torstai 24. marraskuuta 2016

Projekti nimeltä kesähuone


Oikeasti tämän postauksen kuvaavampi otsikko olisi jotakin tämän tapaista:
 pihan rumin kohta muuttui pihan helmeksi.

Mutta olipa otsikko mikä tahansa
 palataanpa kuitenkin aluksi ajassa seitsemän vuotta taaksepäin...


Olimme aika lailla tasan seitsemän vuotta sitten ostaneet vanhan ja rähjääntyneen puutalon, jonka keittiön ikkunasta avautui yllä oleva sotkuinen maisema.

Muutama kesä vilahti kotia remontoidessa eikä muille kuin pakollisille pihatöille liiennyt kovin montaakaan ajatusta. Peltikammotus, kuten tuota kummallista vuotavaa ja homeistakin varastorakennusta kutsuimme, oli ja pysyi pihassa.


Pikku hiljaa, ulkoilujen lomassa, aloin siistimään peltikammotuksen ympäristöä. Puskia kaivelin pois, kiviä kaivelin esille, siistin ja muokkasin. Samaa muokkausta koki muukin pihamme, pikku hiljaa, kohta kerrallaan, kesä kerrallaan.



Monena keväänä puhuimme; tänä kesänä puramme peltikammotuksen ja rakennamme tilalle siistin varaston. Monena kesänä homma jäi, siirtyi seuraavalle. Milloin ei ollut rahaa, milloin oli muuta, tärkeämpää tehtävää ja milloin nähtiin parhaimmaksi käyttää kesälomat oikeasti lomailuun ja yhdessäoloon. 

Toissa kesänä päätimme, että nyt lähtee kammotus pihastamme. Uuden varaston ideakin oli jalostunut kesien myötä ja lopulta päätimmekin rakentaa peltikopin tilalle kesähuoneen. Sellaisen missä voisi kesällä viettää aikaa ja mihin saisi talveksi puutarhakalusteet ym. lumelta ja vedeltä suojaan.



Miehen purkaessa rakennelmaa minäkin innostuin taas jatkamaan kaivuu hommia tulevan kesähuoneen ympäriltä. Kärrykaupalla siirtyi maata metsän suojiin ja metsästä taas siirtyi tolkuttomasti kiviä uuten kukkapenkkiin (melkoista koiran hommaa muuten tuo kivien kaivelu, mutta mitäpä sitä ei tekisi uuden kukkapenkin eteen ;D ).

Syksyn saapuessa oli rinteen pengerrys jo hyvällä mallilla ja ensimmäiset istutuksetkin tehty.


Uuden kevään saapuessa rakennelma näytti tältä. Talvi oli vienyt uudesta penkistä melkein kaikki istutukset (viime talvena minulta kuoli lähes kolmannes perennoista ja pensaista :( ), eikä kesäkeittiön eteenkään oltu tehty kuin lapiohommia (ja niitä kyllä riitti tuon rinteen kanssa, että ei pidä liian väheksyvästi puhua tekemättömyydestä) ja rinnettä vasten tuleva muuriseinä.


Kesä toi tullessaan taas puutarhainnostuksen ja jatkoin maan kärräämistä ja kiven etsimistä. Uudet istutukset löysivät paikkansa talvella kuolleiden tilalle. Kesäkuoneen ympäristö alkoi näyttämään jo varsin mukavalta. Mutta kuinka ollakkaan, taas meni miehen lomat karavaanielämästä nauttien, eikä innostusta kesähuoneen rakentamiseen löytynyt kuin vasta syksyn alkaessa ilmoitella itsestään.


Mutta kun viimein vauhtiin päästiin, niin sitten alkoikin tapahtua. Hitaasti, mutta varmasti, vähän niin kuin tämä minun pihan muokkauskin. Kun lasten touhutessa ympärillä, yrittää jotakin isompaa tehdä ei vauhti ole päätä huimaava. Mutta ehkä se ei olekkaan tarkoitus. Pala palata, kaikkien pakollisten kotihommien ja lasten hoidon lomassa, alkoi kesähuone kuitenkin saada muotonsa.


Loppukesän syvän vihreä väri vaihtui punaisen ja keltaisen sävyihin. 
Lämmin ja kuiva syksy tuli kuin tilauksesta.


Koska aloitus venähti syksyn puolelle, ei me ajateltukkaan saada tätä projektia valmiiksi tänä vuonna, ei edes näin pitkälle mihin se jäi odottelemaan taas uuden kevään tuloa. Voitte siis kuvitella, että me ollaan oltu miehen kanssa mielissään, kun pakkasten yllättäessä mökkerössä oli katto päällä ja kolme seinääkin jo viimeistelyä vaille valmiina. Ensi kesänä sitten päästään jatkamaan maalausta, naputtelemaan lattiaa ja työstämään oviaukkoseinä. Ja luulenpa, että rakennelman valmiiksi saattaminen ei enää siirry, sen verran odotellaan koko perheen voimin, että päästään sinne kesäiset välipalat nauttimaan.

Jos joku jäi miettimään mökin korkeutta, niin kerrotakoon, että lattia tulee betonisokkelin yläreunan tasalle ja näin ollen kesähuone ei jää vallan "maan alle". Lattian alle saadaan myös tällä ratkaisulla lasten leluille ym. säilytystilaa. Aika näyttää onko tämä idea toimiva.



Minulle tulee aina niin hyvä mieli tämmöisistä, minun ja miehen, yhteisistä projekteista, oli ne sitten isoja tai pieniä. Se jotenkin vahvistaa entisestään yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun tehdään rintarinnan yhteisistä (tai joskun enemmän vaan toisen) haaveista totta. 

Vaikka kyllähän tämmöiset isommat projektit kysyy välillä paljonkin hermoja (ja ehkä se on vaan hyvää harjoitusta tämmöiselle heikkohermoiselle...) sekä kamalan kaaoksen sietoa, mikä tulee seurauksena siitä, kun vanhemmat eivät jouda pitämään huushollia ojennuksessa. Mutta siltikin, kaikista epäkohdista huolimatta, minä nautin näistä yhteistä projekteistamme. Vaihtelu virkistäää ja käsillä tekemisen riemu, se kait tässäkin on ollut parasta!


23 kommenttia:

  1. Ihanan elämänmakuinen projekti! Niinhän ne monesti venyy, mutta lopulta on ihanaa saada valmista aikaan. Meilläkin on tammikuussa kymmenen vuotta asuttu taloa ja kesäkeittiö saatiin puolivalmiiksi tänä syksynä ennen lumien tuloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elmänmakuiseksi projekteiksi ne vähemmän kiirelliset projektit tahtoo venähtääkin. Mutta eikös sitä sanotakkin, että hiljaa hyvä tulee ;) Mukavalta kuullostaa myös tuo teidän projekti, keväällä taas jatketaan uudella innolla!

      Poista
  2. Kylläpä siitä tulee kaunis! Tuo on mahtavaa kun pitkän haaveilun tulos alkaa valmistumaan ja näkymään. Kyllä sielä kelpaa ensi kesänä nautiskella 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nanni! Kyllä tuota mielellään katselee keittiön ikkunasta :) Ja on se vaan hirmu palkitsevaa, kun pala palata haave toteutuu. Te, jos ketkä, sen tiedätte :)

      Poista
  3. Ihan hirmumahtava projekti ollut teillä! Upeaa, että peltikammotus katosi ja saatte tilalle jotain noin kaunista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kyllä mukavaa ja palkitsevaakin saada näkyvää aikaiseksi! Vaikka kyllä sitä silmäkin välillä sokeutui tuolle peltikopperolle, en muistanutkaan, että se oli noin kamala.

      Poista
  4. Ooh!
    Upea projekti ja hieno lopputulos!

    Kauniita tunnelmahetkiä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! Jospa ensi kesänä pääsen laittelemaan tänne kuvia valmiista kesähuoneesta!

      Poista
  5. Onpa upea projekti teillä siellä meneillään! Minä voin niin kuvitella tunteesi tuon peltikammotuksen suhteen..meillä on tässä vuokrakodin pihassa vähän samantyyppinen kammotus. Purkaisin sen pois samantien, jos tämä oma olisi. Mutta yritän sietää sitä niin kauan kuin tässä asutaan :D

    Teillä on ihanan näköinen pihapiiri ja niin kauniita kukkapenkkejä olet tehnyt <3 Ihanasti rajoittuu piha metsään, joka puolestaan nousee ylös rinteeseen. Viehättävän näköistä kerrassaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei :D Ja arvaa, minäkään en ole päässyt kokonaan peltikammotuksista eroon, meiltä löytyy pihan perältä vielä yksi pieni peltikoppi! Olen yrittänyt naamoida sitä köynnöskasveilla, että se maastoutuisi luontoon ;D Onneksi se on sata kertaa kuitenkin siistimpi mitä tuo minkä purimme, mutta ei sitäkään millään muotoa kauniiksi voi sanoa. Me kyllä tykätään meidän pihasta. Pienehköhän tämä on, mutta tuo metsä antaa mukavasti lisää hengitystilaa <3 Kiitos Kaaru :)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Näin on, mitäpä sitä hötkyilemään :)

      Poista
  7. Onpa komea muodonmuutos siellä puhkeamassa kukkaan ensi kevään ja kesän aikana :). Tuollaiset remppaprojektit ovat kyllä kivaa vaihtelua, sen takia minäkin kai sellaista remonttia vaativaa mökkiä haaveilen, että olisi koko perheeelle kiva yhteinen projekti, koululaisetkin jo siellä osaisivat maalailla ja muuta pientä tehdä :). Kesällä huoneessa on kyllä ihan parasta iltapäiväkahvit tai -mehu hörppästä, lueskella lehtiä ihanassa auringonpaisteessa ja nauttia elämästä! Tuota sinun kukkapenkki-innostusta kun saisin edes murusen itsellenikin niin olispa hienoa ;).

    Todella kaunis kranssi oli sinulla tuolla edellisessä postauksessa muuten :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti kesähuoneestamme tulee sellainen millaisena sen sieluni silmin näen :) Jos aika menee taas yhtä vauhdikkaasti mitä nyt syksyllä, niin kohtahan sitä pääsee jo jatkamaan nikkarointia. Ekaksi kuitenkin nautitaan tästä joulun ajasta.

      Vai haaveilet sinä remontoitavasta mökistä. Mukavan kuulloinen haave kyllä! :) Kiitoksia sinulle!

      Poista
  8. Onpa ihana kesähuone ja projekti! Minä aloin teidän puolesta jo odottamaan ensi kesää ja projektin loppuun saattamista! :D <3 Lopputulos on varmasti aivan ihana ja kaiken työn arvoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa odotanko minäkin jo kevättä :) Kellariinkin on tullut hamstrattua jo yhtä ja toista tilpehöörää kesähuonetta varten ;) Toivottavasti kesähuoneesta tulee sellainen, millaisena sen sieluni silmin näen. Se on kuitenkin varma, että ainakin siitä tulee tuhat kertaa parempi mitä entinen peltikammotus!

      Poista
  9. Kiva postaus,varmaan tulee ihana kesähuone teille :)
    Hiljaa hyvä tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jungle! Kyllä siitä tulee ainakin niin paljon parempi mitä entinen peltikammotus :)

      Poista
  10. Oikeasti, "hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunista" -ajatus sopii tähänkin kohtaan.
    Hyvä, että aikaa kului ja hitaasti edeten ajatus on kypsynyt.
    Luulen, että ensi kesänä te vauhdilla saatte tuon kivan jutun tehtyä.

    Adventin iloa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se kyllä hyvä ettei tullut hötkyiltyä rakennuksen kanssa, vaikka kyllä joinakin syksyinä sitä miettiä, että saadaankohan me ikinä tuota hirvitystä pihalta pois. Minäkin luulen, että kesällä me päästään jo hörppimään mehut uudessa kesähuoneessa. Ei sitä viitsisi tuohon vaiheeseen jättää, kun niin vähän on enää tekemättä. Kiitos Kaisu sinulle <3

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Onneksi on :) Monen vuoden haaveilu ja aikominen on ensi kesänä valmis <3

      Poista
  12. Aivan mahtava projekti teillä! Näyttää nyt jo todella upealle ja rakentaminen siellä hyvällä mallilla, että tuosta on hyvä jatkaa keväällä puuhasteluja:) Ihana nähdä sitten lopputulos kokonaisuudessaan:)

    VastaaPoista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥