sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Niin äkkiä kaikki muuttui


Niin kului lokakuu, lokakuu jota en tule ikinä unohtamaan. 
Sillä niin paljon on yhteen kuukauteen mahtunut kipua, pelkoa ja epävarmuutta.
Niin paljon ikävää.
Niin paljon kyyneliä ja äänettömiä huokauksia.
Mutta vielä enemmän siihen on kuulunut rakkautta.
Elämä saattaa todellakin muuttua silmänräpäyksessä.
Vain yksi puhelinsoitto ja meidän perheen koko elämä pysähtyi.

Viime postauksessa toivoin, että seuraava viikko toisi hyviä uutisia tullessaan.
Ei tuonut! Toi sellaisia, mitkä vieläkin saavat kyyneleet silmiini!

Syöpä - miten pelottavalta se kuullostaa, 
miten kuoleman makuinen sana se onkaan.


Saattiin heti seuraavan päivän iltana kuulla, 
että rakas vauvamme on sairastanut leukemiaan.
Järkytys oli valtava! Vain puoli tuntia puhelinsoitosta 
ja sairaalasta oli tullut toinen arkemme ainakin ensi kesään asti.
Sairaalasta jonne on kotoa parin tunnin ajomatka. Tuntui ettei tästä voi selvitä!

Mutta kun kolmen päivän kuluttua katselimme mieheni kanssa kahden 
kuukauden ikäistä vauvaamme, joka makasi teho-osastolla nukutettuna 
ja hengityskoneeseen kytkettynä kaikki turha karisi pois. Ei ollut enää huomista, 
oli vain tämä hetki. Siinä vauvan vierellä sitä oikein ymmärsi kuinka hauras elämä on, 
kuinka pienestä kaikki on lopulta kiinni. Ja että ei täällä elämässä ole paljonkaan asioita, 
joilla lopulta on merkitystä. Ja kun pikkuinen lähtikin toipumaan 
ja pääsi takaisin syöpäosastolle tuli vahva tunne, että kyllä meitä kannetaan tämänkin yli, 
tapahtui mitä tahansa!


Helppo matka tämä ei tule olemaan, mutta pelottavan alun jälkeen sitä 
todellakin huomasi ettei täältä kukaan ennen aikoja lähde ja se rauhoitti!
Jokainen uusi päivä on lahja!
Olen saanut rakkaalta mummultani joskus aikanaan lahjaksi tyynyliinan, 
johon on painettu suunilleen näin: 
Tämä hetki on helmi, ei eilisen murheita, ei huomisen huolta. 
Ja niin se todella on, tämä hetki riittää, huomisen murheita on turha nyt murehtia. 


Nyt kun asian kanssa on jonkin aikaa eletty, olen saanut ihmetellä, 
miten nopeasti ihmismieli lopulta sopeutuu isoihinkin muutoksiin. 
Alkushokin ja -pelon jälkeen sitä alkoi miettimään 
ja järjestelemään elämää ja arkea taas uusiksi. 
Ja kun arki on saanut uudet raamit (kiitos kaikkien apujoukkojen ), 
huomaan etsiväni elämästä taas niitä positiivisia puolia, 
niitä jotka kantavat arjessa eteenpäin.
Elämässä tulee eteen paljon sellaisia asioita joihin ei voi itse vaikuttaa 
ja sitä jaksaa paremmin, kun yrittää kaivaa ne pienimmätkin hyvät asiat esille.
Pienet onnen ja ilon aiheet kantavat ja tekevät elämästä mielekkään rankkojenkin 
aikojen keskellä. Ja olenkin paljon miettinyt sitä, että miksi en nyt tarraisi niihin, 
kun ne ovat juuri nyt niitä minkä avulla sitä itse jaksaa ja selviää tässä myllerryksessä.


Leukemia muutti meidän perheen koko elämän, 
sekoitti tutun ja turvallisen arjen,
toi tullessaan huolen, pelon ja ikävän.
Mutta se on opettanut elämään hetkessä, 
on opettanut ammentamaan voimaa niistä pienistäkin asioista, 
niistä jotka ennen olivat aivan itsestäänselvyyksiä.

Emme olisi mistään hinnasta halunneet tätä kamalaa sairautta meidän perheeseen,
mutta tämän kanssa on vain nyt opeteltava elämään.
Ja kun itku kurkussa kävelin viime kerralla sairaalasta bussi-pysäkille ja mietin, 
että tottuukohan tähän koskaan, tähän, että olit sitten sairaalassa tai kotona, 
niin ikinä et tunne olevasi oikeassa paikassa, niin tajusin ettei tähän tarvikkaan tottua. 
Sillä ei tämäkään kestä ikuisesti. Jos vaan on tarkoitettu, 
niin saamme ensi kesänä vauvamme terveenä kotiin Ensi kesänä
Elämä jatkuu haparoiden, vaikka se aluksi tuntuikin pysähtyneen!

♥ ♥ ♥

Tuntuu hurjalta julkaista tämmöinen postaus. Ei tälläisestä aiheesta haluaisi kirjoittaa.
Toisaaltaan en osaisi jatkaa enää tätä blogia, jos en kirjoittaisi.
En osaisi tulla tänne jaarittelemaan tyhjänpäiväisyyksiä, jos en tätä nyt julkaisisi.
Sillä nyt tuntuu, että haluan jatkaa tätä blogin pitoa... ehkä.
En tiedä tuleeko blogini muuttumaan. 
Enkä tiedä tulenko kirjoittamaan tänne ihan hölynpölyä vai jotakin syvällisempää.
 Valokuvausta haluan ainakin jatkaa, jos siihen vaan jää yhtään aikaa.

Sitäkin mietin, kiinnostaako teitä kuulla meidän erilaisesta arjesta?



72 kommenttia:

  1. Itku kurkussa luin tekstiäsi. Ihan valtavan paljon voimia teidän perheelle, olette ajatuksissani vaikken teitä tunne. Blogiasi olen seurannut jo usemman vuoden ja mielellään tätä luen. Lähetän enkeleitä teidän perhettänne suojelemaan.❤

    VastaaPoista
  2. Sattumalta eksyin tähän blogiin, vai oliko sittenkään sattumaa. Rukolen perheenne puolesta.

    VastaaPoista
  3. Voimahalaus teidän koko perheelle:)

    VastaaPoista
  4. Voimia teille♥
    RAskasta aikaa elätte, mutta onneksi lapset ovat sitkeitä, ja lapsilla leukemiaan on hyvä ennuste. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele, voimia tässä tarvitaan ♥️

      Poista
    2. Meidän pikkuinen ei sairasta sitä tavallista lasten leukemiaa, mutta niin kuin me jo heti aluksi saatiin nähdä, ei täältä kukaan ennen aikoja lähde.

      Poista
  5. Kaikkea hyvää teidän perheellenne❤️❤️
    Älä ota blogista paineita, kirjoita tänne sitä mikä tuntuu hyvältä. Valokuvasikin ovat niin kauniita❤️
    Toivon sydämestäni koko teidän perheellenne kaikkea hyvää❤️❤️
    Iso virtuaalinen halaus teidän pienelle potilaalle❤️❤️
    Voikaa hyvin kaikesta huolimatta❤️❤️
    T. Sanniska /äiti kolmelle

    VastaaPoista
  6. ❤ tottakai halutaan kuulla teidän kuulumisia, jos vain jaksat kirjoittaa. Vaikka emme tunne toisiamme, olette ajatuksissa ja rukouksissa. Voimia teille kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia Riitta ♥️ Lämmittää niin mieltä nämä muistamiset ♥️

      Poista
  7. Päivä ja hetki kerrallaan on vaan mentävä eteenpäin , epätoivolle ei saa antaa valtaa. Muista myös hoitaa itseäsi , kaikki voimat on nyt tarpeen sinulle ja toki myös perheellesi ❣ Oma tyttäreni sain 18-vuotiaana saman diaknoosin , elämä pysähtyi paikkaan hetkeksi. Hoito aloitettiin vuorokausi toteamisen jälkeen , rankka puoli vuotta meni , hän yksin suurimman osan kysissä , minulla ei ollut mahdollisuutta olla jatkuvasti hänen luonaan. Tytär selvisi ja sai puhtaat paperit , tauti oli selätetty täysin reilun vuoden jälkeen. On nyt terve elämää ahmiva opiskelija ❤ . Virtuaalihalaus sinulle ja pikkuiselle ❣ Terv Marlee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla näitä hyvin päättyneitä tarinoita, niistä saa itsekin voimaa ja toivoa tulevaan ♥️ Ja kyllähän se tuntuu myös äärettömän hyvältä kuulla, että joku, olisi se sitten tuntematon tai tuttu, on selvinnyt tästä sairaudesta ♥️ Lämmin kiitos Marlee ♥️

      Poista
  8. Itku tuli kun luin tekstisi😭 voimia teille koko perheelle🧡 haluaisin lukea teidän arjesta jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Tanja, voimia tässä tarvitaan ♥️

      Poista
  9. Voimia koko perheelle. <3 Olette ajatuksissa ja rukouksissa.

    VastaaPoista
  10. Pieni vauva ne on ollut sydämen päällä siitä asti, kun ensi kertaa asiasta kuulin! Pidänkin hänet siellä❤️! Kirjoitit tai et, tee niin kuin parhaalta itsestä tuntuu! Voimia koko perheelle!

    VastaaPoista
  11. Ihana lukea teidän kuulumisia, vaikka en teitä tunnekkaan. ❤ Teitä kannetaan kaiken sen yli, mitä elämässä ikinä tuleekaan vastaan. Paljon voimia ja enkeleitä teidän elämäänne! Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saatte kesällä terveen vauvan kotiin ❤❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Jenniina tästä rohkaisevasta kommentista ♥️

      Poista
  12. Lämpimiä ajatuksia ❤ Ihana, että jaksat etsiä ja nähdä myös hyviä asioita raskaassa tilanteessa. Toivon teille kaikkea hyvää💚

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria ♥️ Ei tätä varmaan jaksaisi, jos ei etsisi myös niitä elämän hyviä puolia. Ne kannattelevat ihmeellisesti!

      Poista
  13. Ihana, koskettava postaus. Pysäyttävä. 💗 kiitos, että postasit. Jatka blogia sellaisena kuin se itsestäsi tuntuu ☺️ Tätä on kiva lukea ja katsella kauniita kuvia. Toivotan voimia, onnellisia hetkenmurusia 💗

    VastaaPoista
  14. Blogisi on ihana. Olen jo pitkään nauttinut sen kauniista kuvista ja tunnelmasta sekä kätesi taidoista. Tuntuu niin ihmeelliseltä lukea nyt tästä koetuksestanne kun kerrot siitä rehellisesti, mutta kuitenkin niin valoisasti ja jotenkin levollisesti. Se tuo varmaan myös monelle elämän kipuiluissa kamppailevalle toivoa ja lohtua. Voimia teille ja erityisesti pienelle! ♥️
    Terv. Marsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Marsa tästä kommentista, se merkitsee minulle paljon ♥️♥️♥️

      Poista
  15. Omaa vauvaa tuojotellessa iltaisin olen miettinyt teitä ja koittanut lähetellä voimia ja lohtua teidän suuntaan. Miten kovasti toivonkaan että kaikki käy hyvin❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Maijalan Anna, voimia ja lohtua tässä tarvitaan ♥️

      Poista
  16. Hiljaiseksi veti. ♥ Kyyneleet tulivat silmiin. Onneksi teidän ei tarvitse omin voimin jaksaa. Muistan teitä ♥

    Kirjoita arjesta, jos siltä tuntuu. Luen mielelläni ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Pauliina ♥️ Ihana kun sinäkin haluat muistaa meitä, se tuntuu todella hyvältä ♥️

      Poista
  17. Todella paljon voimia koko teidän perheelle! ❤️ Oli todella koskettava ja ajatuksia herättävä kirjoitus! ❤️ Kuinka usein sitä itsekin murehtii aivan turhista asioista... Sydämestäni toivon, että pikkuinen paranee ja saatte viettää hänen kanssaan vielä monia monia yhteisiä vuosia. ❤️❤️❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia Maariza ♥️ Sairauden hurja alku veti nöyräksi ja karisti kaikki itsestäänselvyydet. Elämä on lahja, jokainen uusi päivä on lahja ♥️ Toivottavasti sitä osaa
      vaan säilyttää tälläisen mielen myöhemminkin 🙏

      Poista
  18. Instasta luin uutisen, ja siitä asti olette olleet usein ajatuksissa. Iltarukouksessa olen teitä muistanut. Voimia teille kaikille erilaiseen arkeen ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle ♥️ Jokainen muistaminem tuntuu niin hyvältä ♥️

      Poista
  19. Eerika! <3 Ihan sanaton olo, tuntuu niin musertavalta tuollainen sairaus. Paljon voimia tunnemyrskyihin sekä sairaalan ja kodin välin kulkemiseen. Sydämestäni asti toivon teille kaikkea hyvää! Jospa saisitte Pienen vielä terveenä kotiin. <3 Muistan teitä! <3
    Ps. Kirjoita aina silloin kuulumisiasi, kun siltä tuntuu. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Outi ♥️ Ihana, että haluat muistaa, se tuntuu tosi hyvältä ♥️ Elämä on välillä kummallista, miten se voikin yhtäkkiä aivan kokonaan muuttua. Mutta ihmeellistä on myös sekin miten ihmismieli sopeutuu tälläisiinkin muutoksiin. Ehkä, kun ei ole vaihtoehtoja...

      Poista
  20. Voimia, lämpöä ja halauksia täältä koko teidän perheelle♥️! Kirjoitat todella kauniisti♥️.
    Blogi voi olla oma voimapaikka ja sinne kirjoitetaan ja kuvataan juuri sitä mitä itse tahdomme. Uskon että kirjoittaminen voimauttaa ja samalla se avartaa kuulijankin maailmaa joten tottakai meitä kiinnostaa kuulla teidän erilaisesta arjesta.

    Lämpimin ajatuksin, Mira Prinsessajuttu -blogista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Mira ♥️ Nyt tuntuu, että haluan vastaisuudessakin kirjoitella kuulumisia tänne blogiin. Vähän ollut jo ikävä tänne ja tiedän muiden blogeja myös ♥️

      Poista
  21. Voi kuinka surullisia uutisia täällä oli ���� voimia teille aivan hirveästi❤️ en voi edes kuvitella mitä kaikkea ootte käyny läpi, eikä voi ymmärtää mikä tarkoitus tämmösellä on. Teillä on erilainen talvi edessä, onneksi pieni on hyvässä hoidossa❤️ kirjoittele kuulumisia tänne jos jaksat, mielellään luetaan ja muistetaan teitä rukouksissa❣️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle ♥️ Kiitollinen mieli on kyllä Suomen syöpä hoidosta, pikkuinen saa todellakin kaiken mahdollisen hoidon mitä voidaan antaa. Osastokin, missä vauvaa hoidetaan, on niin lämminhenkinen ja elämäniloinen. Se helpottaa paljon, kun tietää, että pikkuinen on hyvissä käsissä ♥️

      Poista
  22. Nämä on pysäyttäviä asioita! Päivä kerrallaan ja pienistä onnen hetkistä iloitseminen auttaa jaksamaan! Kannattaa muistaa huolehtia itsestä niin jaksaa hoitaa pientä ja muita lapsia! Puhuminen auttoi itsellä vaikeina aikoina! Kokemusta kun oma lapsi sairastui syöpään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, onpa ikävä kuulla, että teillä on myös sairastettu syöpä 😔 Itsekin olen huomannut, että kun asioita jakaa muiden kanssa, niin se helpottaa. Onni on myös vertaistuki ♥️ Ja tuo on niin totta, pienet onnen ja ilon aiheet ovat tulleet entistäkin tärkeämmäksi ja niistä osaa todella iloita ja ammentaa voimaa. Päivä ja hetki kerralla eteenpäin, sellaiseksi tämä elämä on muuttunut.

      Poista
  23. Vastaukset
    1. Kiitos sydämellisestä ajatuksesta Stella Vanilja ♥️

      Poista
  24. Voimia koko perheelle❤️ Koskettava postaus, et kyllä mitään hölynpölyä ole kirjoittanut aikaisemminkaan vaan hyvin elämänmakuista tekstiä. Näet hyvää ja kaunista niin monessa asiassa. Jos jaksat ja se tuntuu hyvältä, jatka kirjoittamista. Siunausta ja suojelusenkeleitä tuleville kuukausille. T. Mummi Seinäjoelta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso kiitos rohkaisevasta kommentista ♥️ Nyt tuntuu, että haluan välillä tännekin kirjoitella kuulumisia. Toimiihan tämä blogi itselle myös jonkin näköisenä päiväkirjana.

      Poista
  25. Valtavasti Voimia ja rukouksin muistan teitä, vaikka vain blogin kautta tunnen sinut.
    T. Äiti seitsemälle, joista yksi syöpäpotilas

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Pikko ♥️ Tuntuu tosi hyvältä kun sinäkin haluat muistaa meitä ♥️ Ikävä kuulla, että teilläkin löytyy syöpäpotilas. Ei tämmöistä sairautta haluaisi kenellekään. Lämpöinen ajatus sinne teille ja paljon voimia 🙏♥️

      Poista
  26. Eerika <3
    Ihanan av oimesti ja rehellisesti kerrot kuulumisiasi. Se on valtava luottamuksen osoitus blogisi seuraajille ja tärkeää siksikin, jotta voit aidosti jatkaa tätä ihanaa blogiasi.
    Ei ole sanoja lohduttamiseen, mutta suljen perheenne sydämen rukoukseen. Sanotaan, niin on voimas kuin on päiväs ja sitä te olette siellä jo saaneet kokea erilaisen arjen tuomien haasteiden ja läheisten ihmisten tuen voimin.
    Voimia ja jaksamista teille pienen ja toisten lastenne rinnalle. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos sinulle Kaisu muistamisesta sekä tästä kommentista ♥️

      Poista
  27. Voimia teille! <3 minusta on tosi mukava että kerrot kuulumisistasi avoimesti,siten me lukijat voimme myös tukea sinua ja perhettäsi.
    T. Annika

    VastaaPoista
  28. Blogisi hiljaisena seuraajana tunnen myötätuntoa teidän perhettä kohtaan. Tämä sinun ajatus että on tunne että teitä kannetaan on totta. Me blogisi seuraajatkin haluamme ajatuksin ja rukouksin teitä kantaa. Jatka vain blogin pitoa, on sinun henkireikäsi tuoda ajatuksia kirjoituksen muodossa. Voimia teille kaikille

    VastaaPoista
  29. Täällä myös kyyneleet silmissä luen, olette olleet todella paljon mielessäni ❤ Blogi voi olla hyvä henkireikä sinulle, kirjoita silloin kuin jaksat ja tuntuu hyvältä ❤ Onneksi,voi onneksi nykyään on niin hyvät hoidot ja pieni on varmasti parhaassa mahdollisessa hoidossa. Kaikki kääntyy varmasti parhainpäin❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna sinulle ♥️ Onneksi Suomessa syöpähoito on maailman parhaimpaa, kiitollinen saa olla siitä 🙏 Ihana asia on myös se, kun osaston henkilökunta on niin osaavaa, ammattitaitoista ja lämminhenkistä ♥️

      Poista
  30. *Sanaton* Muistamme teitä. <3
    Elämää ei voi ymmärtää.

    <3 Suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu hyvältä, kun tekin haluatte muistaa meitä ♥️ Kiitos Suvi ♥️

      Poista
  31. Itkien luin tätä,ei voi kuin kuvitella tuskaanne kun jouduitte surulliset uutiset kuulemaan. Toivon voimia ja onnen murusia teidän arkeen.❤ Rukouksin muistan teitä!❤❤
    -Julle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tämä ollut kyllä hurjaa, mutta ihmeesti asiat ovat selkiytyneet alun kaaoksen jälkeen 🙏♥️ Vaikka tietynlainen tuska ja pelko varmasti kulkevasta koko vauvan sairauden ajan mukana ja varmasti kauan sen jälkeenkin vielä. Lämmin kiitos sinulle Julle ♥️

      Poista
  32. Instassa luin jo aiemmin tästä teidän perhettä kohdanneesta järkytyksestä ja olette olleet sen jälkeen paljon mielessä ❤ vaikka en teitä tunnekaan.
    "Ja ei täällä elämässä ole paljonkaan asioita joilla lopulta on merkitystä.." Kirjoitit noin tuossa ja sen olen itse myös kokenut viime aikoina. Kesällä läheiseni kuoli. Kun valvoin hänen kuolinvuoteellaan ja hänen lähdettyä, surun saapuessa kumppaniksi, koin juuri tuota että miten vähän täällä on asioita joilla lopulta on merkitystä. Ja kuinka ahdistavaltakin tuntui monet tämän ajan pinnalliset asiat ja muu turhuus ...
    Halusi vain keskittyä siihen olennaiseen ja tärkeään mitä on❤

    Voimia teille edelleen toivon! Teitä kannetaan monin ajatuksin ja rukouksin.❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin jännä miten elämän haasteet ja kipukohdat karsivat kaiken turhan pois, jäljelle jää vain ne tärkeimmät. Miten vähän merkitystä tavaralla yms. lopulta on. Paljon voimia sinulle surun ja kaipauksen keskelle ♥️ Ja kiitoksia tästä kommentista ♥️

      Poista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥