Järjestäjän unelma

- Kaupallinen yhteystyö Orthex Groupin kanssa -

Pari postausta alempana, tarkemmin sanottuna Tyttöjen huone-postauksessa, 

päivittelin sitä, kun meidän lapsilla on niin haasteellista huolehtia mm. 

omista tavaroistaan. Se tuntuu minusta siksi ehkä niin käsittämättömältä, 

kun itse olen ollut jo lapsena tarkka omista tavaroistani. 

Muistan vieläkin kirjoituspöytäni laatikoiden järkestyksen, 

mikä minulla oli siellä ala-asteikäisenä :D 

Edelleen tykkään, että jokaisella tavaralla on oma paikkansa. 

En kestä, että epämääräisiä tavarakasoja lojuu pitkin kotia vailla paikkaansa. 

Ja se minua välillä ärsyttääkin, kun itse olen tehnyt paljon töitä sen eteen, 

että jokaisella tavaralla on talossamme joku paikka niukasta säilytystilasta huolimatta, 

mutta ne tavarat harvoin kulkeutuvat omille paikoille ellei ole koko ajan sanomassa 

tai sitten siivouspäivänä itse ne paikoilleen järjestä. Vaikka vuosien saatossa olen jollakin 

tavalla myös turtunut tähän lapsiperheen "kaaokseen" niin siltikin joka kerta kun 

tavarat on saatu taas hetkeksi oikeille paikoille, niin tuntuu, 

että oma pääkin suorastaan selkeytyy. Onkohan tämä kellekään muulle tuttua?

Koko ajan yritän myös itselle muistutella, että jokainen meistä on erilaisia 

ja kyllä tämä ajan myötä helpottaa.

Siksipä olinkin suorastaan innoissani, kun Orthex kyseli kiinnostusta 

yhteystyön merkeissä kokeilemaan heidän uusia tyylikkäitä 

SmartStore™ Basket Recycled-säilytyskoreja. Ensimmäiseksi tuli mieleen, että jes, 

nyt saan laitettua ompelukaappini kunnolla ojennukseen ja 

olo olikin kuin pikkutytöllä kun pääsin lopulta kaappia uudelleen järkkäämään ;D 

Myöhemmin olisin kyllä keksinyt koreille muitakin paikkoja, kuten kuistin kaapit.

Tulipa muuten huomattua järkätessä, kuinka näppärä tapa tuo pystyviikkaus oikein on.

Monet ovat sitä kehuneet, mutta nyt vasta itse sitä kokeilin.

Suurimpiin, 13 litraisiin, koreihin sain mahtumaan yllättävän paljon 

kangaspaloja juurikin tuon pystyviikkauksen ansiosta. 

Pienimmät, 6 litraiset korit, olivat taas juuri passelit kaikelle sekalaiselle ompelusälälle.

Lisäksi koreista löytyy 10 litrainen versio. Näitä koreja löytyy kahta eri väriä 

ja ne on valmistettu 100 % kierrätysmuovista. 

Kansia löytyy niin muovisina kuin bambuisina. 

Minusta vaan juurikin nämä bambukannet tekevät koreistä ajattoman tyylikkäitä.

Irrotettaviin etikeitteihin on näppärä kirjoittaa mitä laatikot pitävät sisällään.

Pakko vielä loppuun mainita, että vaikka tykkäänkin järjestyksestä ja siitä, 

että joka tavaralle löytyy oma järkevä paikkansa, niin siivouksen suhteen minullakin 

olisi pertattavaa. Tykkään kyllä, että kotona on sellainen yleissiisti ilme 

(johon auttaa tosi paljon juurikin tuo, että tavarat ovat paikoillaan), 

mutta isommat siivoukset ovat karsiutuneet ihan minimiin perheen kasvaessa. 

Jotenkin tällä hetkellä näen tärkeämmäksi ottaa vaikka hetken sitä omaa aikaa, 

mitä luuttuta joka viikko lattiat tai pestä ikkunat useammin kuin kerta vuoteen.

Aurinkoista loppuviikkoa ♥

Täällä olisi taas yhdet synttärit tiedossa lauantaina :)

Syksy jo mielessä!?

Vuoden ensimmäisiä helteitä pukkaa, mutta minulla on jo syksy mielessä.

No, ei onneksi sen enempää kuin muutaman pitkähihaisen verran. 

Toivon nimittäin, että niitä tarvittaisiin vasta syksyllä.

Operaatio jemmojen tyhjäys on taas jatkunut ja muutama iankaikkisen 

kaapissa marinoitunut kangas päätyi vihdoista viimein paininjalan alle.

Löysin suloisen frillapaidan kaavan ja kaksi pienintä tyttöstä saivatkin röyhelöillä 

koristellut tunikat, toivottavasti vasta sinne syksyn viileisiin päiviin ;)

Tuleva koululainenkin sai uuden tunikan koulun alkua silmällä pitäen.

Vaikka nämä kankaat ovatkin odotelleet kaapissa useamman vuoden (!), 

niin kuosit näyttävät edelleen omaan silmään kivoilta. 

Ja onneksi myös tytöt ihastuivat niihin.

Vaikka näiden tunikoiden leikkaminen olikin vähän sellaista "palapelin kokoamista", 

niin tälläisistä ompeluksista tykkään, mistä ei jää turhia hukkapaloja, 

vaan kaikki kangas tulee käyttöön. Tosin isoimman neidin tunikan kangasta olisi 

saanut olla pieni soiro enemmän, sillä nyt jouduin kikkailemaan toiseen 

hihaan vähän yksiväristä kohtaa.

Sitten tulisi sovituskuvaa. Aikaisemmin ompelemani röyhelöpolvileggarit 

passaavat hyvin nuorimmaisen bambitunikan kaveriksi. 

Me oltiin viikonloppuna tämän vuoden ensimmäisellä asuntovaunureissulla 

ja kylläpä maistui karavaanielämä taas pitkästä aikaa kivalta. 

Sääkin oli mitä mainioin vaunuiluun. Lämmintä on viikonlopun verran riittänyt 

ja ilmeisesti riittää vielä ainakin alkuviikon. Toisaaltaan pieni sade ei tekisi tällä hetkellä 

myöskään pahaa, sillä minua ja osaa lapsia tahtoo siitepölyt kiusata. 

Itsellä ei tosin läheskään niin pahasti mitä vaikka viime keväänä. Jostakin syystä minulla 

on aina raskaudet lievittäneet siitepölyallergiaa, mikä on kyllä ihan huippu juttu!

Lämmin kiitos muuten vielä edellisen postauksen onnitteluihin, 

on minulla vaan ihania lukijoita ♥

Aurinkoista uutta viikkoa juuri sinulle!

Makuuhuoneiden uudet taulut ja alekoodi

Mitkä upeat kevätsäät ollaan saatukaan! Meilläpäin lämpötila on 

kohonnut jopa lähelle kahtakymmentä. Ihan kesäkelit, vaikka elellään vasta huhtikuuta.
Ulkona kaikki kasvaa kohisten. Kotikoivuissammekin on jo pikkuruiset lehdet ♥

Niin kuin varmasti monella muullakin, meidän elämä on siirtynyt hyvin pitkälti 

ulkoilman puolelle ja sisällä tulee köytyä vain kääntymässä.

Sen verran maltoin kuitenkin istahtaa koneen äärelle, että sain naputettua kokoon 

postauksen meidän uusista tauluista. Poikien huone on kaivannut poikamaisempia 

tauluja jo pidempään ja kun julisteita myyvä Poster Store tarjosi mukavaa 

yhteistyötä, päätin tarttua siihen.

Poster Storelta löytyy valtava valikoima ajattomia ja tyylikkäitä julisteita moneen eri 

makuun sekä iso valikoima kehyksiä ja mm. julistelistoja. 

Julisteet olivat tosi laadukkaan oloisia ja painettu paksulle ja jämäkälle paperille.

Ihastuin täysin näihin eläinaiheisiin julisteisiin. Ne olikin nappi valinta meidän 

pojille, kun erityisesti isompi on kovastikin eläinrakas. Hän olikin aivan 

mielissään uusista tauluistaan. Sulka-juliste ja Hakuna Matata- juliste 

sopivat minusta hyvin valas- ja metsän eläin-julisteiden kaverisi ja niinpä kokosinkin 

lasten tauluista tuommoisen pienen kollaasiin poikien huoneen seinälle.

Tuo Hakuna Matata tarkoittaa muuten "ei huolia", 

niin se sopii myös tekstin puolesta täydellisesti pienten poikien huoneeseen :)

Meidän vanhempien makkari sai myös pienen taulukollaasin mustavalkoisista 

tauluista. Meillä on makkarissa kipsilevyseinät ja sinne on aina haastavaa porailla 

reikiä tauluille ym. Iso plussa olikin, kun Poster Storen kehykset olivat todella 

kevyitä pleksilasin ansiosta. Niinpä uskalsin testata ekaa kertaa tauluteippiä. 

Hassulta tuntui kiinnittä taulut seinään pienellä teipin pätkällä, 

mutta niin vaan ne on pysyneet tukevasti siellä missä niiden pitääkin.

Poster Store haluaa tarjota seuraajilleni 30% alennuksen julisteista

 ja sen voi lunastaa koodilla "talotarinoi30" .

Alennuskoodi on voimassa 14 päivää eli 9.5. asti. 

(Ei koske Selection-osion julisteita, kehyksiä, 

eikä tätä tarjousta voi yhdistää jo alennettujen tuotteiden kanssa).

Instagramin puolella (@talotarinoi) starttaa myöhemmin tänään mahtava julistearvonta, 

josta voi voittaa Poster Storelle 100 euron lahjakoritin. Käyhän osallistumassa!

Mukavaa loppuviikkoa ♥

Meillä viikonloppu menee taas synttärihumussa :)

Loman aloitus

On niin mukava kun meidänkin leveysasteella alkoi hiihtoloma, 

aurinko paistaa ja pakkanen paukkuu. Lomakelit siis parhaimmillaan.

Pidentyneet päivät saavat hymyn huulille ja 

vaikka pakkanen paukkuukin voi kevään tulon jo aistia. 

Eilen kävin vauvan kanssa ekalla vaunulenkillä

(toivottvasti siitä tulisi nyt tapa) 

ja katselin kuinka laskeva aurinko värjäsi kevättalven taivaan punertavaksi

ja mietin kuinka ihana on kun kohta on maaliskuu ja tulee kevät.

Vaikka tästä kevättalvesta niin nautinkin huomaan pikkuisen jo odottavani kevättä.

Illalla pidimme alkaneen loman kunniaksi lettukestit.

Kerrankin jaksoin paistaa niin paljon lettuja ettei koko läjää saatu tuhottua.

Toivottavasti tämmöinen leppoisa lomafiilis saisi jatkua koko ensi viikon!

Mukavaa sunnuntaita!!

Pellavaiset ihanuudet

Miten onkin ollut koko päivän ihan väsynyt ja saamaton olo. Tai tiedänhän minä syyn ja tästä en voi syyttää kuin itseäni, sillä eilenkin tuli luettua kirjaa aivan luvattoman myöhään. Hyvän kirjan parissa aika kuluu kuin siivillä, eikä se ole ollenkaan hyvä asia iltamyöhällä. Ihan huomaamatta sitä havahtuu kellon lyövän puoltayötä ja aamulla olisi taas aikainen nousu. Kait sitä on tulossa vanhaksi, kun ei tahdo jaksaa edes muutamaa yötä vajailla unilla ;D Tänä iltana en ota kirjaa esille, vaan aion pujahtaa suorinta tietä saunan jälkeen yöunille. 

Pitkäaikainen haaveni toteutui, kun hommasimme meille pellavaiset petivaatteet. Ihana on ollut iltaisin kietoutua uusiin, pehmoisiin lakanoihin. Tulisi vaan nyt kesä ja lämpöiset yöt, pellavan kun luvataan olevan lämpöisellä viileän tuntuinen. Malttamattomana odotan jo, että pääsen kokeilemaan petivaatteita kesäkuumalla.

Hyvää yötä ja kesäisiä kuvia 
sekä

oikein ihanaa äitienpäiväviikonloppua ♥

Pohdintaa bloggauksesta

Vuoden ensimmäinen postaus.

Koko viime syksyn olen miettinyt ja pohtinut, mitä tekisin tämän blogin kanssa. 

Tuntuu, ettei aika tahdo riittää tänne sillä lailla miten haluisin. 

Instagramkin tuntuu helppoudellaan välillä kiilaavan blogin edelle.

Riittääkö rahkeeni molemmille, sekä blogille ja instagramille!?

Toisaaltaan en haluaisi tätä harrastusta lopettaa. Tykkään hirmuisesti valokuvata ja mihin niitä kuvia sitten suoltaisin, jos en tänne blogiin. Instagramiin ehkä, mutta vaikka se helppoudellaan tahtookin kirittää blogin edelle, niin kuitenkin siitä puuttuu se jokin, mitä tästä bloggaamisesta saa. Välillä on kiva päästä myös kirjoittamaan ihan kirjoittamisen ilosta, toisinaan tuntuu ettei tekstiä tahdo millään tulla ja silloin postausten tekemiseen tuntuu tuhrautuvan turhankin paljon aikaa. Vaikka kyllä niihin kuviinkin saa aikaa käytettyä. Mihin siis käyttää ne päivien ja viikkojen vähäiset vapaahetket. 

Käsitöitäkin on mukava tehdä ja olla ja touhuta vaan perheen kesken. Leipomisestakin pidän ja joskus olisi hyvä käydä myös ulkoiluttamassa itseään. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Olisi niin paljon mukavia asioita, mitä haluaisin tehdä. Viisi pientä lasta, kotityöt ja sun muut menot pitävät huolen siitä, että omia tekemisiä on pakko karsia. Mutta siitä pidän kuitenkin kiinni, että niitä itselle tärkeitä asioita pääsen tekemään ainakin sen hetken verran. Niiden avulla kun ammennan jaksamista tähän arjen pyöritykseen.

Jokunen aika sitten puntaroin ja päätin, että haluan jatkaa tätä tärkeäksi käynyttä harrastusta, bloggaamista. Mietin, että eihän minun tarvitse aina tehdä pitkiä postauksia, laittaa paljon kuvia tai väkisin yrittää kirjoittaa kuville jotakin kohtuullisen järkevää tekstiä. Voin aivan hyvin tehdä myös pieniä muutaman kuvan ja lauseen postauksia, jos siltä tuntuu tai jos aika ei sillä hetkellä riitä mihinkään suureen, mutta kuitenkin tekisi mieli käydä täällä jotakin huikkaamassa.

Tänä vuonna yritänkin siis pitää tätä blogia astetta rennommalla otteella. Aika näyttää miten käy ja mihin suuntaan blogi lähtee kulkemaan. Muuttuuko tämä paljon vai pysyykö samanmoisena kuin aikasempina vuosina. Se on ainakin varmaa, että täällä tulee edelleen vilahtamaan sisustusjuttuja ja tekemiäni käsitöitä. 

Harvoin tulee kiitettyä teitä lukijoita, mutta nyt haluan kiittää teitä ja erityisesti teitä jotka jaksatte ilahduttaa minua kommenteilla. Jokainen uusi lukija tuo myös iloa minulle ja teitä onkin jo mukava määrä! Lämpöinen kiitos siis sinulle ja te uudet lukijat tervetuloa joukkoon mukaan ♥

ps. Kysynpä tässä samalla olisiko sinulla mielessä/toiveissa jokin aihe mistä haluaisit minun tekevän postauksen? 

En ole tainnut ennen tämmöistä kysellä, mutta kerta se on ensimmäinen... :)

Viimeisiä viedään

Olipas ihana herätä tänään aurinkoiseen aamuun. Elokuun viimeiset hetket ovat käsillä. Huomenna onkin sitten ihan virallisesti syksy, vaikka aika syksyistä meillä on ollut jo parisen viikkoa. Pienet, pihalta kerätyt kukkakimput ovat tuoneet tuulahduksen juuri ohi lipuneesta kesästä. Vielä on saanut riivittyä kukkakimppuja pihan viimeisistä kukkijoista.

Täällä on ollut melko touhukas elokuun loppupuoli. Esikoinen aloitti koulutaipaleen innosta puhkuen ja kakkonenkin lähti harjoittelemaan eskariin monia tärkeitä taitoja, mitä sitten vuoden päästä koulumaailmassa tarvitsee. Toivottavasti lasten kouluinto säilyy. Hauska on ollut seurata pienten suurta intoa. Miten kaikki on uutta ja ihmeellistä.

Meidän pieninkin on kasvanut ja kehittynyt aivan mahdottomasti. (Mutta niinhän ne vauvat taitavat aina tehdä ;) ) Eilen sain ihastella miten pikkuinen keksi liikkeelle lähdön. Kohta ei taida meidän pientä vauhtiveikkoa pidellä enää mikään. Ja kohta taas varmaan ihmettelen missä se minun vauvani on, kun toinen kasvaa niin vauhdilla. Makkarin kehtokin pitäisi kohta vaihtaa pinnasänkyyn, sen verran hurjalta on alkanut näyttämään vauvan aamuiset kurkistelut kehdon laidan yli. 

Näin se elämä ja arki taas rullaa. Käsitöitä tekisi niin kovasti mieli tehdä, mutta meinaa oma-aika olla tällä hetkellä niin kovin vähäistä. Ehkä se taas tästä! Ja onhan minun aikaani syönyt myös pihalle viimein nouseva kesähuonekin, josta olen enemmän kuin innoissaan. Ehkä tässä syksyn edetessä vilautan teillekin tuota meidän loppukesän ja syksyn projektia :)

Aurinkoista päivää sinulle lukijani ♥

Turvallisesti pimeällä ja pikkuinen arvonta!

Niin se on vaihtunut jo marraskuu sitten viime postauksen ja kovaa vauhtia tuntuu kuluvakin kuukausi menevän. Ihmeellisen kauniista syyssäistä ollaan nautittu aina tämän viikon loppupuoleen asti. Maanantaina aurinko paistoi täydeltä terältä ja elohopea kipusi jopa +15 asteeseen. Marraskuun alku ja lämpöä oli enemmän mitä viime juhannuksen aikaan. Uskomatonta! No, nyt näyttääkin loppuvan nuo kauniit syyssäät ja marraskuu näyttää muuttuvan sellaiseksi miksi sen niin usein kuvittelee. Sateisen harmaaksi ja pimeäksi.

Kellojen siirron myötä tuntuu pimeys tulevan taas niin kovin aikaisin. Paljas ja lumeton maa tuntuu imevän kaiken valon ja ulkona näyttää jo iltapäivällä mahdottoman synkältä. Viime viikonloppuna ripustin paperitähdet ikkunoihin valoa tuomaan ja muutama muukin valosarja löysi paikkansa kotoa. Ulkoilun lomassa on tullut pihaa laiteltua talviasuun. Kuusikin haettiin jo kuistille ja siihen pitäisi vielä kietaista valot. Tähän aikaan ulkona liikkuessa muutenkin tarvitsee taas miettiä miten erottua kaiken kietovasta pimeydestä. Niinpä innostuin tehtailemaan muutamia heijastia. Koruja minun ja nuorimman tyttären siistimpiin takkeihin.

Itselle tein pitsein somistetun heijastinruusukkeen. Pikkuneiti taas sai tuon kuvassa etummaisena olevan vaaleanpunaisen heijastimen. En saanut siitä oikein sellaista miksi sen olin kuvitellut, mm. liima tuli läpi pilkullisesta nauhasta (olisi kannattanut ommella nauha eikä liimata!) ja jätti ikävät jäljet nauhaan ja heijastinnauha alkoi liiman kuivutessa kupruilla. Katsotaan innostunko vielä tekemään astetta parannellun version tyttöselle. Aluksi mennään nyt ainakin tuolla kun roosan värinen satiininauhakin otti ja loppui. Vaaleanpunasävyisen heijastinruusukkeen olen tehnyt keskimmäiselle tytölle jo pari vuotta sitten.

Minulla oli viime keväänä mahdottoman hyvä tuuri muutaman blogin arvonnassa ja nyt syksylläkin voitin tosi suloisen mekon meidän pienimmäiselle Iinu-blogista. Joskus kauan sitten kun voitin ensimmäisen blogiarvonnan päätin laittaa iloisen mielen kiertämään ja pitää aina itsekkin pienet arpajaiset, jos onni sattuu myöhemminkin suosimaan. Omat arpajaiset vaan on tuntuneet laahaavan vähän perässä kun onni sattui potkaisemaan useamman kerran. Mutta nytpä korjataan asia ja laitetaan pikkuruinen arvonta pystyyn. Heijastimia tekiessä innostuin näet tekemään pari ylimääräistäkin heijastinta, jotka ajattelin nyt arpoa teidän ihanien lukijoiden kesken.

Voittaja saa valita haluaako itselle tämän keltaisella tehosteella olevan heijastinruusukkeen...

(Josta tuli kaikessa yksinkertaisuudessaan niin kiva, että olen miettinyt jos tekisi itselle myös tälläisen yksinkertaisemman, niin silloin kun ei ole pitsipäivä vois vaihtaa takkiin yksinkertaisemman heijastimen hörsökkeen tilalle :D )

...vai tämän pitsisemmän yksilön. 

Kakkoseksi kirivä saa sitten sen jäljelle jääneen.

Heijastimien takaa löytyy neulakiinnitys millä sen saa takkiin tms. sellaiseen kiinni.

Arvontaan voi osallistua kommentoimalla tähän postaukseen.

Kerro samalla kumpaa heijastinta tavoittelet; keltaista vai pitsistä.

Kerro myös monella arvalla olet mukana ja arpojahan jaetaan vanhalla tavalla eli

1 arpa tulee jättämällä kommenttia kommenttilootaan.

2 arpaa saat olemalla blogini kirjautunut lukija (kirjautua saa myös toki arvonnan aikana).

3 arpaa saat linkittämällä arvonnan blogiisi (käytä siinä tapauksessa yllä olevaa kuvaa).

Arvonta alkaa nyt ja päättyy joulukuun 1. päivä!

Ja sitten kuulkaas saa alkaa ihan täysillä fiilistelemään joulua ♥

vaikka ollaan me sitä jo pienissä määrin fiilistelty ;)

Onnea arvontaan!!