keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Olkkarin tarina


Olipa kerran kolme tekeväistä lasta, jotka rakastivat piirtämistä yli kaiken...


Ja näiden kolmen taiteilijan alun ansiosta olkkarimme koki pienen kasvojen kohotuksen tuossa syksymmällä. En tiedä onko meidän muksut vaan tavallista kerkkeevämpiä, vai missä lie vika, kun eräänä päivänä huomasin taiteilun ulottuneen olkkarin tapetteihin asti. Tässä kohtaa riippu tietenkin miltä kantilta asiaa tarkastelee. Sisäinen äidinylpeys tietenkin ihaili lasten upeita taideteoksia uskokoon ken haluaa ja sisäinen esteetikkoni taas kauhisteli valtavan rumia jälkiä mitkä tapettiin tietenkin jäi putsauksen ja kumituksen jälkeenkin.


Siispä päivänä muuana sain tarpeekseni epäsiisteistä tapeteista ja kaikkien taiteen sääntöjen vastaisesti tapetit (siis tapetit) saivat puhtaan valkoisen värin ylleen. Tässä kohtaa lienee aiheellista mainita myös se seikka, että tapettien epäsiisteys ei suinkaan johtunut yksinomaan edesmenneistä piirrustuksista, vaan joku hyväkäs oli käynyt myös kokeilemassa kuinka tiukkaan äiti ne muinoin oli saanut seinään laitettua. Että sillä lailla!


Nyt pitää kuitenkin ottaa sellainen seikka huomioon, ettei menisi ihan lasten parjaamiseksi, niin tätä valkaisua olin jo jonkin tovin odotellut. Nyt vaan sattui kaikki palaset loksahtamaan yhteen. Olkkarin rempan yhteydessä valittu tapetti osottautui seinässä ihan eri väriseksi kuin kaupassa. Mitä lie kamelionttitapettia silloin myivät. Se riiteli minkä kerkesi huonekalujemme kanssa. Paitsi kesäpäivisin, kun valoa oli paljon, mutta kuka nyt kesäisin kerkiää olkkarissa istuskella.
Ja tätä riitelyä jaksoin katsella useamman vuoden kunnes lasten ansiosta tuommoistahan ei saa sanoa ääneen huone muuttui viihtyisäksi.


Nyt onkin enää yksi mutta edessä, nimittäin olkkarin sohvat. Hermoja säästääkseni on parempi etten kerro, miten päivänä kauniina eräs nimeltä mainitsematon lapsukainen istui sohvalla nyrkinkokoisen rei'än edessä (miksi ne rikkoo kaiken) ja lusikalla yritti kaivaa istuin pehmustetta pois. Ja pitäisikö sisäisen äitini tässä kohtaa taas ylpeillä lapsukaisen runsaasta mielikuvituksesta?! Hetken tentattuani nimittäin sain selville, että kyseinen nappula etsi sohvasta kultaa. Kultaa ei löytynyt ja jos olisi löytynytkin niin olisin sen takavarikoinut itselle ja ostanut sillä uudet sohvat! 


Nyt on siis hakusessa uudet sohvat/sohva, mutten tiedä yhtään haluanko kankaisen vai nahkaisen. Tumman vai vaalean. Vai mitä. Miehelle ehdotin, että hankitaan puusohva. Sitä ei ehkä hevillä saa rikki ja sitäpaitsi se hivelisi minun esteettistä silmääni. Mies vaan väittää, ettei se kauheasti hivele istuinosastoa, kova puusohva. Mutta saahan siihen pehmusteita ja tyynyjä ;)


Tämmöiseksi on siis muodostunut meidän olkkarin tarina. Sisäinen minäni ei ole vieläkään osannut päättää onko kaikki tapetin nyppimiset ja piirtelyt olleet pelkästään huono asia. Ainakin meillä on nyt valoisa ja viihtyisä olkkari. Mutta se me ollaan miehen kanssa päätetty, ettei tapetteja meidän taloon enää laiteta niin kauan kun täällä asustaa pieniä lapsia.

Kiinnostaapa tietää, että onko teillä muilla pysynyt tapetit seinissä vai ootteko suosiolla päätyneet maalilinjaan?


Loppuun vielä surkea kuva mistä saa vähän tolkkua vanhasta olkkarin tapetin väristä. Tuossa kohtaa olen vetämässä vasta pohjamaalia. Ei se ihan noin tumma ja tunkkainen ollut, mutta varsinkin iltasella ei kauhean kaukana tuosta.


Tässäpä vielä kuvaa olkkarin asusta meidän muuttaessa kotiimme. En hoksannut ottaa nyt kuvaa takkanurkasta, mutta tuosta saa vähän hahmotelmaa pintamateriaaleista. Tarvinneeko edes mainita, että kaikki meni uusiksi, katosta lattiaan. 
Muuton yhteydessä muuten laskettiin, että alakerrassa oli käytetty 11 eri muovimattoa. Aikamoinen sillisalaatti, sanonpahan vaan, mutta se kuvasti hyvin tätä taloa ennen remppaa.

Tämmöiset plaariat tälläkertaa!

26 kommenttia:

  1. Kieltämättä hauskasti kirjoitettu tämä tarina! Ja noi sun kuvat on aina ihan mielettömän ihania <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Näin jälkeen päin asioille voi jo mielessä naureskella, kaikkea ne muksut keksiikin!

      Poista
  2. Nauratti, oli niin hauskasti kerrottu :) Voi einari kyllä ne lapset ehtii :) Tulee mielen n. 8 vuoden takainen wc remontti entisessä kodissa, poikani oli silloin 3v (nyt 11), tapetti laitettiin niin, että alaosa eri tapettia kuin yläosa (ja väliin boordi). Remontti oli siinä vaiheessa että uusi ala-osa oli laitettu, seuraavana aamuna oli pikku mies ehtinyt aloitella remottia (tai jatkaa sitä yksin) ja oli pari liuskaa ehtinyt repiä alaosan uutta tapettiä pois, samaisen remontin aikana hän ehti vielä yhdesti kastella kaikki seinät pidee suihkulla ennen kuin kaikki oli ihan valmista, laittia täynnä vettä! :) Ehtiväinen poitsu on aina ollut, nyttemmin jo hieman rauhallisempi , hauskoja muistoja jo nämä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, teilläkin :D Näin jälkeen päin kaikki kommervenkin hymyilyttää itseänikin, miten ne keksiikin! Itse tilanteessa meinaa kyllä hymy hyytyä, mutta pitää yrittää ajatella asioita lapsen näkökulmasta, harvoinpa se ne itekkään ajattelevat asiaa ihan loppuun asti. Onneksi aika kultaa muistot :)

      Poista
  3. Laaja kotivakuutus korvaa sekä tapetit, että sohvan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a onkohan meillä laajaa kotivakuutusta... Tapettien arvo ei olisi edes ylittänyt omavastuuta, mutta sohva on sentään ihan ehtaa nahkaa. Pitääpä tarkistaa!

      Poista
  4. Tuttua tarinaa. ;)
    Miekkonen oli viikon työmatkalla ja minä ostaa tärähdytin
    20 litraa (!!) valkoista maalia ja sillä olen hurruutellut seiniä ylä- ja alakerrasta. Paneelia ja tapettia ja puhdasta on tullut. Mies ei tohdi reissuun lähteä, kun ei kuulema ´tiedä tunteeko kotia enää omaksikaan, kun palaa. Mutta hyvä joulusiivous oli tällä erää! Ja edullinen remontti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, pikkuinen ylläri miehelle :) Sinä pääsitkin joulusiivouksesta "helpolla". Aika paljon muuten tapetti imee maalia. Meidän olkkariin kului koko 10 litran pönttö! Kiva muuten kun tulit käymään ja tervetuloa uudelleen :)

      Poista
  5. Ihana postaus.! Meillä on täällä uudessa kodissa tapetit saaneet olla ihme kyllä rauhassa (koputetaan), mutta maalipintaan on nuorin neito käynyt jättämässä vähän puumerkkejänsä ;) Edellisessä kodissa meillä kanssa joku lapsista sai sohvan käsinojaan reiän, on ne vaan niin kerkiäväisiä :). Olohuoneen toinen verhotankokin on ehditty repiä jo kaksi kertaa seinästä irti.

    Muistan, että itse kävin pikkulapsena aina repimässä vanhempien makkarin nurkasta tapettia, kun loukkaannuin jostakin. Aika paljon sieltä oli ehditty repiä, kun tapetit vaihtoon meni :) Pieniä lapsia kun on niin eipä niitä elämisen jälkiä oikein voi estää, me ollaan kohta kolme vuotta asuttu ja kaikki maalipinnat sais vetää jo uudestaan, rappusissakin menee hirveä vana siinä kohdassa, mistä lapset pitävät seinästä kiinni. Aika onneksi kultaa noi muistot, vaikka ei ne tilanteet aina ihan sillä tapahtumahetkellä naurata :). Tapahtumarikasta viikon jatkoa sinne ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaavat ne näköjään teilläkin ;) Meillä muuten kerran kans sai verhotanko kyytiä kun leikkivät liaania (!), tosin se vaan vääntyi mutkalle. Ja onneksi se saatiin suoristettua.
      Niinpä, elämisen jäljet kuuluvat lapsiperheen elämään. Ja harvoinpa lapset ihan tarkotuksella jotakin rikkovat, välillä leikit vaan sattuvat olemaan sellaiset eikä asiaa osata miettiä loppuun asti. Jälkeen päin niille voi jo mielessä vähän naureskella :)

      Poista
  6. No voi ei! :D Kyllä minä tässä ykspäivä huokailin, että on se mahtava kun on paljon maalipintaa talossa! Näppärästi saa siivottua piirrustukset uudella maalikerroksella :D Ja sanompa että puusohvaa parempaa ei oo! Mekin ensin mietittiin, että kuinka epäkäytännöllinen se on.. Mutta ostettiin kunnon patjat sohvaan, ja etsittiin sellanen sohva jossa ei tuu ne koristeet tuohon istuinosaan niin että painaa jalkoja.. Jos nyt yhtään ymmärrät mitä tarkotan :D Sitten vaan paljon pehmosia tyynyjä, niin ei oo meitä ainakaan harmittanut! Hyvä tuossa on loikoilla! Ja mikä parasta, puuosat on helppo pitää puhtaana ja päälliset myös näppärä nakata pesuun. Eli kannatan puusohvaa! :D
    Meillä on vain isompien lasten huoneissa alas asti tapetti, muualla on puolipaneeli ihan tarkotuksella, että saa tapetilla ilmettä, mutta alaosat on korjattavissa aina maalilla jos joku innostuu piirtelemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ymmärrän :) Voi, että mitenköhän saisin miehen puhuttua ympäri, pitää varmaan yrittää väsytystaktiikkaa ;D En ole sitäpaitsi edes löytänyt oikeasti tosi nättiä tavallista sohvaa, siis ihan jees sohvia kyllä tullut vastaan, mutta ei sellaista mikä olisi ollut pakko saada. Meillä ei ole onneksi enää kuin yhdessä huoneessa tapetti ja siellä, ihme kylläkin, on tapetti saanut olla rauhassa. Mutta tästä edes maalia seiniin, ainakin tässä huushollissa :)

      Poista
  7. Miten mua ihan nauratti nämä teidän lasten "avunannot" :D?
    Puusohva olis minustakin ihana, mutta miksi minunkaan mies ei sille lämpene. Ihmeellistä! Sanoi kyllä vastaukseksi minulle, että "etpä sinä siellä paljon istuskele,niin et tiedä edes, mitä tarvitset." Pyllytuntuma ja esteettinen silmä on usein kyllä kaks eri asiaa. Ja niin kuin tuossa yllä T sanoi, niin saahan sen tyynyillä pehmeäksi. Onneksi sain keittiöön sellaisen pienen puusohvan. Se vain odottaa tuolla varastossa, että saisin remontointiaikaa. Ei vain taida ennen joulua sitä löytyä.
    Kaunis tuo vanha ikkunanpoka. Itsekin hain navetasta yhden pokan joulujuttuja varten, mutta se oli valitettavasti vähän liian iso. Pitää käydä vielä päivän valolla tutkimassa, löydänkö pienempää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ne näin jälkikäteen tuppaa itteäkin naurattamaan :) Niin ja parempi vaan kun ei ota liian raskaasti kaikkia lasten kommervenkkejä kun harvoinpa ne ihan tarkotuksella jotakin hajottaa! Tuo on kyllä meilläkin totta, että harvoinpa siellä sohvalla kerkiää itse istuskella, mutta sitä sohvaa tulee kuitenkin katseltua koko päivän kun kotona pyörii ;)
      Sulla onki sitten mukavaa puuhaa ensi vuodelle kun pääset laittamaan puusohvaa :)

      Poista
  8. Teillä on todella kaunis olohuone! Ihania koristeita <3! Puusohvat ovat kauniita, istumamukavuus riippuu varmasti paljon niistä tyynyistä ja pehmusteista, kuten muutkin ovat kommentoineet. Vaikka ne lasten tekoset aiheuttaa ylimääräistä työtä, niin kyllä tämä juttu sai naurun aikaan :). Lapset ehtivät kyllä puuhata kaikkea, mielikuvitus on niin runsasta. Meillä on poika jättänyt aika hyvin kaiken rauhaan, mitä nyt autoilla ajetaan seinään lommoja ja omilta pehmoleluilta on turkkia lyhennelty saksilla. Meillä tapetteja ei ole kuin makkarissa ja vierashuoneessa, muuten maalattuja pintoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkäs sille voi jos kerran omaa runsaan mielikuvituksen, silloinhan sitä saattaa sattua ja tapahtua ;) Onneksi teillä ei ole sen pahempaa sattunut ja tapahtunut. Kiitoksia sulle Hanna Mi!

      Poista
  9. Voi ei, tuo kullankaivuu oli kyllä ehdottomasti parasta :D Voiko tuollaisessa tilanteessa edes suuttua lapselle joka aarretta etsii? Meillä on tähän asti pysynyt tapetit seinillä yläkerrassa. Alakerrassa sitä on vain meidän makuuhuoneessa ja olohuoneessa puolipaneelien yläpuolelle jäävä osa, eli sitä ei lapset kyllä ylety repimään. Tosi kaunis teidän olohuone, niin kotoinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän tuossa kullaan kaivuutilanteessa itekkin oli, että TÄH!! Pitäisi itekkin aina muistaa ettei liikaa suutu kun eipä tuo vesselikään sitä ihan loppuun asti ajatellut siis, että nyt sohva hajosi kun hän vaan leikki! :O Tuo puolipaneeli on varmasti tosi kätevä. Välistä kyllä tulee kuolattua kivojen tapettien perään, mutta se taitaa olla silkkaa rahanhaaskausta tällähetkellä ;) Kiitos sullekin Nanni!

      Poista
  10. Oi voi, kyllä ne lapset kaikkea keksii.. Hauska tarina, vaikka ei varmasti sillä hetkellä ole nauru ollut ensimmäisenä mielessä.. :) Olkkari näyttääkin nyt oikein kivalta ja viihtyisältä! Nahkasohva on lapsiperheeseen paras, mutta puusohva on kyllä ehdottomasti kauniimpi, ja sopisi teidän olkkariin. Kunnolla vaan pehmusteita niin kyllä siinäkin mukava on istuskella. Meillä on myös vanhempi talo johon tehty remonttia ja paljon on vielä tekemättä. Tapettia oli joka huoneessa muuttaessamme. Kaikissa edellisissä vuokra-asunnoissa olimme joutuneet tapetoimaan vähintäänkin lastenhuoneet uudelleen joten tapetti ei tullut mielen viereenkään. Joten maalipinnat meillä kaikkialla. Niihinkin on jo varsinkin lastenhuoneessa piirusteltu jos jotakin, ja muutenkin pitäisi päivittää poikien entinen huone tytöille joten siinähän nekin taiteilut saa piiloon.. Sitten joskus kun lapset on isompia, haluan kyllä ehdottomasti tapetit, mutta tällä hetkellä se ei vaan kannata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei kauheasti naurattanut tapahtumahetkenä, mutta eikö se ole ihan hyvä, että asioille osaa naureskella vähän ajan kuluttua :) Onneksi monilla asiolla on myös kääntöpuolet kuten tällä miedän tapettijupakalla, nyt olkkari on minustakin tosi kiva. Jospa vielä sohva-asiakin kääntyisi parhainpäin ja saisin sen puusohvan olkariin ;D Ite ei osannut ajatella tuota tapettiasiaa ihan loppuun asti kun meillä oli vasta yksi lapsi (8kk) tänne muutettaessa, mutta nyt sitä on sitten hitusen viisaampi. Niinpä, tapetteja löytyy vaikka kuinka kivoja, mutta ei kiitos tällä hetkellä... :)

      Poista
  11. Kyllä näyttääkin nyt kauniilta:) Eli loppu hyvin kaikki hyvin. Onneksi oli mielessä jo remontti, niin ei harmittanut niin paljon taiteilun jäljet. Kyllähän maali on niin kätevä. Pintaa voi surutta saippuoida ja hinkata. Meillä on tällä hetkellä sekä että, siis tapettia ja maalia. Kodinhoitohuonetilat on kaikki maalilla, onneksi, saa pyyhittyä sotkujälkiä pois. Puusohva olisi niin kaunis, tykkäisin kovasti. Tällä hetkellä saa vielä olla nuo valkoiset nahkasohvat, jotka ovat olleet todella käytännölliset. Suihkuttelen ne saippualla ja hiestän puhtaaksi. Oikeasti haluaisin jotkut toisenlaiset sohvat, mutta nuo saa vielä kelvata kun ovat ihan hyväkuntoiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tosiaan auttoi harmitukseen kun tapetti ei ollut alunperinkään erityisen mielyttävä. Meillä olisi yhtenä vaihtoehtona vaaleat nahkasohvat, mutta olen miettinyt ottaako ne väriä esim. farkuista ja saako tuon tyyppiset tahrat pois? Nuo meidänkin sohvat on nahkaa ja se on kyllä helppo pitää puhtaana, tosin tummassa ei niin näy kaikki tahrat. Puusohva olisi kuitenkin itelle se ykkösvaihtoehto, mutta jos mies ei innostu niin sitten pitää keksi kakkos ratkaisu :) Kiitos sullekin Kanneli :)

      Poista
  12. Välillä ne on ihanan raivostuttavia, toisinaan vaan ihania ;D ♥

    VastaaPoista
  13. Meillä on tapettia, mutta alla on valkoinen helmipaneeli reiölun metrin korkeuteen. Muuten ei uskaltaisi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolipaneelin kanssa saattaisi meilläkin tapetti toimia (vaikka osaa ne kiivetä huonekalujen päällekin), mutta tapettia ei ehkä tulisi nypittyä siinä sivussa, leikkien lomassa, niin helposti. Meiltä löytyy vielä yhdestä huoneesta tapettia, mutta saa nähdä milloin se vaihtuu maaliin, kun pienin on keksinyt olla kokoajan sitä rapsuttelemassa ja yritäppä puhua yksveelle järkeä...

      Poista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥