perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kotivaatteita ja jokaaamuisia vieraita

Tykkään pukea lapset kotioloissa värikkäisiin ja pirteisiin vaatteisiin. Siis oikein lapsekkaisiin ja heille mieluisiin. Paremmat vaatteet saavatkin sitten pursuta hörselöä, pitsiä ja hempeitä värejä (siis tytöillä :D). 
Nettikaupat pursuilevat mitä herkullisimpia kankaita ja mikäs sen helpompaa kuin näpytellä netissä kangastilaus. Joskus jopa vähän liiankin helppoa :)
Ja kun kerran niitä kangastilauksia tulee näpyteltyä säännöllisin väliajoin niin minulla tulee ommeltua aikas paljon lapsille kotivaatteita.


Pojan paidan olen ommellut jo viime syksynä, mutta siihen tuli pikkasen liikaa kasvunvaraa ja se on vasta nyt sopiva! Kanttauksista tuli jotenkin epäsiistit ja minua häiritsee ne jokakerta kun pojalla on kyseinen paita päällä. Olen antanut ne vielä toistaiseksi olla, mutta voipi olla että ne saa joku kaunis päivä purkutuomion.

Autojoustis on tilattu Metsolasta muistaakseni viime kesänä. Housujen joustofroteen ostopaikkaa en musta. Kaavat ovat molempiin omat.


Tytön mekko on tehty Ottobren Mail Express tunikan kaavoilla. Tällä kertaa kaavat saivat vain hellän käden muokkauksen: pienoisella mallin kaventamisella ja hihojen pidennyksellä selvittiin.
Kangas on tilattu Kestovaippakaupasta.


Brion junaradalla saa aikaan mahtavia leikkejä.


Apua! Nyt tuli tasoristeysonnettomuus! Onneksi henkilövahingoilta selvittiin tälläkertaa kun kolarista ei tullut edes riitaa!


Kerrankin sopuisaa leikkia :)


Junaleikkin voi hyvin yhdistää metsän eläimet ja kyllä se pupukin osaa junalla ajaa lasten leikeissä!


Sitten niistä joka aamuista vieraista. Huom! Tämä osio sisältää myös jäkätysta!

Kuva on otettu jo viikoja sitten, silloin kun saimme nauttia vielä lumesta ;)

Me ollaan saatu nauttia jokaisena aurinkoisen aamuna jo yli kuukauden ajan pihalle ilmestyvistä metsäkauriista. Lapset ovat seurailleet eläimiä ihan mielissään ja ne jaksavat vieläkin viihdyttää heitä. Ja mukavahan tuollasia kauniita eläimiä on itsekkin seurata. Parhaimmillaan kauriita on tullut pihalle jopa kuusi. 

Lumien sulaessa pihalta on paljastunut pienet vastaistutetut pensaan alut ja tulppaanit ja narsissitkin ovat, ilokseni, alkaneet puskemaan vartta etelärinteellä olevista istutuksista. Yksi päivä taas ulkona ollessa lähdin ihastelemaan nousevia kevätkukkia ja voihan vihne, istutuksen lumiset kohdat olivat täynnä metsäkauriitten jälkiä ja kaikki narsissien ja puolet tulppaanien aluista oli syöty maatamyöten. Kauriinrontit olivat siis käyneet syömässä minun kevätkukkien alut, murr! Kyllä kiukutti ja vieläkin harmittaa! Googlettamalla tarkistin vielä, että tulppaanit ovat myrkyllisiä (ja narsissista ainakin sipulit), mutta ei se ainakaan kauriitten ruokahalua ollut huonontanut!

Nyt varmaan naapurit ajattelevat, että tämä rouva on seonnut, koska aina kun kauriita ilmestyy taas näköpiiriin meikä kiskaisee kengät jalkaan ja lähtee ajamaan niitä takaa! Hus, painukaa metsään!
Mutta kun haluan nauttia keväämmällä tulppaanimerestä ja vielä säilyttää vastaistutetut pensaatkin. Eikä minulla ole näköjään niin paljon auktoriteettiä, että ne pelkäisivät ikkunan paukuttelua ja ikkunasta huutelua!

5 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Viestini katosi mystisesti! Eikun uudestaan :) Minulla on blogissani sinulle pieni tunnustus - käyhän kurkkaisemassa!

    VastaaPoista
  3. Voi miten kiva tämä sinun blogi! Ihania vaatteita olet ommellut.. Kunpa minäkin osaisin.. :) mullakin haaveena vanha talo, jospa se joskus tärppäisi. :) jään seurailemaan mitä uutta taas keksitkään. :) terkuin Silja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla meni varmaan kymmenen vuotta, etten ollut ommellut yhtään vaatetta. Nyt omien lasten myötä on taas teinivuosien ompeluharrastus nostanut päätä. Vaan melkein nollasta piti aloittaa! Onneksi lasten vaatteitten ei tarvi olla niin istuvia kuin aikuisten!

      Kyllä varmasti tekin löydätte joskus oman vanhan talovanhuksen :)
      Kiva kun liityit joukkoon :)

      Poista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥