maanantai 17. huhtikuuta 2017

Mietteitä arjen aloituksesta






Pitkät pääsiäispyhät alkaa olla muisto vain ja arki häämöttää nurkan takana. Leppoisien ja mukavien pyhien jälkeen ei arkeen astuminen tunnu edes kovin kamalalta ajatukselta. Oikeastaan jo vähän kaipaan jonkin näköistä rytmiä ja niitä tavallisia touhuja. Niin mukavaa ja tarpeellista kuin välillä onkin levätä laakereillaan, niin en vain ole sitä tyyppiä joka jaksaa sitä päivä tolkulla. Nautin tekemisestä ja touhusta, niistä arkisistakin askareista.

Tänään ollaan herkuteltu viimeiset suklaiset kakunrippeet. Jos pääsiäispyhien alku menikin terveellisempiä herkkuja nauttiessa, niin pääsiäispäivän kahvipöydän kruunu oli oikea sokeripommi, kiitos Kinuskikissan Kinderkakun. Huomenna olisi siis aika tarrata taas arkeen kiinni ja meillä se tarkoittaa myös sitä, että jos vaan säät sallivat, viimeisen kuvan taustalla häämöttävän kesähuoneen rakentaminen jatkuu siitä mihin se syksyllä jäi. Ai että, tätä olen niin odottanut!

Mukavaa arjen aloitusta myös sinulle!



perjantai 14. huhtikuuta 2017

Pitkäperjantain iltana



Aurinkoinen, mutta kovin kylmä pitkäperjantai on kääntynyt illaksi. Lapsoset ovat untenmailla ja me odotellaan miehen kanssa, että sauna lämpenee. Ihana, kiireetön päivä takana. Minä tykkään vuosi vuodelta enemmän ja enemmän pääsiäisestä, tästä keväisestä juhlasta. Monena peräkkäisenä pyhänä kerkeää niin hiljentyä ja rauhoittua, kuin touhuta monenlaista oman perheen kanssa ja tavata ystäviä.



Tykkään laittaa pääsiäisenä vähän arkiruokaa parempaa ruokaa ja leipoa kahvipöytään herkkuja. Tänään herkuteltiin jauhottomalla ja sokerittomalla "terveyskakulla" kuohukerman ja marjojen kera. Seuraavan kerran taidan tehdä ohjeeseen muutaman muokkauksen, sillä omaan makuun kakku oli liian kaakaoinen. Koko kakku kuitenkin saatiin omalla väellä tuhottua, joten ei ohje aivan huono tuollaisenaankaan ole!


Kovin on kotonamme vielä väritöntä, sillä keltaiset narsissit vasta availevat nuppujaan. Ehkä ne odottelevat kukkaloistonsa kanssa pääsiäispäivän riemua. Ulkona ilahduttaa harmaasta maasta esiin puskevat ensimmäiset kukkaset. Joka vuotiset ilon ja ihastuksen aiheet päättivät puhjeta kukkaan juuri pääsiäisen aikaan 


Iloista pääsiäista ♥

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Aurinkoista palmusunnuntaita!






Virvon, varvon vitsasella....

Aamu on ollut jännitystä tulvillaan. Lapset uskaltautuivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa virpomaan. Kaksi noitaa ja yksi pääsiäiskissa lähtivät jännittäen matkaan värikkäästi koristeltujen vitsojen kera ja palasivat silmät naurusta tuikkien takaisin. 

Minäkin pääsin nauttimaan virpomistouhusta ompelun merkeissä. Noidille valmistui pitkät mustat hameet ja värikkäät rimpsuessut. Pääsiäiskissa sai huovasta naamarin ja hännän. Essuihin humpsahti vähän turhan paljon kasvunvaraa, mutta onneksi lapset on kasvavaista sorttia. Yksi harmaakin kissa on nähty täällä tänään vilahtavan. Liekkö sekin kyöpelivuorelta tänne tullut.

Portaiden pielessä loistaa pienet keltaiset narsissit kilpaa lasten loistavien silmien kanssa. Ulkona paistaa aurinko ja linnut laulavat. Tervetuloa pääsiäisviikko

Aurinkoista palmusunnuntaita!

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Jääkarhusynttärit



Jääkarhumaiset terkut kaikille näin kevään kynnyksellä!

Meidän leveyksillä alkaa lumet olla jo menneen talven iloja ja vielä hetken kitkutellaan kuraisessa välivaiheessa ennen kuin armas aurinko kuivattaa pihan ja lähitienoon. Kovin on vaan viime päivät olleet harmaita, eikä auringosta ole ollut tietoakaan, mutta jospa se kevät sieltä kuitenkin pikku hiljaa tulee. Viikonlopun harmautta piristi 1- ja 8-vuotiaamme synttärijuhlat. Isosiskon kanssa päätimme yksissätuumin rakentaa näihin juhliin pikkupoikamaista tunnelmaa, saahan sisko toiset kekkerit vielä vähän keväämmällä mihin saa itse sitten miettiä mieleisiään juttuja.



Pompomeilla ja tuunatuilla ilmapalloilla saatiin helposti synttäritunnelmaa kotiin. Täytekakun koristeeksi ostin pari Schleichin jääkarhua koristeeksi. Olen pikkuhiljaa ostellut näitä laadukkaita ja aidon näköisiä eläimiä lapsille, meillä kun lapset tykkäävät hirmuisesti leikkiä eläimillä. 


Innostuin kokeilemaan elämäni ensimmäistä raakakakkua. Saltycaramel-raakasuklaakakku yllätti positiivisesti maullaan, vähän epäilevästi kun hommaan ryhdyin. Kakun maku sai myös kehuja vierailta ja se maistui myös meidän lapsille. Tämän kokeilun myötä tulee varmasti kokeiltua muutenkin näitä terveellisiä herkkuja.


Tämmöisiä valkoisia, mintunvärisiä ja harmaita (meinaa ulkoinen harmaus tunkeutua kuviinkin asti) tunnelmia tiistai-illalle. Vähän meinaa tälle äidille iskeä haikeus, kun meidän pienestä mössykästä on kasvanut jo 1-vuotias miehenalku. Pikkuinenhan toki 1-vuotiaskin on, mutta kun toinen jo niin tärkeänä osoittelee uusia juttuja ja sanoo "tato" tai ruuan jälkeen kuuluu "tiitti", niin väkisinkin sitä on taas havahtunut siihen tosiasiaan ettei meillä enää vauvaa ole. Ja sekös haikeutta tuottaa, ihan niin kuin monet muutkin elämän välivaiheet. Mutta niinhän se menee, kun yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avutuu. Nyt ihmetellään taaperon kasvua ja kehitystä ja nautitaan siitä kun välillä saadaan nukuttua yöt ilman herätyksiä ;)


perjantai 31. maaliskuuta 2017

SE OIKEA ja kokemuksia kalkkimaalista


Arvatkaapa mitä, me ollaan löydetty viimein mieleinen sohvapöytä olohuoneeseemme. Vanhasta laatikollisesta pöydästä olen haaveillut jo iät ajat ja nyt sellainen ihanuus tuli viimein sopuhinnalla vastaan. Hyvää kannatti näköjään odottaa. Tykkään uudesta sohvapöydästämme ihan hirmuisesti.


Alun alkaen pöytä oli aivan liian korkea sohvapöydän virkaa toimittamaan, eikä kiiltävä punaruskea puukaan sopinut olkkariimme. Armainen toinen puoliskoni lyhensi pöydän jalat ja minä hioin pöydästä koko komeuden esiin.


Ei pöytä toki hiomisen jälkeen vielä valmis ollut, vaan kalkkimaalin ostoonhan sitä oli lähdettävä. Kerronpa nyt samalla muutamia omia kokemuksia kalkkimaalista, kun siitä, tämän pöydän maalausurakan jälkeen, on minulle aika ajoin kysymyksiä esitetty.


Vaikka kalkkimaalista sanotaan, ettei pohjatöitä tarvitse tehdä vaan se tarttuu mihin vain, niin olen silti nähnyt viisaammaksi hioa tai ainakin karheentaa maalattavia pintoja. Omasta kokemuksesta nimittäin tiedän, että lähes mikä tahansa maali, ja varsinkin mitä mattamaisempi maali on kyseessä, tarttuu melkein mihin tahansa pintaan, mutta eri asia onkin sitten pysyykö maali maalattavassa pinnassa. Olen siis maalaillut aikojen saatossa vähän kaikkea aina pahvilaatikosta posliinikannuun asti ;D


Maalasin sohvapöytämme kolmeen kertaan, jotta sain pinnasta täysin peittävän. Kerrokset kannattaa maalata ristikkäin, se auttaa saamaan peittävimmän lopputuloksen ja säästää maalia.

Ylempänä kuvassa on kuva ensimmäisestä ja toisesta maalikerroksesta ja tässä yllä pöytä on saanut vielä kolmannen maalikerroksen ylleen.


Ostin tähän projektiin ison (700ml) maalitörpön, mutta eihän maalia kulunut kuin hädintuskin viidennes eli maali on todella riittoisaa. Toki asiaan vaikutti se, että ihastuin sohvapöydän kauniisti kuluneeseen ja patinoituneen näköiseen pöydänkanteen niin, että se jäi vallan maalaamatta. Onneksi maali säilyy hyvin ja uusi maalausprojektikin odottelee jo kuistilla ;)


Kalkkimaalattu pinta on huokoista, eikä kovinkaan kulutuksen kestävää, joten sillä maalatut huonekalut kannattaa lopuksi viimeistellä vahalla. Ruokailuhuoneen pöydän kannen (linkki löytyy postauksen alusta) vahasin JDL:n värittömällä vahalla, mutta en ole ollut siihen kovinkaan tyytyväinen. Kanteen jää helposti tahroja ja esim. muutama kahviläiskä on imeytynyt siihen niin, ettei niitä saa millään pois. Nykyään olenkin vahannut kalkkimaalatut pinnat Osmo Colorin värittömällä vahalla. Se käy hyvin kalkkimaalin kaveriksi, maalattava pinnasta tulee kestävämpi, eikä se ole niin herkkä kosteudelle. Kalkkimaalattu kaunis matta pintakin säilyy, kun käyttää Osmo Colorin mattaa vahaa.


Ja miksi nykyään suosin useisiin maalausprojekteihin kalkkimaalia?
Vastaus tuohon on kaunis mattammainen pinta. Minulle tulee siitä jotenkin vanhanaikainen fiilis. Maali on myös mukava työstettävä, se on lähes hajuton, levittyy hyvin ja pinnasta tulee tasainen. Se myös kuivuu todella nopsaan, mikä on iso plussa varsinkin talvisaikaan, kun maalaushommiin ei mene montaa päivää aikaa (käytännössä se tarkoittaa meillä sitä, että olohuone ei ole montaa päivää valloitettuna :D ). 


Arvatkaapa ketkä meillä iloitsi lopulta ehkä eniten uudesta sohvapöydästä? No, lapset, sillä vihdoista viimein he saivat oman leikkikeittiön pöydän takaisin sinne minne sen alunperin olen tehnyt ;)

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA,
minä lähdenkin nyt leipomaan, sillä viikonloppuna vietämme meidän vauvan ensimmäistä syntymäpäivää

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Lastenhuoneen viimeinen nurkka


Taas on viikonloppu ovella! Hurjaa vauhtia tämäkin viikko taas mennyt!

Nyt tulee lastenhuoneen päivityksen neljäs ja samalla viimeinen osa. Edellisessä osassa lupailin, että seuraavaksi näette vähän poikamaisempaa väritystä, mutta vähän niin kuin vahingossa näihinkin kuviin hyppäsi vaaleanpunaista päiväpeiton muodossa, vaikka valkoista sen alapedissäkin pitäisi olla. Mutta ennen päiväpeitepulinoita palataanpa ajassa vähän taaksepäin....


Koululaisten pikkusiskon muutettua heidän kanssaan samaan huoneeseen tuli ajankohtaiseksi hankkia lapsille kerrossänky. Etsimme kerrossänkyä lapsille käytettynä sekä useammasta huonekaluliikkeestä. Vaan mistään ei tahtonut löytyä tarpeeksi matalaa ja mielellään normaalia lyhempää sänkyä, kunnes ystäväni vinkkauksesta hoksasin kurkistaa Veken kaluste -nimiseen verkkokauppaan. 


Veken kalusteesta löytyikin useita lapsille tarkoitettuja kerrossänkyjä, joista ihastuin tähän rautaiseen 165 senttiä pitkään sänkyyn. Olimme kuulleet myös, että Sanni kerrossängyn hinta-laatusuhde on kohdillaan, joten ostopäätöstä ei tarvinnut kauaa miettiä. Sänky on ollutkin tosi tukeva ja juuri sopivan kokoinen lastenhuoneen vinon katon alle. Sänky toimitettiin muutamassa päivässä suoraan kotiovelle osina ja selkeät kasausohjeet löytyivät netistä. 


Ostimme kerrossänkyyn samaisesta liikkeestä myös patjat ja iso plussa oli patjojen vaalea väri. Minua olisi nimittäin häirinnyt iloisenkirjava tai nallekuvioinen patja, vaikka alapedissä en itse nukukkaan ;D 


Kerrossängyn alapetiin olisi saanut ostettua lisävarusteena lisäturvalaidat, joita emme halunneet hankkia. Nyt muutaman viikon käyttökokemuksella voin todeta, että laidat olisi kannattanut hankkia ihan myös sen vuoksi, että alapedin patja pysyisi paremmin paikoillaan. Meillä kun lapset saavat leikkiä myös sängyissä ja liukkaan metallipohjan päältä patja meinaa luisua pois, kun siellä leikitään.


Sitten siihen päiväpeiteasiaan. Asiahan on yksinkertaisesti niin, ettei alapedissä ole vielä päiväpeitettä lainkaan ja sen takia minun piti lainata siihen kuvienotto ajaksi pienimmän siskon vaaleanpunaista unelmaa. Oikeastaan koko kerrossängyn päiväpeiteasia on vielä mietinnässä. Yläpetikin kaipaisi isompaa peitetteä, sellaista joka kestää leikkien tiimellyksen. Jotenkin laiskottaa niiden ompelu, se kun on niin tysää puuhaa, mutta ei kait se auta kuin tarttua härkää sarvista ja vierailla joku päivä kangaskaupoilla.


Hyvää viikonloppua!

ps. Verestin vanhoja taitoja ja piirtelin pojalle taulunkehykseen hassun karhun. Ompelin myös poikamaisen viirinauhan sängynreunaan roikkumaan ja huoneen muuriseinään leikkelin sisustustarramuovista palloja. Tulipa taas huomattua, että pikkujutuilla saa helposti muutettua huoneen ilmettä :)


-Yhteistyössä Veken kaluste-

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Kevättä rinnassa



Maanantaiaamun huomenet!

Aurinko ja lähenevä kevät tuntuu herättäneen talvihorroksessa uinuvan sisäisen sisustajani taas hereille. Kyllähän sitä tulee laitettua kotia ympäri vuoden, välillä enempi, välillä taas vähempi, mutta jotenkin tämä kevätaika on aina sellaista milloin tekee mieli päivittää enempikin kotia. Kummasti jo tuoreet kukkaset tuovat uuden tuntua kotiin, huonekalujen siirtämisestä tai tyynynpäällisten vaihtamisesta puhumattakaan. Pienellä vaivalla (tai rahalla) saa monesti jo ilmettä vaihdettua, niin että koti tuntuu taas uudelta ja raikkaalta ja mikä parasta samalla pääsee taas toteuttamaan itseään :D



Päivät ovat pidentyneet hurjasti, valoa riittää pitkälle iltapäivään. Aurinko lämmittää jo niin paljon, että lumet ovat alkaneet huveta silmissä. Kohta pääsee taas ulos touhuamaan. Pihahommat ja kesähuone odottavat tekijää. Miten odotankaan, että pääsen pihalle hommiin. Mutta vielä hetkisen puuhailen sisällä, sen jälkeen taitaakin sisäsisustelu jäädä muutamaksi kuukaudeksi tauolle, kun elämä siirtyy ulos. Ihanaa aikaa tämä lähenevä kevät


Ihanaa kevään odotusta sinulle!