tiistai 15. lokakuuta 2013

Ne pakolliset villasukat


Tarvitsee heti mainita, että neulominen ei ole ollut ikinä mitään superlempparihommaani!
Mutta, mutta... lapsukaiset tarvitsevat toisinaan vähän isompaa villasukkaa ja kaupastakaan ei aina löydy mieleisiä pipoja, jotenka välillä sitä löytää itsensä pyörimästä marketin lankahyllyjen välissä.


Tälläkertaa tytär alkoi valitella villasukkien pienuutta ja tottatotisesti ne olivatkin käyneet hävettävän pieniksi!


Pakkohan sitä oli tarttua heti härkää sarvista ja niinpä
kanervanvärinen Lauri sukkalankakerä muuttui muutamassa päivässä villasukkapariksi.


Varteen kokeilin ensimmäistä kerta ja vaihtelun vuoksi valepalmikkoa! (Pikkasen taitaa olla tämä neulomisen termistökin hakusessa kun palmikot lähtivät kiertämään vai kuuluuko sen noin mennä?!?). Vaihtelunvuoksi kuitenkin toimi hyvin kun sukanvarsista tuli tarpeeksi pitkät. Pelkällä perusoikeanurjalla, ne olisivat saattaneet jäädä kyllästymisen vuoksi vajaamittaisiksi ;) Ja nätimmätkin niistä valepalmikoiden ansiosta tuli :)

Ja mikä taas tärkeintä, molemmat ovat tyytyvaisiä, sekä sukan saaja, että tekijäkin!!


  
Oi, loistoa syksyn metsän! Oi kirkasta voimaa sen!
Ylt'ympäri ruskeat rungot läpi havujen vihreyden,
märät, kiiltävät lehdet mullassa ja kostea sammalmaa,
- en mitään maailmassa voi siten rakastaa.

Joka ainoan lehden kauneus koskee sydämeen,
joka mättään väriin silmäni jää kuin uuteen syvyyteen.
Ja havut hohtavat helmissään, ja haapa alaston
käsivartensa paljaat ja voimakkaat ylös tuuliin nostanut on.

Saima Harmaja

8 kommenttia:

  1. Sukat ovat tosi nätit. Kaikkien ei onneksi tarvitse olla himoneulojia, mutta onhan se hyvä, että sen neulomisen kuitenkin osaa. Ei aina tarvitse turvautua kaupan tuotteisiin.

    VastaaPoista
  2. Neulominen on kyllä hyödyllinen taito! Ja tietenkin siinäkin pätee se, että tekemällä oppii enemmän ja enemmän, mutta se vaatii viitseliäisyyttä... Mukava kun löysit tänne, tervetuloa uudelleenkin :)

    VastaaPoista
  3. Tosi kauniit sukat ja en ymmärrä yhtään miten palmikon kuulu mennä ;-). Näyttää ainakin kauniilta ja sehän jo rittää:-). Aivan ihania syksykuvia olet ottanut!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin riittää se, että sukat näyttävät hyviltä ja että ne lämmittävät pieniä jalkoja :) Viis'siitä, että tuliko palmikot tehtyä justiinsa oikein... ;)

      Poista
  4. Tosi ihanat sukat olet kutonut, niin kauniit. Kuvat lapsista myös aivan ihania. Olemme lasten kanssa pihalla ollessa ihasteltu lehtikasoja, ne on niin kivan värikkäitä, etteivät pikkuiset jalat malta mennä niistä ohi potkimatta lehtiä ympäriinsä. Ja voi miten ihania on lehtisateet.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Mitenpä pikkujalat voivat olla potkimatta lehtikasoja kun isojenkin jalkojen on pakko käydä vähän kokeilemassa miten lehdet rapisevat ja lentävät :D Sitä vissiin taantuu itsekkin lapseksi joka syksy ;)

      Poista
  5. Tosi nätit sukat ja ihania kuvia tässäkin jutussa :) kyllä noi palmikot mun mielestä noin kuuluu mennä, mutta jos haluu että palmikko ei lähde kiertämään noin tiuhaan niin pitää neuloo enemmän kerroksia palmikon 'kääntöjen' väliin.. termejä.. taitaa olla myös täällä vähän hakusessa :)

    VastaaPoista
  6. Kiitoksia! :) Jaahas pitääköhän mun nyt aloittaa pienemmälle villasukat ja koittaa saanko niihin palmikot suoraanriviin... :)

    VastaaPoista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥