perjantai 18. toukokuuta 2018

Kevätaamut


Arvatkaapa mistä olen nauttinut viime aikoina erityisen paljon?
Kevät aamuista, vielä matalalta paistavasta aamuauringosta ja lintujen laulukonserteista.
Ja aamuista jolloin ei ole vielä hiostavan kuuma. En ole tainnut koskaan olla +30 asteisten 
helteiden ylin ystävä ja tuollaisissa hellelukemissa ollaan täällä meidän leveyksillä oltu. 
Jotenkin on hassua ajatella, että eletään vasta toukokuuta, kun kelit on olleet mitä kesäisemmät.
Pihaakin on saanut jo kastella oikein urakalla, kun näyttää, 
että kukkien alut meinaavat vallan nuupahtaa.



Jospa tänään saataisiin vähän sadetta. 
Raikastuisi ilma siitepölystä ja kukkaset saisivat juotavaa.



Laittelin pienen kahvittelupaikan kesähuoneemme viereen rinteeseen. 
Melkein harmittaa, kun en ole vielä tähän ikään mennessä oppinut kahvia juomaan, 
mutta voisihan siinä joskus muuten vaan käydä istuskelemassa, jos siis maltan ;D 
Pöydän ja penkkien taakse olen istuttanut suviruusuja. Ajatelkaapa miltä paikka näyttää vielä
 joku juhannuksen aika, kun perennat kukkivat ja ruusupensaat ovat niin isoja, 
että ne ryöppyävät vaaleanpunaisine kukkineen melkein pöydälle asti  
Jollakin onnettomalla pitkäkorvalla ei taida vaan mielikuvitus riittä vuosin päähän, 
sillä se oli käynyt viime talvena syömässä pensaat melkein tyveen asti :( 
Hetken aikaa saan siis vielä odotella tuota ruusumerta. 
En muuten tiennytkään, että jäniksille kelpaa ruusutkin, 
aikaisemmin puskat on saanet olla talvet rauhassa.



Yksi ilonaihe on ollut myös viime syksynä istutetut kukkasipulit. 
Onneksi jaksoin taas istutella niitä! 
Joka syksy huomaan saaneeni jonkinasteisen puutarhaäkyn 
ja mietin etten jaksa enää edes kukkasipuleita maahan laitella, 
mutta sitten muistan kevään ja tuleekin pakottava tarve kipaista kauppaan.


Mukavaa alkanutta päivää ja nautitaan näistä kevätpäivistä!!

(Minäkin nautin oikein olan takaa, 
kun lämpötilan on luvattu tippuvan sinne parinkympin hujakoille ;D )


tiistai 15. toukokuuta 2018

Täyteläinen minttusuklaakakku


Laittelenpa taas vaihteeksi tänne reseptipostauksen ja 
tällä kertaa kaikea muuta kuin sokerittoman sellaisen. 
Tämä minttusuklainen kakku on herkuteltu ihanien ihmisten kera jo aikapäiviä sitten, 
mutta jostakin syystä reseptin julkaiseminen on jäänyt, 
vaikka aikomus oli laitella se heti tänne kuvien ottamisen jälkeen.


Tässäpä teillekin (ja itselle tänne muistiin) täyteläisen minttusuklaakakun ohje.
Ohje on napattu ainakin 15 vuotta sitten jostakin lehdestä 
ja jos en ihan väärin muista kakun nimi oli siellä ruusuritarikunnan kakku.
Tätä tehtiin minun valmistujaisiin silloin muinoin :D

TÄYTELÄINEN MINTTUSUKLAAKAKKU

Pohja:
150 g tummaa suklaata
150 g voita
2 dl sokeria
3 keltuaista
1 dl vehnäjauhoja
3 valkuaista

Kuorrutus:
200 g (= n.25 kpl) minttusuklaamakeisia
(esim. Fazermint)
3 rkl vispikermaa

1. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Sulata suklaa ja voi kattilassa. 
Sekoita puuhaarukalla joukkoon sokeri, jauhot ja keltuaiset. 
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. 
Nostele valkuaisvaahto varovasti taikinan joukkoon.

2. Voitele 24 senttinen irtopohjavuoka ja kaada taikina siihen.

3. Paista kakkua 175 asteisen uunin alatasolla noin 35 minuuttia.

4. Laita minttusuklaat ja kerma kattilaan ja kuumenna miedolla lämmöllä niin, 
että suklaa sulaa. Sekoittele koko ajan. Kaada suklaakuorrute jäähtyneen pohjan päälle.

5. Säilytä kakkua jääkaapissa.


Tästä tulee vähän mutakakun tyyppinen tiivis ja täyteläinen kakku. 
Ja on parhaimmillaan kun saa yön yli tekeytyä jääkaapissa.
Olen välillä tehnyt kakusta gluteenittoman version vaihtamalla vehnäjauhojen 
tilalle yksinkertaisesti perunajauhon, mikä on toiminut tässä kakussa oikein hyvin.



Herkullisia ja aurinkoisia hetkiä sinulle ♥





tiistai 8. toukokuuta 2018

Kevään huipentuma



Siinä ne taas ovat, pikkuruiset lehdet kotikoivujen oksilla. 
Eilen illalla tokaluokkaiseni huudahti,  "Äiti, katso mitä koivuille on tapahtunut! 
Aamulla, kun lähdin kouluun niissä ei ollut vielä lehtiä, mutta nyt on. Miten ne voi noin nopeaa tulla?" 
Sitä me taas yhdessä lasten kanssa ihmettelimme, että miten nopeaa lehdet puhkeavatkaan. 
Pieni koululaiseni oli aivan oikeassa, eilen aamulla koivut olivat vasta hiirenkorvalla, 
mutta auringon lämpö sai lehtien alut päivällä avautumaan ihan kunnolla.



Eilen oli ensimmäinen kesäinen päivä. 
Lämpötila kohotessa yli kahteenkymmeneen kiertelin pihamaalla tarkistamassa kukkapenkkejä.
Paljon tein taas pieniä suloisia löytöjä. Tulppaanit ja narsissit kasvattavat 
pulleita kukkanuppujaan vielä hetken ja avautuvat sitten kirjopikarililjan tavoin loistamaan.


Valkovuokot melkein häikäisevät tälläisinä aurinkopäivinä. 
Sain eilen kevään odotetuimman kimpun, kun tyttöt toivat minulle ison kimpullisen valkovuokkoja.
Valkovuokot ja koivujen lehtien puhkeaminen, minusta kevät aina huipentuu niihin 


Mikä sinusta on keväässä kaikkein parasta?


sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Keväthuone


Sain kuin sainkin kesähuoneemme pestyä ja laitettua kesäkuntoon vapuksi. 
Tosin vappuherkut herkuttelimme kuitenkin ihan keittiössä, kun ilma oli jäätävän kylmä. 
Lapset kyllä viettivät vappunakin pitkän tovin kesähuoneessa leikkien kunnon vaatetus päällä. 
Itse en viitsinyt sinne mennä värjöttelemään, vaan päätin odottaa suosiolla aurinkoisempia kelejä,
jolloin huonekin lämpenee todella nopsaan.



Olin jo aikaisemmin hakenut kassillisen orvokkeja ja ne sain istuettua myös sopivasti vapuksi. 
Miten nuo ensimmäiset kesäkukkaset näyttävätkin aina niin suloisilta, 
vaikka suurin osa kukistakin on vielä vasta nupulla


Onnistuin kataisemaan yhden orvokin aivan tyvestä ja 
nakkasin sen maljakkoon vähän niin kuin pikkuiseksi kukkakimpuksi. 
Eilen huomasin, että orvokki onkin alkanut kasvattamaan uusia juuria 
ja kohta näköjään saankin istuttaa sen takaisin ruukkuun :)


Tänään oli aivan ihanan lämmin kevätpäivä ja jatkoa on luvassa. 
Kotikoivujemme silmut pullistelevat lupaavasti. 
Ei mene varmasti enää montaakaan päivää, kun elämme taas hiirenkorva-aikaa. 
Sitä heleänvihreää aikaa, mikä on keväässä melkeinpä parasta


Talvetin ensimmäistä kertaa pelargonioita kellarissa ja jokainen viisi alkoi puskea uuttaa vartta mullasta. 
Jostakin syystä sain kuitenkin kaksi niistä jokunen aika sitten kuolemaan, 
mutta kolme hengissä selvinnyttä pääsi nyt kesähuoneen ikkunalaudalle voimistumaan. 
Jospa niihin jossakin vaiheessa kukkiakin tulisi. Talvetin kellarissa myös viime vuotisen äitienpäivähortenssian 
ja sekin alkoi lupaavasti pukata uutta vartta ja lehteä. Nyt kuitenkin näyttää, että sekin meinaa vallan näivettyä. 
Saapa nähdä heittääkö sekin, niiden kahden pelargonian tavoin, henkensä, 
vai miten hortenssialle mahtaa käydä!?


lauantai 28. huhtikuuta 2018

Hyvästit huhtikuulle



On jo huhtikuun viimeinen viikonloppu. Kesä on aivan kohta täällä, 
vaikka minun onkin sitä jostakin syystä vaikea käsittää. 
En jotenkin tahdo pysyä tämän ajanjuoksun perässä. 
Joku oli kirjoittanut instaan, että oli käynyt hyvästelemässä huhtikuun. 
Se kuullosti jotenkin niin kauniilta. 
Että hyvästelemme tämän kuun ja toivotamme seuraavan kuukauden tervetulleeksi!
Toukokuun, yhden minun ehdottomista lempparikuukausistani  
Ajattelin, josko saisin kesähuoneen siivottua vapuksi. 
Olisi kiva kattaa vappuherkut sinne ja juhlistaa kevättä ja kohta alkavaa kesää. 
Toivottaa tuo ihana, odotettu toukokuu tervetulleeksi

Mukavaa iltaa ♥


maanantai 23. huhtikuuta 2018

Sokeriton banaani-taateli-suklaakakku


Me päästiin viikonloppuna pitkästä aikaa miehen (ja vauvan) kanssa kahdestaan minilomalle.
Huippuviikonlopun jälkeen arjen aloituskaan ei tunnu pahalta. 
Vaikka tämän viikon aloitus olisi tuskin muutenkaan tuntunut ankealta, 
sillä me saatiin heti viikon aluksi tänne harvinaisia yövieraita 
Vieraat lähtivät illaksi kyläilemään ja minä karkasin nyt koneelle 
viimeistelemään tätä viime viikolla aloitettua postausta.
Nyt siis tulisi resepti viime postauksessa mainitsemaani 
(ja synttäreillä kehuja saaneeseen) sokerittomaan banaani-taatelikakkuun. 



SOKERITON BANAANI-TAATELI-SUKLAAKAKKU

1 pkt (250g) taateleita
2 dl kahvia
2 dl vettä
3 kypsää banaania
1 dl rahkaa tai turkkilaista jogurttia
2 munaa
3 dl jauhoja 
(itse olen käyttänyt kaurajauhoja tai vehnää)
1 dl perunajauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
2 tl soodaa
(1 tl kanelia)

1. Pilko taatelit ja laita kattilaan. Lisää kahvi ja vesi ja keitä kunnes taatelit ovat pehmenneet 
ja seos muuttunut sosemaiseksi. Jäähdytä seos.

2. Soseuta banaanit haarukalla ja lisää taateliseokseen. Lisää joukkoon rahka ja munat.

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinan joukkoon.

4. Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele reunat. Kaada taikina vuokaan.

5. Paista kakkua 175 asteisessa uunissa 45-60 minuuttia.

Herkuttele jäähtynyt kakku kermavaahdon (sekä marjojen esim. mansikoiden kera)!


Tästä kakusta ei siis tule mikään tavallinen suklaakakku. Banaanin ja taatelin maku 
on aika vahva ja ne toimivatkin tämän kakun makeuttajana. 
Tätä ei siis voi millään verrata sokerilla makeutettuihin kakkuihin, 
mutta ei tätä kyllä pahaksikaan voi sanoa ;) Jos resepti kuullostaa yhtään omalta, 
niin kannattaa ehdottomasti kokeilla. Valmistuskin on helppoa kuin mikä, jos osaa sekoittaa, 
niin osaa tämän tehdä. Yksi synttärivieras luonnehti kakun olevan aikuisen makuun sopiva. 
Aika hyvin kuvattu, tosin meillä lapsetkin syövät tätä. 
Minusta kakku on parasta, kun sen syö kerman (ja marjojen) kanssa. 

Olen leiponut kakkua vehnäjauhoon ja nyt kokeilin kaurajauhoon, kun yksi vieras oli keliaakikko.
Minusta tästä kauraversiosta tuli jostakin syystä parempi (mutta taitaa olla makuasia) 
ja taidan vastaisuudessa tehdä kakun aina kaurajauhoon.


Mukavaa ja makoisaa uuden viikon aloitusta sinulle



keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Jo yhdeksän!


Kun miettii millaista yhdeksän vuoden päästä mahtaa olla, se tuntuu niin kaukaiselta,
että oikeastaan niin pitkälle ei edes jaksa vielä miettiä. Mutta kun katsoo elämää taakse päin,
yhdeksän vuotta ei tunnu missään. Yhdeksän vuotta sitten minusta tuli äiti. Ja hassua,
mutta tuntuu ettei siitä nyt kovinkaan pitkä aika ole, kuin tämä ihana, iloinen tyttömme syntyi.



Yhdeksän vuotta on oikeastaa aika ihana ikä. 
Tyttönen on vielä aivan lapsi ja tykkää vielä lapsekkaista jutusta.
Yhdeksän vuotiaat ovat jo todella omatoimisia ja innokkuutta
sekä ideoita tällä meidän neidillä ainakin tuntuu riittävän.
Murkkuikä ei vielä kolkuttele ovella, vaan tyttönen saa elää vielä iloista ja huoletonta lapsuutta.
Ja yhdeksän vuotiaan kanssa pystyy jo jutella ja pohtia asioita ihan eritavalla mitä alle kouluikäisen.
Aika ihana ikä siis


Me juhlimme synttärityttöä viime viikonloppuna. Synttärikakuksi tein kinuski-puolukkakakun, 
josta tuli ihan älyttömän herkullinen. Koristeeksi tein marenkeja sekä Omar-karkeista perhosia.

Laitanpa tuon helpon ja herkullisen täytteen ohjeen tännekin muistiin eli

KINUSKI-PUOLUKKATÄYTE
täytekakun kahteen väliin

3 dl kuohukermaa
3 dl fariinisokeria
3 dl vispikermaa
puolukoita
(vaniljakreemi- tai
vaniljakastikejauhetta)

1. Kiehauta fariinisokeri ja kuohukerma (älä keitä).
Anna jäähtyä kunnolla, mielellään yön yli.

2. Vatkaa jäähtynyt kinuskikerma vaahdoksi.

3. Vaahdota vispikerma ja sekoita se kinuskikerman joukkoon.
(Sekoita joukkoon vielä pari lusikallista vaniljakreemi 
tai vaniljakastikejauhetta täytteen tukevoittamiseski.)

4. Sekoita joukkoon oman maun mukaan puolukoita.


Kakkupohjana käytin tällä kertaa tummaa sokerikakkupohjaa.


Tyttö leipoi avustettuna sydämellistä porkkanapiirakkaa,
johon lennähti kakusta ylijääneet toffeeperhoset.


Lisäksi leivoin sokerittoman banaani-taateli-suklaakakun, 
kun yksi vieraista ei käytä ollenkaan sokeria. Tämä sai paljon kehuja muiltakin aikuisvierailta 
ja ajattelin laitella joku päivä kakun reseptin tännekin, 
jos vaikka joku teistäkin innostuu kokeilemaan.


Nyt on meidän perheen juhlat hetkeksi juhlittu, sillä seuraavat synttärit ovat vasta kesäkuussa.
Mutta toki tässä tulee kohta toukokuu, jolloin on vappu ja äitienpäivä,
joten ihan ilman juhlia emme taida toukukuutakaan selvitä ;D