Islantilaisneuleita x 3

Neuloin kolmelle nuorimmalle lapselleni islantilaisneuleet Islantilaisia neuleita-kirjasta.

Kaikissa on mallina Harjanne.

Harmaan neuleen neuloin Dropsin Nepalista ja koko on 4 (vuotiaalle).

Tässä lankana on Dropsin Merino Extrafine ja koko myös 4.

Lanka oli sen verran suositusta ohuempi, 

että paidasta tuli juuri sopivasti ainakin yhtä kokoa pienempi. 

Tässä myös lankana Dropsin Merino Extrafine ja koko 4.

Katsotaan saanko tänä talvena neulottua eskarilaiselle villapaidan :)

K niin kuin kesämekko

Tai K niin kuin kierrätyskankaiset kukkamekot.

Jossakin syvällä sisimmässäni taitaa asustaa pieni retrotyttö, 

joka nostaa päätään aina kesän tullen muutaman iloisen kirjavan 

ja kukikkaan kesämekon verran. Vaikka retrokuosit eivät tunnu niiltä omimmilta, 

niin pikkutyttöjen kesämekkoihin ne suorastaan kuuluvat. Jotenkin nuo 

kukikkaat ja iloisen värikkäät kuosit sopivat pieniin kesämekkoihin kuin nenä päähän.

Keväällä vai oliko se jo alkukesää, kun tyhjäsin taas jemmoja parin kesämekon verran.

Joskus muinoin tuli hommattua vanhoja värikkäitä lakanoita juurikin tyttöjen 

kesämekkoja varten ja niitä löytyy edelleen kangaskaapistani. 

Niinpä tänäkin kesänä nuorimmat tyttöni saivat uudet kierrätyskankaiset 

kesämekot. Vähällä käytöllä mekot ovat vaan tänä kesänä olleet. Saapa nähdä millaisia 

ilmoja kesän tälle puoliskolle vielä saadaan, pääseekö nämä mekot tositoimiin!?

Mitä mieltä sinä olet kukikkaista retrokuoseista?

Löysin Ottobre-lehdestä suloisen röyhelömekon kaavan, jota käytin näihin mekkoihin. 

Isomman tyttösen mekko olisi saanut kokoa pienempi, mutta toisaaltaan tuo taitaa 

mennä vielä ensi kesänäkin tytölle, kun siitä tuli sen verran iso.

Täällä viedään viimeisiä koko perheen yhteisiä lomapäiviä. 

Meillä onkin ollut oikein mukava ja leppoinen loma. 

Viimeisiä viikkoja tai päiviä vietän myös tämän vauvamahani kanssa. 

Pikkuinen pitää meitä edelleen jännityksessä. Viime postauksessa kerroin, 

että vauva oli päättänyt jämähtää perätilaan. Nyt hän majailee poikkitilassa, 

eikä osoita minkäänlaisia kääntymisen merkkejä. Pientä stressiä meinaakin pukata 

lähestyvä synnytys. Jos vauva ei ole hoksannut kääntyä ja synnytys lähtee käyntiin, 

niin ainut vaihtoehto on kuulemma leikkaus. Ja se ei sitten yhtään houkuttele! 

Huh, saapa nähdä miten tässä vielä käy!

Pitää yrittää vaan elellä hetki ja päivä kerralla ja koittaa olla liikaa 

ajattelematta tulevaa, kun siihen ei voi itse juurikaan vaikuttaa. 

Onneksi on kesä ja kotona riittä touhua vaikka pienelle kylälle, 

joten eipä tässä liikaa edes kerkeä murehtia ja miettiä. 

Tänne bloginkin puolelle on ollut jo viikon päivät aikomus tulla, 

mutta nyt vasta ennätin ;D Joten eiköhän se tästä :D

Mukavia kesäpäiviä sinulle ♥

Syksy jo mielessä!?

Vuoden ensimmäisiä helteitä pukkaa, mutta minulla on jo syksy mielessä.

No, ei onneksi sen enempää kuin muutaman pitkähihaisen verran. 

Toivon nimittäin, että niitä tarvittaisiin vasta syksyllä.

Operaatio jemmojen tyhjäys on taas jatkunut ja muutama iankaikkisen 

kaapissa marinoitunut kangas päätyi vihdoista viimein paininjalan alle.

Löysin suloisen frillapaidan kaavan ja kaksi pienintä tyttöstä saivatkin röyhelöillä 

koristellut tunikat, toivottavasti vasta sinne syksyn viileisiin päiviin ;)

Tuleva koululainenkin sai uuden tunikan koulun alkua silmällä pitäen.

Vaikka nämä kankaat ovatkin odotelleet kaapissa useamman vuoden (!), 

niin kuosit näyttävät edelleen omaan silmään kivoilta. 

Ja onneksi myös tytöt ihastuivat niihin.

Vaikka näiden tunikoiden leikkaminen olikin vähän sellaista "palapelin kokoamista", 

niin tälläisistä ompeluksista tykkään, mistä ei jää turhia hukkapaloja, 

vaan kaikki kangas tulee käyttöön. Tosin isoimman neidin tunikan kangasta olisi 

saanut olla pieni soiro enemmän, sillä nyt jouduin kikkailemaan toiseen 

hihaan vähän yksiväristä kohtaa.

Sitten tulisi sovituskuvaa. Aikaisemmin ompelemani röyhelöpolvileggarit 

passaavat hyvin nuorimmaisen bambitunikan kaveriksi. 

Me oltiin viikonloppuna tämän vuoden ensimmäisellä asuntovaunureissulla 

ja kylläpä maistui karavaanielämä taas pitkästä aikaa kivalta. 

Sääkin oli mitä mainioin vaunuiluun. Lämmintä on viikonlopun verran riittänyt 

ja ilmeisesti riittää vielä ainakin alkuviikon. Toisaaltaan pieni sade ei tekisi tällä hetkellä 

myöskään pahaa, sillä minua ja osaa lapsia tahtoo siitepölyt kiusata. 

Itsellä ei tosin läheskään niin pahasti mitä vaikka viime keväänä. Jostakin syystä minulla 

on aina raskaudet lievittäneet siitepölyallergiaa, mikä on kyllä ihan huippu juttu!

Lämmin kiitos muuten vielä edellisen postauksen onnitteluihin, 

on minulla vaan ihania lukijoita ♥

Aurinkoista uutta viikkoa juuri sinulle!

Jemmojen tyhjäystä osa 2

Muistatteko, kun viime syksynä mainitsin täällä, että olen yrittänyt hiljalleen 

tyhjentää omia kangas-, lanka- ja askartelutarvikevarastoja.

Homma on jatkunut hiljalleen nyt talven aikana.

Olen saanut ommeltua mm. läjän pitkään marinoituneita kankaita vaatteiksi.

Tai oikeastaan osa odottaa vielä sitä ompelua, mutta leikattu ne kuitenkin on jo valmiiksi.

Tämän harmaan joustocollegen ostin aikanaan ihan muuhun tarkoitukseen, 

mutta niin vaan tämäkin muu tarkoitus on jäänyt ajanpuutteen jalkoihin.

Nyt tuo kangaspala muuttui kuitenkin eskarilaisen frillatunikaksi.

Kaupasta löytyi vielä suloiset haaleanvaaleanpunaiset leggarit tunikan kaveriksi.

Pikkusiskolle taas ompelin tulevia kevätkelejä ajatellen mustapilkkuisen 

puuvillakankaan lopusta huivin. Jemmasta löytyi myös tuota vaaleanpunaista 

pompulanauhaa ja pitsiä.

Eskarilaisen tunikasta jäi pieni pala kangasta jäljelle 

ja siitä sai tehtyä vielä aivan pienimmälle siskolle röyhelöpolvileggarit.

Oikeastaan kangasta oli niin vähän, että jouduin tekemään housujen etulahkeet 

kahdesta osasta, mutta sauman sai näppärästi piiloon noilla röyhelöpolvipaikoilla.

Tulipa kangas käytettyä kerrankin viimeistä tilkkua myöten :)

Sitten olisi muutama kotivaateompelus aivan iankaikkisen ikivanhoista kankaista.

Muistaako kukaan, kun tälläiset kuosit olivat pinnalla? ;)

Vaikka tälläiset kuosit eivät tällä hetkellä oikein kolahda, 

niin en kuitenkaan raaski heittää hyvälaatuista kangasta pois.

Niinpä muutama kangaspala päätyi lasten kotivaatteiksi.

Isompi pojista sai pari raitapaitaa.

Ja eskarityttö keltaisen pallomekon. 

Joskus joku kangas yllättää positiivisesti valmiissa vaatteessa 

ja niin kävi tälle pallerokankaalle. Oikeastaan tästä mekosta tuli ihan jees, 

keväisen pirteä ja iloinen, vähän kuin kevätaurinko.

Lankajemmojakin on tullut viimeaikoina tyhjättyä 

ja joku kerta saatte sitten nähdä mitä niistä on valmistunut.

Hiljaa hyvä tulee, niinhän se menee. 

Ehkä minun varastot joskus pienenee.

Positiivista ainakin on se, 

etten ole hankkinut uutta materiaalia jemmaan hautumaan :D

Mukavaa iltaa ja pirteää uutta viikkoa ♥

Syystakki

Aurinkoiset, ehkä vähän kirpsakatkin päivät ovat syksyn parhautta. 

Aurinko saa ruskan oikein hehkumaan, aivan kuin koko luonto kylpisi kullassa.

Parhautta on myös pienen ajomatkan päästä löydetty kaunis retkikohde.

Yhtenä aurinkoisena syyspäivänä lahdimme kuvaamaan tyttären 

uutta syystakkia löytämäämme retkipaikkaan. Ompelin takin oikeasti jo huhtikuun lopussa, 

mutta vapusta alkaneet helteet saivat sen aikaan, että takki unohtui kuistin kaappiin. 

Nyt syystuulten puhaltaessa on takille ollut vasta tarvetta.

Kyllä on tarkaa homma tuo kolmosluokkalaiselle ompelu, sen vaan huomasin. 

Ei saanut olla sitä ja tätä ja sitten piti olla sellaista ja tälläistä. 

Lopulta löytyi (melkein) mieleinen malli vanhasta Ottobre-lehdestä ja tälläinen siitä sitten tuli.

Minusta takin malli on kaunis, tyttären mielestä ihan ok ;D

Syksyn mittaan on tullut jo useamman kerran ajeltua haistelemaan suon tuoksua.

Jotenkin suomaisema on tuntunut nyt hirmuisen rauhoittavalta. Ja kauniilta.

Yhtenä päivänä lähdin sinne kippo mukana ja hyvän mielen lisäksi sain kotiinviemisiksi 

myös muutaman leivontamarjan. Isoja, tummanpunaisia marjoja poimiessa ajatukset 

kulkeutuivat kuin varkain muutaman kuukauden päähän. 

Osan karpaloista ajattelin säästään joululeivonnaisiin.

Ruska on nyt kauneimmillaan. 

Vielä hetken saan nauttia räiskyvästä luonnosta, 

sitten syystuulet puhaltavat puut taas paljaiksi. 

Siinä kohtaa viimeistään alkaa ajatukset kääntymään joulua kohden, ainakin minulla. 

Onko sinusta liian aikaista puhua joulusta? 

Olen ripustanut paperitähdet ikkunoihin viimeistään pyhäinpäivänä ja hoksasin, 

ettei sinnekään ole enää kuin muutama hassu viikko.

Loppuu  vielä muutama kuva takin yksityiskohdista.

***

Syysauringon lämmittäviä säteitä sinun ja minun päiviin ♥