sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Rusettiponnarit




Eipäs sitten tullutkaan seuraavaksi pihapostausta, 
vaan laitankin muutaman kuvan pikkutytöille tekemistäni rusettipompuloista. 
Tein siis tuollaiset isot ja valkoiset rusetit tytöille kevään
 ja kesän juhlia ajatellen ja toki noita voi muutenkin käyttää. 
Minusta niistä tuli niin kivat, että ne ansaitsivat oman postauksen ;) 
Nämä rusetit valmistuivat käden käänteessä muutamasta kangassoirosta, 
mitkä jäivät yli kun lyhensin yhtä kesätunikaani.



Sovituskuvaa :)


Koululaisilla alkoi eilen ansaittu kesäloma ja alkavan kesäloman kunniaksi pyöräytin 
Dumle-jätsikakun. Lapset tykkäsivät ja juhannusneitimme tilasikin tätä jo tuleville synttäreilleen.
Minulla on ollut viimepäivät hieman turhautunut olo. 
Toisinaan on hirveän vaikea hyväksyä sitä etten tämän lapsikatraan keskellä saa hoidettua 
ja tehtyä kaikkia suunniteltuja asoita. On kuin uisi koko ajan vastavirtaan. 
Kun yhden asian saa pois alta, niin kolme ylimääräistä ilmaantuu tilalle.


Mutta nyt on onneksi jo turhautuneisuus poispyyhkäisty, 
kiitos ihanan kummitytön ylioppilasjuhlien  
Eilen illalla ajattelin, että tehdään ne asiat mitä pystytään ja keritään, 
karsitaan vaikka suunniteltuja reissuja, mutta yritetään nauttia tästä kesästä. 
Sillä nyt on kesäkuu ja loma ja aurinko paista. 
Ja ensimmäiset ruusut ovat avautuneet kesähuoneen seinustalla. 
Ja ensimmäinen pioni loistaa syvänpunaisena pallerona kuin alkaneen loman kunniaksi.

Tervetuloa lämmin, aurinkoinen ja huoleton kesä



23 kommenttia:

  1. Eerika,
    Ihania pieniä ilonaiheita ehdit tekemään ja jakamaan iloksemme.Vähän on paljon, se riittää, enempää ei kannata itseltä vaatiakaan. Pienten kanssa se on sellaista prioresointia ja arjen haarukointia! Turhaantuneisuus ja riittämättömyys ovat tuttuja tunteita kaikissa elämän vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisu <3 Niinhän se on, vaan miten se onkin välillä niin vaikea muistaa. Meillä oli tarkoitus lähteä pienelle reissulle, mutta tuntui, että pienimmänkin asian tekeminen kestää ja kestää ja koko ajan tulee jotakin ylimääräistä. Reissuun lopulta päästäänkin, tosin vähän suunniteltua lyhyempään. Mutta niin sitä on tyytyväinen mieli, kun edes typistetty reissu onnistuu. Pitäisi itsekin muistaa, että vähän rennommalla asenteella pääsee paljon pidemmälle, mitä turhalla hössöttämisellä. Ja ainakin säilyy kaikilla parempi mieli <3

      Poista
  2. Muista myös nauttia hetkestä. Kivojen muistojen luomisen aikaa. <3 Herkullisen ja kauniin näköinen kakku! Suloisia rusetteja myös. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pipo-otus <3 Tuota pitää välillä kyllä itselle muistutella, tuota hetkestä nauttimista ja siinä elämistä. Sitä helposti menee suorittamisen puolelle, jos ei välillä oikein itseä ravistele sen asian tiimoilta. Taitaa olla elämän ikäistä oppimista tuokin.

      Poista
  3. Hei! Olisiko ohjetta tälle kakulle? Näyttää herkulliselta :)

    -lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Laitanpa sulle tähän kakun ohjeen eli ekaksi 200g keksejä ja n. 75g sulatettua voita murskataan sauvasekoittimella ihan hienoksi. Seos painellaan irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Vuoka kantsii laittaa pakkaseen jäätelön teon ajaksi. Jäätelöön tarvii 5dl kermaa, 1prk kondensoitua maitoa, 1pss Dumle karkkeja ja kinuskikastiketta. Pieni Dumlet. Vatkaa kerma ja lisää kondensoitu maito. Kääntele seokseen Dumlet ja n. 1dl kinuskikastiketta. Kaada jäätelöseos vuokaan, koristele pinta kinuskikastikkeella ja jäädytä pakkasessa yön yli. Herkuttele :) Helppoa ja hyvää! :)

      Poista
    2. Kiitos ohjeesta. Kuuluuko kondensoidunmaidon olla valmiiksi kinuskiksi keitetty purkki vai ei? :)

      Poista
    3. Ei kinuskia, vaan sitä ihan tavallista ja sekin vaan lorautetaan kerman joukkoon sellaisenaan :)

      Poista
  4. Söpöt!! ❤️
    Ja ihana kakku!
    Juhlat onneksi piristävät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna <3 Juhlat on aina piristäviä ja niin mukavia :)

      Poista
  5. Minä niin aina ihailen sinun kuviasi. Tuo kielo-kirja-ponnarikuvakin ihan älyttömän kaunis! Miten keksitkin napata tuollaisen? :) Miten teit siis nuo rusetit? Pitkästä kangassoirosta vaan laskostit? Ja mitä sitten? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos Pikku Akka <3 Pikkutytöt sattuivat tuomaan minulle kimpun kieloja, kun aloin ponnareita kuvaamaan, joten nappasin ne rusettrjen kaveriksi. Tuntui kuitenkin, että niistä kuvista jäi puuttumaan jotakin ja sitten hoksasin ottaa kirjan taustaksi ja heti tuli parempia :) Noista ruseteista, ompelin pitkähkön kangassoiron renkaaksi ja huolittelin renkulan reunat tiheällä siksakilla (kun en jaksanut rullapäärmettä alkaa saumurilla värkkäämään). Sitten ompelin n. sentin levyisen nauhan samasta kankaasta. Tuo ohut nauha kierretään pari kertaa kangasrinkulan ympäri siten, että pompula jää väliin ja rinkulasta tulee rusetti ja lopuksi päät vaan solmulle. Saiko tuosta sepustuksesta selvää? Aattelin josko tekisin noita vielä eriväreissä lisää, niin voisin samalla nappasta pari vaihekuvaa :) Olivat niin helppoja ja nopsa tehdä ja tytötkin tykkäsivät.

      Poista
    2. Kiitos, nyt olit laittanutkin ihan kuvalliset ohjeet. :)

      Poista
  6. Ihanat pompulat! Ja niin herkun näköinen kakku, tuo on varmasti lämpimänä kesäpäivänä hitti! <3 Aurinkoista alkanutta kesäkuuta sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika ❤️ Kakku teki kyllä kauppansa ja sitä tulee varmasti tehtyä tänä kesänä muulloinkin. Mietin juuri, että suklaa-vadelmaversiokin saattaisi olla aika toimiva 👌 Ihanaa kesäkuuta sinnekin!

      Poista
  7. Aivan ihanat ponnarit ja kyllä rupesi tekemään niin kovasti mieli tuota kakkua! Kiitos reseptistä, otin talteen! :) Täällä kans tuskaillaan välillä, kun ei meinaa saada suunniteltuja asioita tehtyä ja hoidettua, vaikka meillä "vain" kolme lasta. Hyvä, jos viikkosiivouksen saa hoidettua jotenkuten. On vaan niin paljon kaikkea tekemistä ja itsellä olisi kivoja omia projekteja ja hommia, ettei kaikkea meinaa tässä arjen keskellä ehtiä, mitä haluaisi. Mutta hiljaa hyvää tulee ja yleensä asiat tulee kuitenkin tehtyä jossakin vaiheessa, jos ei ihan heti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kait se on aina lasten kanssa vähän tuommoista veivaamista ja ihan samanlaisia tuntemuksia muistan minulla olleen välillä jo silloin kun meillä oli vain kaksi lasta, että ei se varmaan suoraan kytköksillä ole lasten lukumäärään. Pienet lapset vaan tuppaavat olemaan aika eläväisiä ja sitähän se monesti on, että kuljet jälkikasvun sotkuja siivoten, yritä siinä sivussa sitten tehdä jotakin oleellista, järkevää tai jotakin omaa :D Onneksi tuo turhautuneisuus ei sentään ihan kokoajan kulje mukana, vaan väliin mahtuu niitä "tehokkaampiakin" päiviä ja aikoja. Ja tuon hiljaa hyvää tulee allekirjoitan täysin :D Kiitos kommentista Maria!

      Poista
  8. Ihanat rusettiponnarit ❤ Ja tuo kakku täytyy ehdomasti kokeilla kunhan saadaan vähän lämpöä takaisin tänne lomalaisille 😊 Vaikka olen minä nauttinut näistä viileistä päivistäkin kun pihahommia jaksaa paremmin tehdä eikä ole sääskiä. Niin tuttuja ajatuksia tuosta riittämättömyyden/ saamattomuuden tunteesta. Toisinaan tekee mieli olla edes yrittämättä tehdä mitään ylimääräistä kun oikein heikko hetki iskee. Vaan kohtapa sitä huomaa suunnittelevansa taas monenlaista puuhaa ja tekemistä 😄 Hetki kerrallaan kun jaksaisi mennä ja nauttia joka askeleesta ja tekemisistä mitä saa tehtyä. Auringon paistetta päiviisi 💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten musta on alkanut tuntumaan, että ollaan monessa suhteessa aika samanlaisia, kuulosti niin tutulta tuo heikko hetki, mutta onneksi ne ei kovin kauaa kestä, vaan sit huomaa jo, että onkin jo sen sata suunnitelmaa 😁 Välillä olisi kyllä helpompaa, jos ei aina kehittelisi jotakin projektia tai tekemistä, vaan osaisi vaan olla ja antaa elämän soljuva omalla painollaan. Vaikka minä oon kyllä vähän sen luontoinen, etten jaksa kovin kauaa levätä laakereillaan, jos nyt harvoin edes lasten kanssa sellainen on mahdollista 😅 Minusta se on ehkä turhauttavinta, että yrittää tehdä niitä pakollisia asioita, että joku extra olisi mahdollista, mutta saat tehdä samat asiat sataan kertaa, kun aina joku käy vähän teettämässä lisähommaa. Kiitos Nanni kommentista ja mukavaa viikonloppua sinne ❤️

      Poista
  9. Voi, Eerika ❤
    Niin tutunkuuloisia tuntemuksia siitä, kun riittämättömyydestä tulee liiankin tuttu vieras. Ihmismieli on sellainen, että se tähyilee usein liiaksi kohti tulevaa eikä aina muista elää tässä hetkessä. Kunpa muistaisimmekin aina sen, ettei mikään vaihe elämässä kestä loputtomiin ja että tulee vielä päivä, jolloin kaipaamme työn ja tohinantäyteistä arkeamme, jossa moni asia tuntuu nyt liian täydeltä. Sillä se päivä tulee nopeammin kuin osaamme arvatakaan.

    Ihania juttuja jaksat siellä lasten keskellä tehdä ja jakaa niitä meidänkin iloksi. Pienetkin aikaansaannokset riittävät ja tuovat iloa. Suurempaa palasta ei kannata yrittää haukatakaan.

    Arjen iloja ja auringonpaistetta päiviisi. 💓

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se! Vaikka tuota hetkessä elämistä olen yrittänyt harjoitella, niin tuntuu etten pääse ekaluokkaa pidemmälle. Miten se onkin niin vaikeaa. Jos joskus siinä onnistuukin, niin johan tulee seuraavassa hetkessä taas takapakkia. Ehkä se kuuluu vaan ihmiselämään tuokin, ettei meistä ikinä valmiita tule. Monesti sitä ajan juoksu hirvittää ja tuntuu, että lapset kasvavat liian nopeasti. Mutta työläinä hetkinä tuokin tahtoo unohtua. Onneksi ne työläät hetket tulevat ja menevät ja monestihan se on myös omasta asenteesta kiinni (ja itsellä myös siitä kuinka hyvin olen saanut yöllä nukuttua). Kiitos Kaaru kommentista ja hyvää viikonloppua teille ❤️

      Poista
  10. Suloiset ponnarit! On kyllä herkullisen näköinen kakku..tuota on kyllä ihan pakko kokeilla, yritän tässä lomalla ehtiä leipoa:) Kiitos kun laitoit ohjeen! Aiemmista postauksistasikin löytyy vaikka mitä herkkuja, olet kyllä taitava leipuri:) (Käyn aina lukemassa uusimmat postauksesi, mutta kommentointi on jäänyt viime aikoina aivan liian vähälle)
    Ihana juttu kun ennätät käydä kirjoittelemassa tänne blogiin kuulumisiasi, vaikka arki on varmasti työntäyteinen<3 Jokin oma juttu pitää aina olla. Itselleni käsityöt ja siinä sivussa blogi on kyllä henkireikä, en tiedä miten selviäisin ilman niitä. Tsemppiä ja mukavia kesäpäiviä sinulle<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama on minulle, pakko päästä tekemään jotakin luovaa, muuten ei tahtoisi jaksaa tätä arkea tai ainakin se on hyvää vastapainoa tälle arkiselle aherrukselle 🙂 Kesällä käsityöt vaihtuvat minulla pihan laittoon, mikä sekin on kait yhdenlaista käsityötä. Pääasia on kait, että pääsen välillä tekemään jotakin näkyvää käsillä. Kiitos Villa Pipo ❤️ Ja tuttua tuokin, että vaikka postaukset tuleekin käytyä lukemassa, niin harmillisesti tahtoo kommentointi minullakin monesti jäädä 🙈

      Poista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥