torstai 27. helmikuuta 2014

Aplikointi harjoittelua


Viimeaikoina ei ole tullut juurikaan mitään ylimääräistä tehtyä paitsi jotakin oon kyllä värkkäämässä itselle, mutta siitä myöhemmin jos se onnistuu... Vauva kun tuntuu vievän kaiken liikenevän ajan ja myönettäköön, että välillä huomaan itsekkin jääneen pitkäksi aikaa vain katselemaan ja ihailemaan pikkuista tuhisijaa :)

Siispä laittelen tänne pari vaatekappaletta mitkä ompelin jo ennen vauvan syntymää ja mitä en kyllä alunperin edes ajatellut esitellä teille kun en ole oikein tyytyväinen lopputuloksiin, mutta esittelenpä nyt kuitenkin...

Resorit on ihan erisävyä mitä ketun velour!
En viitsinyt lähteä metsästämään näihin oikeaa sävyä vaan tälläkertaa mentiin mitä kaapista löytyy-teemalla.

Molemmille tytöille valmistui siis tunikat leggareineen kotoiluvaatteiksi. 
Sain viime kesänä pätkän valkoista collegea, jonka päätin uhrata aplikointi harjoitteluun. En ole paljon aplikoinut ja siltähän nuo tunikoiden kuvat näyttävätkin ;) Kettu vielä menettelee, mutta orava on jo kaikkea muuta kuin onnistunut... 
Kaippa tässäkin taiteenlajissa pätee sääntö, että mitä enempi teet sitä onnistuneempia on kuvat vai eikö minun ompelukone vain sovellu aplikointiin ;)


 Meillä nuo tunikaleggariyhdistelmät ovat ihan lemppareita kotiasuina. Kovin näyttää vaatteissa olevan kasvunvaraa, mutta eka rummutus poisti ylimääräiset varat (en ollut käyttänyt näitä kankaita rummussa ennen ompelua) ja pukimet ovat nyt enemmän oikean mittaiset.
Näistä seteistä on tullut tyttöjen lempparivaatteita tai ainakin nämä haluttais aina heti pesun jälkeen päälle. Onneksi lapset eivät ole niin kriittisiä valmiille tekeleilleni vaan melkeinpä kaikki uusi kelpaa :)


Samaan syssyyn valmistui tytöille myös mekkojen kanssa pidettävät legginsit. Näihin ompelin pieniksi yksityiskohdiksi pitsiä ja nappeja.
Meillä on talvisaikaa sen verran viileää, että jos mielii pitää mekkoja niin on parempi vetäistä sukkahousujen päälle jotakin lisuketta. Tosin nyt taas on niin läpimät kelit, että pelkillä sukkiksillakin pärjää...

Nyt kun kerkesin istahtaa kunnolla tietokoneen äärelle niin lähdenkin tekemään tästä kunnon blogikierroksen...

10 kommenttia:

  1. Erittäin suloiset setit ja todella hyvältä näyttävät! Varmaan sitä itse on vaan turhan kriittinen. Tuttu tunne minullekin:-). Minäkään en ole kovin paljon applikoinut. Nyt on ollut mielessä, että pitäisi jotain kokeilla. Kyllä minulla ainakin on niin, että joutuu kokeilemaan ja tekemään useamman kerran, ennen kuin työtapa tuntuu helpolta. Ja kun ei ole mitään kouluja alalle käynyt. Mutta uskon, että kaikkea on mahdollista tehdä jos vain viitsii ja rohkenee:-) (Olipas pitkä sepustus ;-) ). Leggareiden napit ja pitsi on kaunis yksityiskohta! Nautihan vauvan tuoksusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sama, että uusia juttuja pitää monesti testata monta kertaa ennen kuin homma alkaa sujua... Täälläkin ommellaan, neulotaan ja virkkaillaan ilman koulutusta tai sainhan minä opit perukoulussa ;D Onneksi netistä löytyy niin hyvin ohjeita ja tekemällähän sitä oppii! Kiitos Kanneli!

      Poista
  2. Aplikointi ei ole jostain syystä minun juttuni. Ihastelen toisten upeita aplikointeja blogeissa, mutta siltikään ei applikointihiiri ole minuun vielä puraissut :). Ihanan raikkaat ovat nuo sinun kotoilusettisi ja nuo koristellut legginssit niin tyttömäiset - kovasti minun mieleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen aina ihaillut toisten aplikointeja ja nyt vasta sain itse ispiksen koettaa aplikoida jotakin vähän "isompaa". Kärsivällisyyttä vaativaa hommaa tuo on hitauden vuoksi ja vaatisi sitä opetteleua ja opettelua... En tiedä oikein itsekkään onko tuo sitä minun juttuani!

      Poista
  3. Tosi ihania! Voi ku osais itekki ommella oman mielen mukaan vaatteita lapsille! :) Pitäs ees noita leggareita opetella omepelmaan, ku ne on niin kovalla käytöllä ja kulutuksella. Nukeille oon joskus tehny, mutta lapsille en oo vielä uskaltanu alkaa kokeilee ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä noita leggareita myös kuluu ja onhan ne mukavan rennot päälläkin. Kannattaa opetella tekemään! Ei se vaikeeta ole varsinkin jos tekee mahdollisimman yksinkertaisesti (niin kuin minäkin) sivusaumattomat versiot! Minäkin oon muuten joskus tehnyt trikooharjoituksia nukeille vanhoista topeista ja t-paidoista :)

      Poista
  4. Applikointi on minunkin mielestäni hankalaa ja vaatii harjoitusta. Suloiset hahmot olet saanut aikaiseksi ja paras palkinto on se, kun lapset tykkäävät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankaluuden ja harjoittelun lisäksi se on vielä älyttömän hidasta. Enemmän aikaa taitaa kulua aplikointiin mitä vaatteen kokoon kursimiseen. Mutta voi mitä kaikkia ihanuuksia aplikoinnilla saisi aikaiseksi...!! Totta, vaatteiden ompelussa on niin palkitsevaa se, että lapset ovat niin mielissään :)

      Poista
  5. Ihania aplikointeja ja paitoja :)! Elä sinä kainostele yhtään :)! Applikointi on niin haastavaa, että harvapa siitä tehdastekoisen näköistä saa aikaiseksi, en minä ainakaan :P..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juup, helppoa se ei ole, mutta kivoja juttuja aplikonnilla saa aikaiseksi jos vaan jaksaa väkerrellä! Ja parastahan kuitenkin koko hommassa lienee se kun lapset ovat niin mielissään uusista vaatteista!

      Poista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥