, sillä saimme sinne levitettävän puusohvan (mikä vilahtaa yhdessä kuvassa). Jossakin vaiheessa näette ehkäpä siis lisää lastenhuonekuvia, jos vaan saan lopunkin huonen laitettua. Olkoon tämä postaus siis "lastenhuoneen päivitys osa 1" :)

Mukavaa viikonloppua ♥

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Runebergin päivänä




Runebergin, tuon kansallisrunoilijamme, päivänä herkutellaan eilen leivotuilla Runebergin tortuilla. Manteliallergisena tulee joka vuosi leivottua mantelittomia torttuja. Pakastevadelmista tehty "hillo" tuo raikkutta muuten makeisiin leivoksiin. Päiväkahvinautinto on siis taattu. 

Ja olipa muuten mukava harjoittaa taas taikinaterapiaa. Olen jo pidemmän aikaa vältellyt turhia sokereita ja niinpä makean leipominenkin on rajoittunut lähinnä erilaisiin juhlapäiviin. En ole viitsinyt itseä turhaan kiusata, vaikka nykyään voinkin jo todeta, että vaikka makeaa onkin tarjolla en aina sitä ota. Ei vaan tee mieli. Tänään aion kuitenkin herkutella tällä minun yhdellä lempparileivonnaisella.

Mukavaa päivää ♥



keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Yhdistetyt prinsessa- ja hämähäkkisynttärit



Viime postauksessa jo mainitsinkin, että meillä juhlittiin viikonloppuna kahden lapsemme yhteissynttärit. Pientä mietintää vaati kahden aivan erilaisen toiveen yhdistäminen, sillä 3-vuotias prinsessamme halusi itselleen prinsessajuhlat ja 6-vuotias poikamme oli jo syksystä asti toivonut itselleen hämähäkkisynttäreitä. Lisähaastetta suunnitteluun toi tytön hämähäkkipelko, eikä poikakaan ollut innokas yhdistämään prinsessoja hämähäkkeihin. 



Sitten hoksasin laajentaa hämähäkkiteemaa muihinkin ötököihin. Tyttö tykkää ihan hirmuisesti leppäkertuista ja niinpä synttäreillä seikkaili hämähäkkien kaverina prinsessaleppäkerttuja. 3 vuotiasta on vielä helppo johdatella ja vaaleanpunaiset leppäkertut ovat nyt aivan selviä prinsessaleppäkerttuja, eikö niin!? Ja poikakin nieli prinsessaleppikset mukisematta, kun onhan ne sentään aivan eriasia mitä ihmisprinsessat.



Isompi synttärisankari teki isosiskonsa kanssa yhteistyönä upean mustan viirinauhan, jossa toisella puolella seikkaili hämppikset ja toisella prinsessaleppikset. Se ja pari lahjapaperista tekaistua viirinauhaa toivat juhlantuntua leijuvien ilmapallon kanssa keittiöön. Innostuinpa myös väkertämään pilleihin teemanmukaiset koristeet.



Molemmille lapsille piti luonnollisesti tehdä oma kakku ;) Tyttöselle tekaisin leppäkerttukääretortun. Lisäainekammoisena värjäsin valkosuklaasulan karpalojauheella vaaleanpunaiseksi ja siitä väkersin leppiksiä kakun päälle. 

Pojalle piti tietenkin tehdä sitten hämähäkkikakku, jonka välistä löytyi mariannerahkaa ja puolukkahilloa. Pettämätön yhdistelmä, vaikka ei ehkä siltä kuullostakkaan. Hauskojen hämähäkkikeksien idean nappasin joskus instagramista. Isoimmat muksut tekivät suolapaloiksi coctailtikkuja nakeista, juustosta, kurkusta ja rypäleistä ja minä leivoin maailman parasta kinkkupiirakkaa. Muuten mentintiinkin perinteisellä karkki-, sipsilinjalla.


Mukavat juhlat meille lopulta saatiin ja kumpainenkin sankari oli tyytyväinen. Pikkusiskolle vaan hämähäkkikakku taisi olla pieni koettelemus. Hän ilmoitti 3 vuotiaan tarmolla, että se on ällöttävä eikä suostunut maistamaan sitä kuin vasta maanantaina, jolloin se oli kadottanut jo kaikki hämähäkkimäiset piirteensä ja muistutti lähinnä enää vain hajoitettua muurahaispesää :D


torstai 19. tammikuuta 2017

Rakkautta ensi silmäyksellä




Tänä(kään) talvena ei ole haitannut lumituiskut ja poskia nipistelevä pakkanen. Villaista vaan päälle ja ulkokeleistä nauttimaan. Viimeistään syksyn ensimmäisen pakkasaamun jälkeen sitä tulee aina herättyä tulevaan talveen ja käytyä perheen talvikamppeet läpi. Mitä nyt kelläkin oli ja mitä nyt kukanen tarvitsee! Aina puuttuu joltakin vähintääkin siistimpi pipo tai sopivan kokoiset villasukat. Ja sehän tietää yleensä allekirjoittaneelle hommia, mutta eipä mitä tahansa hommia, vaan sellaisia mistä ihan tosissaan tykkään. Miten mukava sitä onkaan istahtaa parin kerroksen verran sohvalle kesken arkihässäkän tai nollata ajatukset illalla muutamalla neulerivillä.




Tänä syksynä törmäsin vielä niin suloiseen neulekirjaan, mikä piti hetimiten itselle tilata. Rakkautta ensi silmäyksellä ;) Ihan tuli valinnan vaikeus päättää mitä ihanuuksia sieltä tekisin. Vesselimyssy vauvalle, isosiskolle ja -veljelle hauskat pallokuosiset pipot ja itselle Klompemyssy. Vähän hidastahan tämä neulominen minulla on, lapset sentään saivat piponsa ja pienin sukkansa viime vuoden puolella, mutta minun myssyni valmistui vasta viikko sitten. Mikä ilo onkaan ollut nyt vetäistä uusi, pehmeä merinovillainen pipo päähän ulosmennessä. Nyt päätäkään ei palele tai ole liian kuuma, kun aikaisemmin omistin vain trikoopipoja ja ylipaksun villamyssyn.




Loppuun tiedoksi, että pipot on neulottu iki-ihanan Klompelompe-kirjan ohjeilla ekan kuvan roosan väristä pipoa lukuunottamatta, minkä olen viime vuonna koukunnut. Vauvan villasukat olen neulonut tällä ohjeella. Villasukkiin ja pallokuvioisiin pipoihin tuhosin jemmalankoja, mutta vauvan pipoon ja omaan pipoon piti käydä ostamassa uudet langat (tjaa, mitäköhän syksyllä langoista kirjoittelinkaan... Nämä langat pääsivät sentään suoraan puikoille :D).


Meillä vietetään viikonloppuna kahden lapsukaisen yhteissynttärit. 6vee poika on toivonut hämähäkkisynttäreitä ja neiti 3vee, joka inhoaa hämähäkkejä ja on ilmoittanut haluavansa hienonväriset (=vaaleanpunaiset) prinsessakekkerit. Poika on nyt ollut huolissaan, että eihän vaaleanpunaista voi nyt mitenkään yhdistää hämähäkkeihin. Siinäpä äidillekin pähkinää purtavaksi! Jospa me kuitenkin jotakin keksitään ja molemmat muksutkin olisi mielissään :D

Auringon pilkahduksia talvipäiviisi ♥

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Pohdintaa bloggauksesta


Vuoden ensimmäinen postaus.
Koko viime syksyn olen miettinyt ja pohtinut, mitä tekisin tämän blogin kanssa. 
Tuntuu, ettei aika tahdo riittää tänne sillä lailla miten haluisin. 
Instagramkin tuntuu helppoudellaan välillä kiilaavan blogin edelle.
Riittääkö rahkeeni molemmille, sekä blogille ja instagramille!?


Toisaaltaan en haluaisi tätä harrastusta lopettaa. Tykkään hirmuisesti valokuvata ja mihin niitä kuvia sitten suoltaisin, jos en tänne blogiin. Instagramiin ehkä, mutta vaikka se helppoudellaan tahtookin kirittää blogin edelle, niin kuitenkin siitä puuttuu se jokin, mitä tästä bloggaamisesta saa. Välillä on kiva päästä myös kirjoittamaan ihan kirjoittamisen ilosta, toisinaan tuntuu ettei tekstiä tahdo millään tulla ja silloin postausten tekemiseen tuntuu tuhrautuvan turhankin paljon aikaa. Vaikka kyllä niihin kuviinkin saa aikaa käytettyä. Mihin siis käyttää ne päivien ja viikkojen vähäiset vapaahetket. 

Käsitöitäkin on mukava tehdä ja olla ja touhuta vaan perheen kesken. Leipomisestakin pidän ja joskus olisi hyvä käydä myös ulkoiluttamassa itseään. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Olisi niin paljon mukavia asioita, mitä haluaisin tehdä. Viisi pientä lasta, kotityöt ja sun muut menot pitävät huolen siitä, että omia tekemisiä on pakko karsia. Mutta siitä pidän kuitenkin kiinni, että niitä itselle tärkeitä asioita pääsen tekemään ainakin sen hetken verran. Niiden avulla kun ammennan jaksamista tähän arjen pyöritykseen.


Jokunen aika sitten puntaroin ja päätin, että haluan jatkaa tätä tärkeäksi käynyttä harrastusta, bloggaamista. Mietin, että eihän minun tarvitse aina tehdä pitkiä postauksia, laittaa paljon kuvia tai väkisin yrittää kirjoittaa kuville jotakin kohtuullisen järkevää tekstiä. Voin aivan hyvin tehdä myös pieniä muutaman kuvan ja lauseen postauksia, jos siltä tuntuu tai jos aika ei sillä hetkellä riitä mihinkään suureen, mutta kuitenkin tekisi mieli käydä täällä jotakin huikkaamassa.

Tänä vuonna yritänkin siis pitää tätä blogia astetta rennommalla otteella. Aika näyttää miten käy ja mihin suuntaan blogi lähtee kulkemaan. Muuttuuko tämä paljon vai pysyykö samanmoisena kuin aikasempina vuosina. Se on ainakin varmaa, että täällä tulee edelleen vilahtamaan sisustusjuttuja ja tekemiäni käsitöitä. 


Harvoin tulee kiitettyä teitä lukijoita, mutta nyt haluan kiittää teitä ja erityisesti teitä jotka jaksatte ilahduttaa minua kommenteilla. Jokainen uusi lukija tuo myös iloa minulle ja teitä onkin jo mukava määrä! Lämpöinen kiitos siis sinulle ja te uudet lukijat tervetuloa joukkoon mukaan

ps. Kysynpä tässä samalla olisiko sinulla mielessä/toiveissa jokin aihe mistä haluaisit minun tekevän postauksen? 
En ole tainnut ennen tämmöistä kysellä, mutta kerta se on ensimmäinen... :)


perjantai 30. joulukuuta 2016

Jouluiset kuvaterveiset





Vuoden toiseksi viimeinen päivä on vaihtumassa illaksi. Katse alkaa suuntautumaan pikku hiljaa uuteen, tulevaan vuoteen. Mitään mahtaa uusi vuosi tuoda tullessaan!?

Ennen vuoden vaihtumista laittelen tänne kuitenkin vielä muutaman kuvan meidän joulusta. Meidän joulu kului sitten kuitenkin sairastelessa. Oikeastaan tänään on vasta tuntunut, että koko porukka, itseni mukaan lukien, alkaa olla kunnossa. Eilen haistoin ensimmäistä kertaa kuusen ja hyasintin tuoksun ja päätin, että joulu saa viipyä meillä tänä(kin) vuonna loppiaiseen asti

Olin ommellut pienimmälle tyttöselle hyvissä ajoin uuden mekon jouluksi. Roosaa, ruusuja sekä pitsiä, arvatkaapa vain tykkäsikö meidän prinsessa uudesta mekostaan!? Mekkotehtaan Alviina oli juuri sopivan simppeli malli tähän mekkoon. En ole oikein ikinä osannut pukea lapsia jouluna "perinteisiin jouluisiin vaatteisiin tai väreihin" ja nytkin tytön joulumekosta tuli enempi keväinen kuin jouluinen. Mutta kevättä kohdenhan tässä taas mennään :) 
Millaisia vaatteita teidän perheessä käytetään jouluna?





Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että olisi kiva kokeilla virkata latvatähti joulukuuseen. Kun sitten Ripaus tunnelmaa -blogin joulukalenterista löytyi linkki kauniiseen virkattuun latvatähteen päätin viimein kokeilla sellaista.  Ja kyllä siitä tulikin kaunis! Kovetin oman tähden laimennetulla Eri Keeperillä. Tästä löytyy ohje latvatähteen. Itse vähän suurensin sitä ja pikkuisen muutenkin muokkasin. Olen haaveillut monta vuotta myös virkatuista lumihiutaleista kuusessa, mutta olen aina ajatellut, että ne on suuritöisiä ja vaikeita tehdä. Nyt tämä latvatähti innosti niin, että saapa nähdä jos ensi jouluna lapset pääsevät ripustamaan kuuseen myös virkattuja hiutaleita soodahiutaleiden kaveriksi. 

Nyt lähden sytyttelemään keittiöön kynttilät, 
niin päästään nauttimaan tänäkin iltana lasten kanssa kynttiläillallista :)

Näiden joulukuvien myötä toivotakin sinulle

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA ♥