sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Viisi vuotta sitten...

kävimme katsomassa tälläistä talorotiskoa!



Plääh, kun kaikissa vanhoissa kuvissa oli jotakin ylimääräistä rekvisiittaa talon edessä...!
Taisivat sukulaiset ja ystävät muutaman kerran pyöräyttää silmiään kun joitakin aikoja myöhemmin ilmoitimme ostavamme kyseisen talon. Ja täytyy sanoa, että tätä kuvaa katsoessa pyörähtävät omatkin silmät. Aika jäätävä!!!

Vaan jo heti alusssa näimme talon, sitten joskun tulevaisuudessa, kutakuinkin tälläisenä...


Nyt se "joskus tulevaisuus" on melkein käsillä sillä olemme saaneet kotimme ulkoapäin noin niin kuin suunnilleen valmiiksi. Terassi ja portaat kaipaavat vielä pientä viilaamista (aika ikävästi paistaa maa terassin alta...), nurkkalaudat koristerimotusta ja ikkunanpuitteet lippaa. Monta vuotta ulkohommien parissa on nakerrettu ja kyllä on niin voittaja fiilis, kun ensimmäistä syksyä kotimme näyttää valmiilta.


Portaiden toiselle puolelle siirsimme takapihalta syyshortessian. Pensaanalku taisi protestoida siirtoa kun ei avannut kaikkia kukkiaan. Toivottasti pensas toipuu siirrosta ja jatkaa kasvuaan uudessa paikassa. Ainakin yritin selittää sille, että komeammalta se tuossa paraatipaikalla näyttää, takapihalla sitä ei olisi kukaan edes huomannut ;)


Osa terassin kesäkukista kukkii vielä niin komeasti, etten ole raaskinut niitä pois heittää. Ilahduttakoot siellä vielä vähän aikaa! 
Kait minä sittten raahaan suoraan joulukuusen niiden tilalle...


Toiselle puolelle terassia on sentään tullut laiteltua pikkuisen syksyisempiä juttuja.
Naputtelin muutaman puulatikkon jämälaudoista ja kasasin ne hyllyksi. Laatikoiden päälle on sitten kiva tehdä pieniä asetelmia vuodenaikojen mukaan.


Callunoita tuli ostettua tänäkin vuonna. Tykkään jotenkin saviruukku-callunayhdistelmästä. Taannoiselta puolukkaretkeltä keräsin mukaan jäkälää ja niistä pyöräytin kranssin ja hassun sydämen. Sen verran oli sammalta tiukasti kiinni jäkälässä, ettei kranssista tullut tasaisen harmaan kaunista. Mutta mitäpä tuosta, jos sen ei anna häiritä niin sitten se ei häiritse!


Aika samantyyppisillä koristuksilla mennään tänä syksynä mitä viime vuonnakin (klik).
Tänä syksynä vaan kaikki koristelut on tullut laitettua tuliterälle isolle terassille. Maltan tuskin odottaa, että saan hakea tuonne joulukuusen ;)


Ennen sitä joulukuusta saavat krysanteemit ja muut kukkaset rauhassa kukkia ja lakaistua.

Loppu kesästä vilautteli täällä heinäseiväskasaa, joka on muuttunut kasasta aidantyngäksi täällä vilahtavan (klik) kukkapenkin taakse. Aitasuunnitelma heitti häränpyllyä tutkailtuani tarkemmin kyseistä kasaa... Nimittäin suurin osa seipäistä oli niin huonossa hapessa (ja tässä ei auta katsoa kuin omaa napaa kun kerran en jaksanut itse lähteä seipäitä valkaamaan!), että ne joutuivat suorinta tietä polttoon. Piti siis tehdä aitasuunnitelma B.


 Tämmöinen siitä tuli ja siihen meni ihan jokainen, vähänkin hyväkuntoinen seiväs. Alunperin aidan piti tulla pelkistä pystyistä ja niin peittää takana säilytettävä asuntovaunu. Tuosta harvasta paistaa vaununperä läpi ja sitä harmittelinkin siskolle, joka heitti ajatuksen istuttaa tuohon köynnösruusun. Eikä muuten ollut yhtään hullumpi heitto!

Jotenkin näen sieluni silmin lyhdyn tahi pari roikkumassa lumisessa aidassa. 
Ennen sitä lunta pitäisi vaan hankkia ne lyhdyt! Joten mars kellaria penkomaan ja jos sieltä ei löydy niin ensi viikolla kaupan valikoimaa tiirailemaan!

Suloista sunnuntai-iltaa täällä pyörähtäneille ♥

27 kommenttia:

  1. Olette tehneet suuren työn talon suhteen. Kyllä se onkin kaunis, aivan ihana tuo terassi. Joulukuusi on varmasti tunnelmallisen näköinen siellä. Sinun kesäkukkasi ovat olleet hyvässä hoidossa kun noin nätisti vieläkin kukkivat. Toista on minun kukkani, osa niistä raukoista odottaa siivousta :-). Luonnon koristeet on niin kauniita. Jäkälä materiaalina on mahtava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran suuri tämä remppa ollut etten kyllä ihan heti alkaisi uuteen samankaltaiseen projektiin! Mutta ei sitä silloin ostohetkellä osannut ihan ajatella koko homman laajuutta ja ihan hyvä vaan ettei osannut ;) Luulin, että kesäkukkaset vetelivät viimeisiä hellejakson aikaan, mutta nepä alkoivat taas villiiintyä kun iilma vähän viileni. Loppuviikoksi on luvattu tänne yöpakkasia, ihme jos ne ei niihin kuole.

      Poista
  2. Todella kaunis lopputulos kyllä!!,:) Saakin olla niin voittajafiilis teillä. Varmasti todella paljon,ootte tehnyt,tuon eteen,työtä. Kirjotan puhelimella niin Tää pistää joka,väliin,pilkkuja niin en jaksa korjata. Koeta kestää lukea! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu ihan oudolta monen remppavuoden jälkeen, että meillä alkaa olla talo kohta valmis! Kiitoksia Saikku!

      Poista
  3. Huh olette kyllä tehneet suuren homman. Tiedän kokemuksesta:)
    Kauniita kukkia ja tuo kranssi, aivan huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eipä ole tarvinnut miettiä mihin sitä vapaa-ajan käyttäisi! Kovasti näyttää tutulta tuo teidänkin projekti :) Kiitti Miikku!

      Poista
  4. Wau, onpa talosta kuoriutunut oikea kaunotar! Minulla on vielä syyskukat hankkimatta, kun osa kesäkukista kans vielä kukkii. Nyt kyllä rakastuin tuohon luutaan, tuli niin mummula mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krista! Ihmeen kauan sitkutelleet nuo kesäkukkaset, en muista, että aikaisemmin olisi vielä syyskuun loppupuolella noin kukkineet. Tuolla risuluudalla ei paljoa lakaista, mutta koristeena se on ihan paras :)

      Poista
  5. Aivan ihana muodonmuutos! Meilläkin on tuollainen vanha rintamamiestalo. :) Ulkoasu on meillä vielä ihan alkuperäisessä kuosissaan, vaikka tässä on asuttu jo pian yhdeksän vuotta. Pientä pintaremonttia sisällä on toki tehty, rakennettu esim. vintti ihan uusiksi. Tulipa tuota teidän muodonmuutoskuvaa katsoessa mieleen, että saataispa mekin aikaiseksi ulkopuoliremontti. Nyt on käsillä kuitenkin kylpyhuone-sauna-wc. Ehkä ulkopuolen vuoro on seuraavana. Tai navetan. Tai olohuoneen. Tai kukkapenkkien. Tai.... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli paljon kaikkia pakkokorjata- juttuja, että niitä ei voinut montaa vuotta siirtää. Katto oli pakko vaihtaa ja sala-ojat tehdä, kun kellariin pyrki keväisin vesi. Yläkerrassa oli ihan oma asunto ja sinne käynti oli kylmältä kuistilta, ei siis kauhean käytännöllinen lapsiperheessä. Kuistin sokkeli oli osittain romahtanut, jotenka se vaati toimenpiteitä. Pesupäässä laski talvella lämpötila nollaan (hrrr!).... Vaikea miettiä mitä olisi tullut tehtyä, jos talo olisi ollut paremmassa kunnossa. Tsemppiä teidän projektiin! Ei kukkapenkkien laittokaan kullosta hullummalta :D

      Poista
    2. No, meillä varmaan just se hidastaa suuremman remontin alkamista, kun kaikki on ollut alusta asti asuttavassa ja lämpimässä kunnossa. Ainoastaan vintti oli kylmää tilaa ja kesäasusmisasussa. Korjaantuiko salaojituksessa se veden tulo kellariin? Siis onko teillä kellarissa ainoastaan kellari, ettei mitään asumistiloja? Meilläkin nimittäin sadekaudella nousee vettä kellariin, mutta olemme hoitaneet sen uppopumpulla pois kellarin tuuletusluukun kautta.

      Poista
    3. Laitettiin salaojat heti ekana kesänä ja sen jälkeen ainoastaan tänä syksynä, kun vettä tuli kaatamalla kaksi viikkoa putkeen, kellarin yksi nurkka oli vähän kostunut. Niin, että kyllä on auttanut. Meillä ei ole kellarissa asuintiloja. Siellä on vain säilytystilaa, öljysäiliö yms.

      Poista
  6. upeeta,mikä muodon muutos! hatun noston paekka :)

    VastaaPoista
  7. Mahtava muutos! Kaunis koti teillä kaikkine pienine yksityiskohtineen tuolla ulkonakin. Heinäseipäät ovat itselle maalla kasvaneena tärkeitä, meillä ne kaikki on tosin vanhempani hävittäneet aikoinaan. Köynnösruusu kuulostaa hienolle ajtukselle, sopisi varmasti hyvin seipäisiin. Minusta tuo jäkäläkranssi on niin kaunis, ihanan rouhea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Se on kyllä harmi kun monet ovat jossain vaiheessa hävittäneet nurkistaan kaikki vanhat "romut". Mutta eihän sitä itsekkään halua säästää kaikkia tämän päivän tavaroita tulevaisuuden varallle... Itekkin ihastuin köynnöruusu-ajatukseen. En vaan yhtään tiedä onko sellainen vaikea hoidettava!?

      Poista
  8. Voi että miten mahtava muutos! En kestä tuota terassia.. Määki niin haaveilen että sais jonku pienen katoksen ja terassin tuohon ulko-oven eteen, kun se on nyt niin sään armoilla ettei oikeen mitään koristuksia voi laittaa, ja myös ulko-ovi on koetuksella. Mutta tosi vaikea miettiä että millanen sen pitäs olla, kun ei halua että talon ulkonäkö muuttuu!
    Tiiän niin tunteen, kunite näkee talon mahollisuudet ja toiset kauhistelee. :D Oon jälkeenpäin naureskellu, ku näin itekkin tämän kodin heti sellasena minlälainen se joskus on. Ja ku tää ei tosiaan sisältä ollu mitenkään kovin nätti, niin kyllä varmaan vieraat ihmetteli ku minä mielissään esittelin kotiamme :D Vasta jälkeenpäin oon tajunnu vanhoja kuvia katellessa, minkälaisena muut tämän näki :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katos on osottautunut kyllä kaikin puolin tosi käteväksi. Onneksi nähtiin se lisävaiva, että jatkettiin kuistin kattoa. Hauska kun sieltä löytyi hengenheimolainen, mitä tulee ränsistyneisiin taloihin :) Mä jotenkin nään kaikki vanhat (ja hienot) autiotalotkin kunnostettuna. Monesti tulee automatkoillakin kuviteltua vanhojen talojen vilistäessä ohi ne "elämään tätä päivää". Huvinsa kullakin :D

      Poista
    2. Pakko kommentoida vielä tähänkin noita T:n sanomisia. Meillä miehen vanhemmat kävivät "arvostelemassa" talomme, ennen kuin olimme tehneet edes kauppoja. Oli kuulemma "liian harvat ikkunat", "liian vanhoja puita pihassa -> kaatuvat vielä myrskyssä talon päälle", "kamala kiviraunio kujan varrella" ja "varmasti on homettakin!" Mä melkein loukkaannuin kaikista niistä . Mutta me annettiin talolle vielä mahdollisuus olla jonkun koti! Ja hyvä koti on ollutkin. :D

      Poista
    3. Onneksi on vielä ihmisiä, jotka näkevät vanhojen talojen mahdollisuuksia. Minusta monissa vanhoissa taloissa on rutkasti enemmän "sielukkuutta" mitä uusissa, niissä on jotenkin ihan ainutlaatuinen tunnelma. :)

      Poista
  9. Vau, mikä uskomaton muodonmuutos! Olette tehneet hurjasti hommaa ja lopputulos on tosi kaunis! :)

    VastaaPoista
  10. Onpa mielenkiintoista nähdä kuvia teidän taloprojektista - meillä kun hyvin samanlainen työmaa menossa :) Olette tehneet ison urakan ja talo näyttää todella upealta. Meillä on huhkittu sisätiloissa nämä vuodet ja tänä syksynä aloitimme ulkovuoren uusimisen. Yksi seinä neljästä on vasta valmiina, joten hommaa tässä riittää! Mielelläni katselen lisää teidän talokuvia, jos laitat jossain vaiheessa näytille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuossa valtava homma on ollut (niin kun varmasti tiedätkin). Meillä on tehty kesät, niin ja keväät ja syksyt, ulkoremppaa. Talvella ja sadeilmoilla on nakerrettu sitten sisähommissa. Tuntuu ihan oudolta, että remppa alkaa olla loppusuoralla. Oon ollut vähän huono kuvailemaan tätä miedän taloa, kun vähän joka paikka huutaa vielä viimeistelyä, mutta voisin kyllä yrittää ryhdistäytyä :) Oikein paljon tsemppiä teidän urakkaan!!

      Poista
  11. Mielettömän hienon kodin olette tehneet. Iso muutos. Varmasti hikeä ja kyyneleitäkin, mutta kaiken sen arvoinen :) Koti on itsellekkin tärkeimpiä asioita elämässä, mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän olen huomannut sen tulevan vain tärkeämmäksi :) Nuorempana sitä meni ja eli ja nukku missä vain, mutta omaa sänkyä parempaa paikkaahan ei olekkaan enään! :D Ehkä sekin kun omassa kodissa viettää niin paljon aikaa, itsekkin kotiäitinä ja vielä työkin kotona:) ... ja millaiset muistot siitä jää lapsille! Jos muistelee omaa lapsuudenkotia se jää aina sinne sielun sopukoihin ehkä tärkeimpänä muistona :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele! Aivan totta mitä kirjoitit... Huvittaavaa kun itekkin olin nuorenpana kauhea meniä niin nyt taas viihdyn kotona vähän turhankin hyvin ;) Musta on tainnut tulla suorastaan oikea kotihiiri!

      Poista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥