Jemmojen tyhjäystä osa 2

Muistatteko, kun viime syksynä mainitsin täällä, että olen yrittänyt hiljalleen 

tyhjentää omia kangas-, lanka- ja askartelutarvikevarastoja.

Homma on jatkunut hiljalleen nyt talven aikana.

Olen saanut ommeltua mm. läjän pitkään marinoituneita kankaita vaatteiksi.

Tai oikeastaan osa odottaa vielä sitä ompelua, mutta leikattu ne kuitenkin on jo valmiiksi.

Tämän harmaan joustocollegen ostin aikanaan ihan muuhun tarkoitukseen, 

mutta niin vaan tämäkin muu tarkoitus on jäänyt ajanpuutteen jalkoihin.

Nyt tuo kangaspala muuttui kuitenkin eskarilaisen frillatunikaksi.

Kaupasta löytyi vielä suloiset haaleanvaaleanpunaiset leggarit tunikan kaveriksi.

Pikkusiskolle taas ompelin tulevia kevätkelejä ajatellen mustapilkkuisen 

puuvillakankaan lopusta huivin. Jemmasta löytyi myös tuota vaaleanpunaista 

pompulanauhaa ja pitsiä.

Eskarilaisen tunikasta jäi pieni pala kangasta jäljelle 

ja siitä sai tehtyä vielä aivan pienimmälle siskolle röyhelöpolvileggarit.

Oikeastaan kangasta oli niin vähän, että jouduin tekemään housujen etulahkeet 

kahdesta osasta, mutta sauman sai näppärästi piiloon noilla röyhelöpolvipaikoilla.

Tulipa kangas käytettyä kerrankin viimeistä tilkkua myöten :)

Sitten olisi muutama kotivaateompelus aivan iankaikkisen ikivanhoista kankaista.

Muistaako kukaan, kun tälläiset kuosit olivat pinnalla? ;)

Vaikka tälläiset kuosit eivät tällä hetkellä oikein kolahda, 

niin en kuitenkaan raaski heittää hyvälaatuista kangasta pois.

Niinpä muutama kangaspala päätyi lasten kotivaatteiksi.

Isompi pojista sai pari raitapaitaa.

Ja eskarityttö keltaisen pallomekon. 

Joskus joku kangas yllättää positiivisesti valmiissa vaatteessa 

ja niin kävi tälle pallerokankaalle. Oikeastaan tästä mekosta tuli ihan jees, 

keväisen pirteä ja iloinen, vähän kuin kevätaurinko.

Lankajemmojakin on tullut viimeaikoina tyhjättyä 

ja joku kerta saatte sitten nähdä mitä niistä on valmistunut.

Hiljaa hyvä tulee, niinhän se menee. 

Ehkä minun varastot joskus pienenee.

Positiivista ainakin on se, 

etten ole hankkinut uutta materiaalia jemmaan hautumaan :D

Mukavaa iltaa ja pirteää uutta viikkoa ♥

Pieni kahvihetki

Mukavaa juuri alkanutta viikkoa!

Täällä viikko pyörähti mukavasti käyntiin pienemmän pojan täyttäessä vuosia.

Meidän rakas touhuaja täyttää tänään kokonaista kolme vuotta ♥ 

Miten voikaan kukaan olla niin täynnä iloa ja energiaa.

Sanavalmiin pojan suusta tulee toinen toistaan huvittavampaa juttua, 

mitkä saavat hymyn huulille oli päivä kuinka harmaa tahansa.

Pieni miehenalku on odottanut päivää kuin kuuta nousevaa 

ja tänään ei liene kenellekään epäselvää kuka on meidän talossa synttärisankari, 

niin ponnekaasti asia on tuotu jokaiselle ilmi :)

Vaikka varsinaisia synttärijuhlia vietämmekin vasta kuun lopussa, 

niin olihan se pakko pikkuisen herkutella pikkumiehen iloksi oikeanakin synttäripäivänä.

Meillä oli eilen ystäväperhe kyläilemässä 

ja iltakahvilta jäikin sopivasti kakun jämät täksi päiväksi.

Nyt varmaan joku pyörittelee silmiään, kun kerron, että leivoin kyseisen kakun jo jouluksi :D

Eilen suorastaan huvitti, kun ajattelin, että laittelenpä tässä kahvipöytään joulunjämiä 

vielä maaliskuun puolessa välin. Taitaa meidän perheelle maistua 

arkisin enemmän suolaiset leivonnaiset kuin makeat ;)

Tämän Arabialaisen maustekakun resepti löytyy Kannelin blogista 

ja meillä koko perhe ihastui kakun makuun. 

Täyteläinen mausteisuus ja suklaan liitto veivät suorastaan kielen mennessään.

Tämä resepti tulee ehdottomasti jäämään minun leivontalistalleni, 

sen verran herkullinen makuelämys oli!

Voin siis suositella lämpimästi tätä reseptiä sinullekin!

Vielä viimeiset

Niin sitä ollaan vaan maaliskuutakin harpattu hyvä askel eteeenpäin.

Ja loman jälkeen aloitettu perusarki. 

Minä niin taas nautin arkipäivien aamupäivistä.

Niistä muutamasta tunnista, kun koululaiset ovat opiahjoissaan 

ja me pienten kanssa kotona. Ah, sitä hiljaisuutta ja rauhaa, mikä silloin täällä vallitsee!

Tuntuu, että meidän isoimmat saa paljon suuremman härdellin aikaiseksi mitä pikkuväki.

Mahtaakohan kellään muulla olla näin päin?

Maaliskuu toi myös pakkaset takaisin ja lunta tuntuu edelleen riittävän.

Viime yönäkin sitä tuprutti melkoinen kerros lisää.

Siispä vielä on käyttöä muutamalle neulomukselle mitkä tipahtivat vastikään puikoilta.

Nuoremmalle pojalle neuloin Klompelompe-kirjasta uuden pipon.

Lankana on lempparilankani eli Dropsin Merino Extra Fine.

Olen ihan ihastunut turkistupsuihin ja tuntuu, 

että voisin laittaa niitä vähän joka pipon huipulle keikkumaan.

Itselle neuloin mustan pannan. 

Olen tänä talvena kaivannut useamman kerran villapipoa kevyempää päähinettä 

kauppareissuille ja nyt viimein hoksasin neuloa itselleni pannan.

Nyt ei tarvi pakkasella korvat jäässä kipittää kauppoihin, 

eikä myöskään pää hikisenä kulkea sisätiloissa.

Tässä lankana on Dropsin Nepal.

Ja loppuun vielä sovituskuvaa piposta...

sekä pannasta tyttären päässä. 

Joka muuten ihastui pantaan niin, että olisi halunnut omia sen itselleen.

Täytynee ehkä neuloa hänellekin samanmoinen joku kerta välipalatyönä.

Olisikohan nämä nyt viimeiset villa-asusteet tälle talvea :)

♥♥♥

Blogiini on tupsahtanut pari uutta lukijaa, 

mukava kun löysitte tänne,

olette lämpimästi tervetulleita joukkoon mukaan ♥

Tervetuloa kevät!

Tervetuloa maaliskuu, sinä ensimmäinen kevätkuukausi!

Ei ulkona vielä kovin keväiseltä tunnu, 

pikku pakkanen ja hanget korkeat nietokset pitävät siitä vielä huolen. 

Mutta aurinko on paistanut tänä maaliskuun ensimmäisenä päivänä huikaisevan 

siniseltä taivaalta ja linnut laulavat minkä ehtivät, 

joten ei liene vaikea päästä kevätfiilikseen pakkasesta ja lumikinoksista huolimatta. 

Ja kerkesihän aurinko sulattamaan loskapäivinä jo meidän etelärinteeseen muutaman paljaan läntin.

Joten maata on jo näkyvissä ja sehän tarkoittaa, että kevättä kohti mennään kovaa kyytiä.

Voitteko kuvitella, minä olen vasta ihan viime vuosina alkanut tykätä maaliskuusta.

En ole edes lapsena suuremmin välittänyt tästä kuukaudesa, 

vaikka se onkin minun synttärikuukauteni. 

Jotenkin siinä on ollut aina saamaa fiilistä mitä marraskuussa. 

Liian paljon loskaa, liikaa mustaa maata, liikaa harmautta. 

Mutta onko maaliskuu muka oikeasti musta ja harmaa kuukausi!? 

Kevättä kohti mennään, valon määrä on lisääntynyt huimasti, 

sitä riittää pitkälle iltapäivään asti. Aurinko saa veden tippumaan räystäiltä.

Ja linnut ovat aloittaneet kevätkonserttinsa.

Lumet sulavat ja aurinkopäivinä taivaan sineen voisi melkein hukkua.

Nykyään olen oppinut näkemään maaliskuunkin kauniit puolet.

Ja vaikka loskasta en pidäkkään, niin ilman sitä ei kevät pääse kunnolla vauhtiin, 

joten sekään ei varsinaisesti enää tunnu huonolta 

(ehkä pikemminkin rasittavalta näin pienten lasten äidin näkökulmasta ;D ).

Maaliskuun ensimmäisen päivän kunniaksi leivoin itselleni synttärikakun.

Vadelmainen suklaatyffelikakku ei pettänyt tälläkään kertaa, 

vaikka laitoin väliin ohjeesta poiketen oikein vadelmaisen kerma-rahkaseoksen.

Herkkua oli!

Meillä oli muuten ihan huippu kotiloma miehen ja nuorimmaisen kanssa. 

Saatiin remppahommia hyvin tehtyä ja kerettiin rentoutuakin. 

Nautin niin niiden muutaman päviän ajan siististä ja hiljaisesta kodista. 

Ja siitä kun ei tarvinnut tehdä kotihommia. 

Kaikki sujui kuin rasvattu siihen asti, kun haimme lapset kotiin.

Ennen kun haettiin lapset huoltovahattiin lattiat ja jäätiin vielä koko perheellä 

yhdeksi yöksi reissunpäälle, että lattiat ehtisivät kunnolla kuivua. 

Kun sitten puolentoista vuorokauden kuluttua palattiin iltamyöhällä kotiin huomattiin, 

että lattiathan ovat vielä aivan öljyiset. Kyllä siinä vierähti muutama hikikarpalo, 

kun mietittiin mitä tehdä. Eikä ärsytykseltäkään vältytty. 

Siinä sitten miehen kanssa harppoen kannettiin jälkikasvu jatkamaan autossa aloitettuja 

unia sänkyihin ja vannotettiin ettei sängyistä saa aamulla ilman lupaa nousta. 

Yötyöksihän se meillä meni, kun jouduttiin alkaa lattioita kuivilla räteillä hinkaamaan, 

että niillä pystyisi aamulla jotenkin kävellä. Mutta loppu hvyin kaikki hyvin, 

nyt meillä on kuivat ja hyvän näköiset lattiat, kun kolhut, kolot ja kulumat ovat piilossa.

Aurinkoisia maaliskuun päiviä sinulle ♥