maanantai 28. huhtikuuta 2014

5-vuotis juhlat


Ompas mukava viikonloppu takanapäin...



Vietimme viikonloppuna vanhimman neidin 5-vuotis synttäreitä.
Vuoden päästä neiti aloittaakin eskarin.
Mihinköhän tämä aika rientää?
Sitä on tullut ihmeteltyä ja kyseltyä viimeaikoina.
 Onkohan tässä sitten ihan kriisin paikka tälle äipälle :/

Vaikka onhan se myös aika helpottavaa kun lapset kasvavat ja tulevat enemmän omatoimisiksi.
Ei tarvitse olla aina tarkistamassa onko kumppariin työnnetty pelkkä paljas jalka jne...




Tyttö ilmoitti viikolla, että haluaa violetit synttärit ja ilmapalloja :) Kaappien kätköistä löydettiinkin violetteja kynttilöitä, servettejä, pillejä ja ilmapalloja.

Tarjottavat mietittiin sellaisiksi, että tyttö pystyi osallistumaan niiden tekoon. Ja voi miten innoissaan neiti pyörittelikin suklaapikkuleipiä, kokosi coctailtikkuja, vatkasi muffinssitaikinaa ja koristeli täytekakkua.




Mariannemuffinsien päälle askarreltiin perhoskoristeet. Neiti kun on nykyään ihan yli-innokas askartelemaan ja hän ehtikin kysellä, että mitä me tänävuonna askarrellaan hänen synttäreille.

Perhoskakun idean olen joskus napannut netistä. Tavallinen pyöreä kakku puolitetaan ja asettamalla pyöreät puolet vastakkain saadaan perhosen muoto. Helppoa ja passaa hyvin tälläiselle, jolla ei riitä into alkaa tekemään monimutkaisia kuviokakkuja. Minun juttuani on enemmän tälläiset kaakut.

Molemmat kakut kätkevät sisälleen saman täytteen, toinen vaan gluteenittoman pohjan väliin ja toinen vehnäjauho sellaisen. Sisältä siis löytyy tästä kakusta peräisin olevaa vadelmakiisseliä ja mustikkarahkaa. Kiisseli ei ihan parhaiten näytä soveltuvan sokerikakkupohjaan (imeytyy huokoiseen kakkuun), mutta tulipahan testattua, eikä kakusta sentään syömäkelvotonta tullut!


Nostalogisia riisisuklaita oli pakko tehdä! Aijai tässä kohtaa me poikettiin väriteemasta niinkuin muffinssivuoissakin. Prisman reissulla ei löytynyt violetteja vuokia enkä viitsinyt lähteä koko kaupunkia kiertämään yksien synttäreiden takia. Huomatkaa, ne sointuivat kuitenkin kakun koristeisiin ja tarjolla olleisiin Marianneihin ;D Näitä me syötiin lapsuudessa varmasti kilotolkulla. 
Puolikas kookosrasvapaketti jääkaapissa muistutti näiden olemassaolosta. Siitä sitten jysähti ajatus, että voihan tälläisiä lapsuuden herkkuja tehdä näin aikuisiälläkin (ja toki sitä pitää jatkaa periteitä omille lapsille). Pirautus äidille ja helpottunut huokaisu, että resepti oli vielä tallessa!

Ja arvatkaa maistuiko ne hyviltä melkein parinkymmen vuoden jälkeen :)


Päivänsankari taas huokaisi ilosta päästessään leikkaamaan ihan itetehtyä kakkua violetissa synttärimekossa. Jo pari päivää ennen kemuja tyttö ilmoitti laittavansa kyseisen mekon päälle synttäripäivänä. Tokihan sitä pitää olla teeman mukainen vaatetus, tarkka tyttö ;D

Ja nuo kynttilöiden värit ovat muuttuneet ihan kummallisiksi...
Oikeasti niiden väri on syvänvioletti, että tämmöinen tiedoksi vielä loppuun!

Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!


14 kommenttia:

  1. Ihanat juhlat ovat teillä olleet, mukavaa kun sankari on saanut olla niin paljon mukana valmisteluissa! Onnea neidolle :) Kyllä se eskarin aloitus esikoisella oli ainakin minulle melkoinen paikka, kun oli lapsi ollut koko ajan kotihoidossa ja sitten piti yhtäkkiä puoleksi päiväksi luovuttaa ihan toisten ihmisten huomaan ;) Tällä toisella kierroksella ei vieroitusoireet olleet läheskään samanlaiset :D Kyllä se aika menee niin huimaa vauhtia ja itsehän tässä ei tosiaan vanhene ollenkaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liian harvoin tulee otettua lapsia mukaan leipomishommiin niin innokkaita kuin he oliskin, jotenka nyt päätin, että tehdään yhdessä alusta loppuun. Mukavahan se oli yhdessä suunnitella ja leipoa. Juhlistakin tuli enempi lapsen näköiset, kivahan se vaan on jos lastenjuhlissa näkyy lasten kädenjälki :)

      Huh, hyvä kuulla etten oo ainut kriiseilijä ;) Juu, miten niin sitä ite vanhenee, parikymppinen on aina parikymppinen...

      Poista
  2. Ompas siellä ollut herkulliset tarjottavat ja ihanat juhlat! :)

    VastaaPoista
  3. Jälleen kerran niin ihastuttavan herkulliset tarjoilut :) On se mukava kun voi ottaa lapsen mukaan valmisteluun. Ja useimmiten heillä on kovastikin innostusta asiaan. Meidän ekaluokkalainen on kovin innokas leipomaan suklaapiirakkaa, jonka ohjeen olen hänelle yksinkertaistanut. Ja nykyään tekee sen aivan itsenäisesti. Eskarivuodesta se koulunkäynti nykyään lähtee. On ne suuria askelia niin lapselle kuin vanhemmillekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon lapset osaavat näköjään tehdä jos vaan jaksaa antaa heidän yrittää. Ja se innostus on kyllä suorstaan ihailtavaa :)
      Pitää yrittää nauttia vielä tästä viimeisestä vuodesta kun kaikki lapset ovat kotona...

      Poista
  4. Ihanan näköiset 5-v juhlat siellä ollut :)! Ja pöytä notkunut herkuista!
    Onnitteluja neitoselle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisvee kiittää :) Ihanat juhlat meillä olikin ja herkutkin maistui ;)

      Poista
  5. Niin kauniilta näyttää juhlat ja herkullisilta :)
    Onnittelut päivänsankarille!
    Mä luulen,että meijän lapsuudessa nuo samat riisisuklaaherkut oli (vähintään!!) ne joka jouluiset herkut.
    Saattoihan niitä muillakin kekkereillä olla.
    Pitäiskin kokeilla maistuuko ne vielä näin aikuisiällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Hauska, teilläkin on tehty noita suklaaherkkuja :D Meillä tehtiin niitä varmaan kaikkiin juhliin (ainakin sellainen mielikuva jäänyt) ;) Suosittelen kokeilemaan, olivat meinaan aikas hyviä! Jopa mieskin tykkäsi, vaikkei mikään erityisen makean ystävä olekkaan :)

      Poista
  6. Paljon onnea 5-vuotiaalle! Kauniit juhlat ihanine herkkuineen! :)

    VastaaPoista
  7. Voi ku ihanat juhlat siellä ollu pikkuneidillä! Paljon onnea synttärisankarille!

    VastaaPoista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥