Minun jouluni

                   

enää en ole yön satuttama

huurteisten puiden hiljaisuudessa

kuulen joulun sydämessäni

kiire on poissa

taivaalla tuikkivat tuhannet valot

ilo ja hartaus kaikkialla

sydämeni jouluyö

Tuula Simola

Aatonaattona

Lämmintä joulumieltä teille jokaiselle

ja rauhallista joulunaikaa!!

...joulu, joulu, joulu tullut on!

 

Kohta se on täällä... 

kolkuttelee jo ovella, vaan ei ihan vielä avata ovea selkoselleen,

pikkuisen raotetaan vain!

JOULU...

niin se vain tulee tänäkin vuonna,

on jo melkein tullut!

Arvatkaas kuka on muuttanut meidän keittiöön,

ottanut vanhan mukin jouluasunnoksi!?!

Jouluhiirulainenhan sen otti omaksi pieneksi pesäpaikakseen.

Sieltä on helppo seurata köökin touhuja ja käydä salassa syömässä kaikki piparinmurut pöydän alta ;)

Puolukanvarpunipun jouduin kyllä jo vaihtamaan ylijääneestä piipunpellistä leikattuun sydämeen, kun meidän pienin kävi terrorisoimassa sitä!

Martta Wendelinin joulukuvat henkivät vanhanaikaista, lapsekasta lämmintä joulumieltä. Ne jaksavat ilahduttaa vuodesta toiseen :)

Meidän joulu, niin kuin varmasti monen, monen muunkin on tehty 

kiireettömästä yhdessä olosta,

lasten riemusta ja siitä jännittävästä odotuksesta mikä näkyy matkojen päähän...

joululauluista...

tuoksuista ja kynttilänvalosta...

sekä jouluherkuista!

Oikein hyvää 4. adventtia!

Joulujuttuja

Joulu on hiipinyt tupasemme jokaiseen nurkkaan ja soppeen.

Leipomiset on leivottu ja joululaatikot odottavat pakkasessa aattoa.

Tänä vuonna on tullut laiteltua joulua vähemmän mitä aikasempina vuosina. Ja siltikin oon tavoittanut saman tunnelman. Että turhaapa sitä hössöttää joulua, vaan laittaa ja tekee sen mitä jaksaa ja mikä tuntuu hyvältä.

Oikeastaan vain joulun tärkein koriste, joulukuusi enää puuttuu.

Vai voiko joulukuusta sanoa joulukoristeeksi!? ;)

Sen hakeminen onkin lasten ja miehen yhteinen homma. Me ollaan tosin käyty lasten kanssa jo merkkaamassa takapihan kuusikosta tämän vuoden joulupuu :)

Kuusentuoksua ollaan toki saatu tuoksutella jo parin viikon ajan. 

Näitä pikkukuusia kun haettiin sisälle ja ulos tuomaan tuoksua ja tunnelmaa jo joulukuun alussa.

Joulukukkia on myös tullut ripoteltua sinne ja tänne.

Jouluruusu on jo useamman vuoden ollut ehdoton lempparini, vaikkakin kovaa vauhtia kakkosena kirii valkoinen hyasintti. Kuistin jouluruusu ei vielä kuki, mutta olkkarissa oleva on tehnyt jo pari kukkaa. 

Viime vuonna sain toisen jouluruusuistani säilymään hengissä kevääseen asti ja pääsin istuttamaan sen kukkapenkkiin. Jouluruusu kun on oikeasti perenna. Nyt siinä on jo paljon nuppuja, toivottavasti se säilyy hengissä kevääseen asti niin pääsen heti maan sulattua nauttimaan sen kauniista kukista.

 

Yksi ilta innostuin leikkelemään lumihiutaleita silkkipaperista. En muistanutkaan kuinka koukuttavaa puuhaa se oli! Taisi siinä leikellessä ilta vaihtua ihan yöksi ;)

Lumihiutaleet pääsivät yläkerran aulan ja kuistin yhteen ikkunaan.

Nyt on lumihiutaleita ikkunassa, mutta ikkunan takana nurmikko on vihreämpää mitä keväisin. Poika tuumasikin yksi aamu, auringon paistaessa kirkkaasti, että nyt on tullut taas kevät! Vaan keväältä ulkona on näyttänytkin aurinkoisina päivinä! 

Mutta ei anneta lumettomuuden latistaa joulutunnelmaa! Päivisinkin tulee niin aikaisin pimeää ettei vihreää ruohoa ja paljaita puita edes huomaa! Jotakin hyötyä siis tuosta pimeydestä ;D

Tonttumetsässä

Hiljaa illan hämärässä joulu-ukko kulkee;

pimenevi metsän rinne, yöhön seudun sulkee.

Ukko hiipii tupasien pienoisien takaa;

kuuntelevi, katselevi, muoto hällä vakaa.

Tähän aikaan ukolla on yllin kyllin työtä,

täytyy olla liikkehellä päivää sekä yötä.

Muistiin kaikki Matit, Maijat ottaa täytyy tarkoin.

Varat myöskin lueskella yksin pennein, markoin.

Ettei kukaan ilman jäisi -siinä ukon huoli.

Ettei lahjat väärin menis -siinä toinen puoli.

Hiljaa kulkee ukko kulta illan hämärässä.

Lapset unta ihanata uinuu lämpimässä.

Aili Nissinen

Tytön kanssa rakenneltiin tonttujen satumetsä kuistin ikkunan väliin.

Sinne pääsivät viimevuonna yhteistuumin askarrellut käpytontut ja tänä syksynä tehdyt kärpässienet.

Yritin saada tonttumetsään lumista tunnelmaa lumisprayllä, mutta jostakin syystä spray "imeytyi" sammaleeseen, vaikka sammal oli ihan kuivaa. Outoa!! 

Niinpä meidän tonttumetsässä on nyt yhtä vähän lunta kuin ulkonakin tällä hetkellä!

Eipä haittaisi vaikka saataisiin taas pakkaset takaisin ja maata peittämään edes ohut valkoinen kerros!

Lunta ja pakkasia odotellessa toivotan teille kaikille mukavaa joulunalusviikkoa!

ps. Kiva kun tänne on tupsahtanut muutamia uusia lukijoita, tervetuloa joukkoon!! :)

Punalakkisten armeija

Remppasuojauksetkin pääsivät kuvaan ;)

Kukas se siellä roikkuu?

Tonttuhan se (meijän lapsilla on aika mielikuvitus kun ristivät tontun Tontuksi ;D). 

Ja tämä kalenteritonttu kerkesi juuri ja juuri ensimmäiseksi päiväksi vaatehuoneen oveen roikkumaan. 

Pikkasen jäi taas tekeminen viimetinkaan :O

Olen ihaillut jo parisen vuotta Mailegin kalenteritonttuja, mutta hinta on ollut vähän liika huima tälläisen kotiäipän kukkarolle. 

Jo viime vuonna ajattelin, että koitanpa tehdä moisen tontun itse, mutta silloin se jäi kaikkien muiden kiireiden takia tekemättä. Tänä vuonna sain sitten piirreltyä tontun kaavat (otin mallia netistä löytyneistä kuvista), ommeltua sen kasaan ja vielä vaatetettuakin.

Tonttusen taskujen numerointi meinasi tuottaa pientä päänvaivaa.

En jaksanut alkaa aplikoimaan kolmeakymmentäyhdeksää numeroa ja kankaanpainantakaan ei oikein innostanut. Sitten keksin tilata silitysarkin ja ajattelin, että sillä saa helposti ja nopeasti numeroitua kaikki 24 taskua.

No joo, melkoista pipertämistä se oli leikata silitysarkilta kaikki tarvittavat numerot ja kamalan aikaa vievää silitää ne paikoilleen. Yhtä numeroa kun piti silitellä 5-7 minuttia!! Mutta tulipahan siistiä jälkeä!

Tontun taskut on kätkeneet sisäänsä pikkuherkkuja, tarroja, ite tehtyjä yllätyksiä (esim. pari postausta alempana olevat huopaherkut), kirjoja (niitä kun löytyy kirpuilta uudenveroisina eurolla parilla ja meillä lapset on kirjojen suurkuluttajia) ym. pientä.

 

Minulle olisi riittänyt tuo kalentteritonttu ainoaksi punalakkiseksi koristeeksi täksi jouluksi, mutta arvatkaapa vain miten kävi kun lapset löysivät yhdestä joulukoristelaatikosta kasan tildatonttuja!?

Kaikki piti tietenkin raahata olkkariin ja asetella heinäseivästikkaille. 

Samaan paikkaan missä ne istuskelivat viime joulunakin ;)

Ei kait sitä sitten raaskinut tuottaa lapsille pettymystä ja viedä tonttuja takaisin laatikkoon kun ne niin riemusaatossa olkkariin kuljetettiin.

Niin, että siihen tikkaille ne saivat jäädä tuomaan jouluiloa lapsille ja lapsenmielisille.

Tosin ei ne siinä tikkailla istu yhtäaikaa kuin öisin kun aina on joku tonttu otettu leikkiin mukaan. Vaan saahan niillä leikkiä!

Olen ommellut useampana syksynä aina muutaman tontun jouluksi ja tonttuarmeijan jatkoksi. Niitä onki kertynyt jo aikamoinen lauma. Tänä vuonna tulikin sitten ommeltua tuo astetta isompi kalenteritonttu. Ja noita pikkutonttuja on kyllä jo niin paljon, että tuskinpa niitä tulee enää tehnyä lisää. Tosin kävi minulla mielessä, että voisihan sitä joskus koettaa tehdä kopio pienestä Mailegin tontusta. Poikatonttuja meillä nimittäin ei vielä löydykkään ;)

Se olisi taas perjantai, jotenka

yksi tonttu lähettää täältä hyvät viikonlopun toivotukset kaikille täällä piipahtaneille!!

Ja mukavia hetkiä jouluvalmisteluiden parissa!

Luulenpa nimittäin, että aika monella menee viikonloppu jouluvalmisteluissa,

vai meneekö?

Meillä ainakin leivotaan huomenna!

Kuurankukkia ja synttärikemuja

Luontoäiti on tarjonnut parin päivän ajan ihan parastaan. 

Ensiksi satoi lunta ja sitten saatiinkin pikkupakkaset ja aurinkoiset päivät.

Lasten riemu on rajaton ja ulkona viihdyttäisiin tuntitolkulla. Lasten pulkkailun lomassa ennätin ottaa muutaman kuvan kasvatuskopista, jonka ikkunalaseja koristi kauniit kuurankukkaset.

Ai, että tykkään tälläisistä ilmoista!! :)

Perjantaina vietimme poitsun 3-vuotis synttäreitä.

Poika toivoi synttäreillensä ilmapalloja ja kakkua :) 

Ja molempia hän saikin, ilmapalloilla koristeltiin keittiö ja autokakunkin tein. Loppujen lopuksi poitsu oli niin täpinöissään juhlistaan ettei herkut edes oikein maistuneet. Onneksi autokakkua jäi ja eilen sitä sitten upposikin valtava pala pieneen massuun :)

 

Kamalan hankala muuten saada illalla hämärässä otettua vähänkään fiksuja kuvia. Minulla se ei ainakaan meinaa onnistua! Nytkin saatiin tosi laiha kuvasaalis näistä juhlista :(

 Pakko vielä loppuun vinkata teille huippuhyvä täyte. Itse laiton sitä kääretortun väliin (oikean puoleinen torttu), mutta miksei se kävisi kakunkin täytteeksi.

 Elikkä... 

Yhteen desiin vatkattua kermaan lisätään n. 250g turkkilaista jogurttia, joka maustetaan ripauksella kanelia ja sokeria. Pohjan päälle levitetään ensiksi ohut kerros omppuhilloa ja sen päälle kermajogurttiseos. 

Viimeistelin kääretortun vielä kinuski- ja suklaaraidoilla. Nams!

Luulenpa, että teen jouluksi jonkun jälkkärin tuota täytettä hyödyntäen.

Maistui meinaan niin joululta :)