maanantai 1. joulukuuta 2014

Joulukuun ensimmäisenä


Ihanaa, joulukuu on vihdoin täällä!


Viikonloppuna kotikin pukeutui jouluasuun.
Punainen ja valkoinen, miten raikas ja jouluinen yhdistelmä se onkaan!


Innostuin ompelemaan muutamia uusia tyynynpäällisiäkin.
Punakuviollinen pääsi eteiseen uuden arkkupenkin päälle. Samoin sinne oli pakko laittaa muutama tonttu talonvahdiksi. Arkkupenkkityynyyn laiton muuten pitsiä tereeksi, aah siitä tuli ihana

Punapilkkuinen ja röpyläkuvionen tyyny päätyivät olkkaria sulostuttamaan. Muut tyynynpäälliset olenkin tehnyt joskus muinoin, mutta melkein uusilta ne taas pitkän taon jälkeen tuntuvat.

Seuraavalla kerralla voisinkin kirjoitella tänne olkkarin tarinan...


Eteiseen tuli ihan talvinen tunnelma, kun maalailin kuistin oven lasiin lumihiutaleita.

Arkkupenkin kansi on muuten juuri niin kiero mitä kuvat antavat ymmärtää. Se johtunee siitä, kun kansi on tehty kuistin vanhoista lattialankuista, joita on säilytetty puuvajassa. Jonkin verran se on suoristunut, se oli nimittäin alkujaan kiero kuin banaani, joten toivoa sopii jospa siitä tulisi vielä joskus ihan suora..


Tänä aamuna meidän pihaan tuli kolme pitkäkoipista vierasta. Kyllä oli taas lapsilla ihmeteltävää. Ei ollakkaan vähään aikaan nähty meidän pihassa metsäkauriita. Niin upeita eläimiä kun ne ovatkin, niin minun puolesta ne voisivat pitää majaa metsässä. Ne kun aina kärkkyvät hyvän ruuan perään eli hedelmäpuiden, nuorien marjapensaiden ym. pensaiden ja tänään niille kelpasi jopa ruusuni. 


Kuistin ikkunan väliin rakenneltiin taas perinteinen tonttumetsä.
Tästä pääset kurkaamaan meidän viimevuotista tonttumetsää.

Loppuun vielä pikkuruinen loppukevennys...


Sohvatyynyt ja tontut on useammin leikeissä mitä siellä missä niiden aikuisnäkökulmasta kuuluisi olla. Huomatkaa myös meidän omalaatuinen portaikon portti. Pitäähän sitä jollainlailla hillitä pienimmän innokasta portaiden kiipeämisharjoittelua :)

Tämän postauksen myötä toivottelen sinulle
ihanaakin ihanampaa joulukuun alkua

23 kommenttia:

  1. Ihana tunnelma teillä siellä! Tykkään hirmuisesti! :)
    Millä tavalla olet tehnyt nuo hiutaleet ikkunaan? Näyttävät kauniilta.
    Niin ihana joulumaa - pakko vielä paremmalla ajalla tulla tutkimaan teidän viime vuotista tonttumaata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pikku Akka! Olen maalannut lumihiutaleet ihan vaan vapaalla kädellä jollakin vesiliukoisella askartelumaalilla. Hiutaleet lähtevät siis märällä rätillä pois.

      Poista
    2. Näyttävät kyllä tosi kauniilta! :)

      Poista
  2. Voi että on ihanan jouluista ja niin kaunista ja vitsit ihania kauriita omalla pihalla, aika kiva! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Hannele! Yleesä aina kauriit on tulleet pihalle keväisin etsimään ruokaa kun metsä on vielä lumen peitossa ja meidän etelärinne sula. Nyt ne ottivat ilmeisesti reilun varaslähdön ;) Ihan ne mahtavan näköisiä, mutta kun ne syö kaiken mitä istuttaa, tulppaaneista ja narsissesta lähtien...

      Poista
  3. Olet laittanut kotiisi kauniisti joulua. Ihanat sävyt teillä. Punainen ja valkoinen sopivat niin kauniisti ja raikkaasti toisiinsa. Muistan muuten, että silloin joskus kun tulin ensimmäistä kertaa blogiisi, taisi kauriit olla silloin käyneet pihassanne vieraisilla. Taisit kertoa silloin niistä :) Ihanasti kyllä sopivat joulutunnelmaan, mutta ei kyllä ole kiva jos syövät pensaita ja puita. Teidän pikkuinen siellä seisoskelee <3 Tuntuu, että siitä on hetki kun kerroit vauvan syntymästä. Kyllä aika rientääkin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Olen tosiaan joskus ennenkin kauriista täällä kuvan kera maininnut, hyvä muisti sulla :) Keväisin ne on tulleet melkein päivittäin meidän pihaan etsimään ruokaa, paitsi tänä keväänä kun metsässä ei ollut koko talvena lunta. Tämä vuosi on kyllä vierinyt ennätys vauhdilla, ajatella kohta on taas joulu. Voi minä oon potenut täällä kamalaa haikeutta kun tuntuu ettei meillä ole enää pikkuvauvaa... Pikkunen kehittyy niin vauhdilla ja oppii kokoajan uusia juttuja ja kohta se varmaan jo kävelee :) Ihanaa, mutta tavallaan haikeaa!

      Poista
  4. Voi kuinka kaunista ja jouluista teillä jo on! Ihania tyynyjä! Meilläkin sohvatyynyt ovat pääosin ihan muussa käytössä (leikeissä) kuin siellä missä niiden kuuluisi :) Upeita eläimiä nuo kauriit, mutta toivottavasti jättäisivät kuitenkin istutuksesi tästedes rauhaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Olen ajatellut, että mitäpä noista sohvatyynystä ressaamaan, vaan aika aikaansa kutakin. Ehkä ne joskus pysyvät sohvillakin :) Mulla taitaa olla kauriisiin viha-rakkaussuhde, kauniita eläimiä silloin kun ne pysyttelevät metsän reunamilla ;)

      Poista
  5. Ihania joulutunnelmia ja taitavia kädentöitä. Kauriit ovat kauniita, mutta ei niitä tosiaan omaan puutarhaan toivo. Yksi sellainen olikin yhtenä aamuna kadulla parkkeerannut naapurin roskakatoksen eteen niin jähmettyneenä, että luulin jo sitä pahvikuvaksi :) Sinne se hilpaisi lopulta naapurin puutarhaan, mikä sekään ei ole mukavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti VillaVaahtokarkki! Ai, teilläkin on niitä ilona (ja riesana)! Täälläkin ne jäävät välillä outoihin paikkoihin köllöttelemään, kuten naapurin ulko-oven eteen. Tiedä sitten kumpi olisi säikähtänyt enempi naapuri vai kauris, jos joku olisi sisältä ulos tullut :)

      Poista
  6. Nuo sun jouluiset tonttumetsät on niin hienoja, muistan hyvin sen viime vuotisen! Eipä ole muuten tullut mieleenkään tuollainen lumihiutaleiden maalaaminen, niin hyvä idea, että pitää ihan laittaa korvan taakse. Ihastuin nyt todella tuohon ekaan tyynykankaaseen, onko se mistä ostettu? Kauriit on tosiaan kauniita, mutta onpa niistä sitten kurjaa harmiakin, täällä en ole niitä nähnyt, isän mökkitien pusikoissa olen kerran törmännyt. Ihanaa joulukuun alkua teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krista! Kiva vaan jos nappaat idean maalatuista lumihiutaleista. Tyynykangas on Tildaa ja lojunut mun kätköissä monta vuotta, epäilen, että tuskinpa sitä enää saa mistään. Mutta kaunis kangas se on. Ostin sen alunperin vanhimman tytön joulumekkoa varten, mutta siitä on tullutkin mekkoja ja essuja tontuille ja nyt lopusta tämä tyyny :)

      Poista
  7. Oi miten nättiä ja kaunista teillä on! Pitäis varmaan itsekin jotain punaista hankkia sisustukseen :) Onkohan yhtäkään lapsiperhettä, missä sohvatyynyt olis just siellä missä pitäis olla? :D Ainakaan meillä ei ole, poitsu ottaa ne jatkuvasti omiin leikkeihin mukaan. Kivoja nuo ikkunan lumihiutaleet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Olga! Niinpä, minkäs sille voi jos sohvatyynyt laittavat lasten mielikuvituksen laukkaamaan! Hyviltä ne sohvatyynyt näyttävät lattiallakin, eikö!? ;) Mulle punainen on ihan joulun ykkösväri, vaan ei sitäkkään saa liikaa olla muuten tulee ähky :)

      Poista
  8. Juuri sellaista tunnelmaa, mistä minä pidän <3. Punainen ja valkoinen ovat minustakin jouluinen, ja ihana sellainen, yhdistelmä. Kauniit asetelmat, ja ihanat tyynyt! Meilläkin tontut ja tyynyt kulkevat leikeissä, ja hauskahan niillä on varmasti leikkiäkin :). Olet tehnyt kauniin herkkiä lumihiutaleita, pitäisi minunkin kokeilla. Kauriit vierailevat meidänkin pihassamme, jättäisivät vaan puskat rauhaan.

    VastaaPoista
  9. Kiva kuulla Hanna Mi! Olen ajatellut, että jos tyynyt ja tontut ruokkivat lasten mielikuvitusta, niin turhaapa sitä on kieltää niillä leikkimistä :) Kauriit on kyllä mahtavia eläimiä, mutta etsisivät vaan metsästä sen ruuan!

    VastaaPoista
  10. Voi mahoton teidän vauvaa! Tuntuu että just kerroit vauvan syntymästä! Kyllä aika meneekin nopeaa!
    Täällä on kans porras "portteina" millon mitäkin, kun pienin on niin innokas kiipeilemään ja portaat on niin jyrkät, kapeat ja liukkast että hirvittää. Pitäs joku oikea portti kehitellä, ettei aina tarvis tavaraa kantaa eteen :D
    Ihanan jouluisia kuvia. Just ihana tunnelma. Pitikin kysyä että miten nuo hiutaleet teit, kun minäkin oon tuollaisia miettiny ikkunaan. Mutta siellähän bastaus tulikin. Aivan ihania kyllä, saiskohan sitä ite noin nättejä tehtyä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu taas, että tämä(kin) vuosi on mennyt älyttömällä vauhdilla. Meillä on myös portaikko kamalan liukas ja jostakin ihme syystä kiipeämisharjoittelut pitää tehdä aina siitä kapeasta puolesta. Mekin harkittiin joskus ihan kunnon porttia, mutta sitten se on jäänyt ja ollaan vaan laitettu portaiden eteen milloin mitäkin. Ainut, että jossakin vaiheessa pienet on oppineet kiipeämään esteen yli :) Toisaaltaan oppishan ne varmaan aukaisemaan portinkin. Kiitos sulle T!

      Poista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥