tiistai 26. syyskuuta 2017

Helppo omenapiirakka ja syksyn kultaa lehdillä



Niin me päästiin sittenkin nauttimaan syksyn ihanasta auringosta. Tänään harmaa sumu on taas kietonut luonnon tiukkaan syleilyyn, mutta viikonloppuna aurinko sai maiseman hehkumaan kultaisena. Teimme viikonloppuna perheen kanssa tämän vuoden viimeisen asuntovaunureissun. Vähän haikeaa, mutta myös helpottavaa. Niin mukavaa kuin vaunuilu onkin, niin nyt taas on viikonloppuisin aikaa touhuta muiden asioiden parissa. Ensi keväänä taas uudella innolla uusia seikkailuja kohti.


Leivoin viikonlopun herkuksi helpon omenapiirakan. Sillä herkuttelimme syksyisten koivujen alla ja samalla ihailimme järven selällä leikkiviä auringonsäteitä. Tuollaisina päivinä, jolloin maailma hehkuu kauniina, on helppo ajatella syksyn olevan se kaikista vuodenajoista parhain.


Kirjaanpa tämän makoisan omppupiirakan ohjeen myös tänne muistiin.

HELPPO OMENAPIIRAKKA

Pohja

2 munaa
1 1/2 dl sokeria
100g voita
1 dl maitoa
2 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja

Pinnalle

5 pienehköä omenaa lohkottuna
sokeria
kanelia

1. Sulata voi kattilassa, lisää maito joukkoon ja kiehauta seos.
2. Vaahdota munat ja sokeri.
3. Lisää muna-sokerivaahtoon vehnäjauhot ja leivinjauhe sekä voi-maitoseos.
4. Leivitä taikina voideltuun piirakkavuokaan ja asettele omenalohkot taikinan päälle.
Ripottele pinnalle sokeria ja kanelia.
5. Paista 225 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia.

Piirakka on herkullista semmoisenaan, mutta erityisen hyvää siitä tekee,
jos päälle lorauttaa vaniljakastiketta, laittaa nokareen kermaa tai vaniljajäätelöä.

Tuplaamalla annoksen saat tehtyä uunipellillisen piirakkaa.



Minä leivoin tämän piirakan kookossokeriin ja me herkuteltiin se kuohukerman kera. Kookossokeri- munavaahdosta ei saa niin kuohkeaa mitä valkoisesta sokerista, mutta se antaa piirakalle herkullista karamellimaista makua. Lisäksi se ei ole aivan yhtä makeaa, eikä aiheuta sellaisia verensokeriheilahteluja mitä valkoinen sokeri.



Nyt viikonloppuna tuntui syksy oikeastaan ensimmäisen kerran hyvältä, sellaiselta minun syksyltäni.

Minun syksyni, se tulee aamusumun mukana,
hämärinä aamuisina hetkinä, jolloin maisemaa on usvan peitossa.
Elämä käpertyy silloin pieniin ympyröihin, viltin sisälle,
toisen ihmisen kainaloon ja kynttilän valokehään,
kunnes auringon kultainen kehrä herättää taas tienoon elämään.
Ensin varovasti, kuin tunnustellen,
lopulta hälventäen sumun ja saaden koko luonnon hehkumaan.
Kultaisessa lehtisateessa on helppo olla onnellinen.
Miten kaunista taas kaikki silloin onkaan.


Nyt toivottelenkin sinulle ihania syyspäiviä harmaista päivistä huolimatta


12 kommenttia:

  1. Ihanan tunnelmallisia syyskuvia ja herkullisen näköinen omenapiirakka! <3

    VastaaPoista
  2. Niin hurmaavia syystunnelmia herkullisen omppupiiraan kera!
    Kaunista!

    Ihanaa viikon jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Susanna 💛 Ihanaa viikkoa myös sinulle 😊

      Poista
  3. Minusta syksy on vuoden parasta aikaa. :) Syksyn värit, raikkaus, sadonkorjuun aika... ❤ Varmasti herkullinen omenapiirakka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat asiat minuakin ihastuttaa syksyssä ja tässä kohtaa nautin myös, kun päivät ovat vielä valoisia, mutta illat alkavat tunnelmallisesti hämärtyä. Pari kuukauden päästä on valoisa aika kestää vain hetken, mutta toisaalta sitten voi jo alkaa odottamaan joulua 😁 Kiitos Raisa!

      Poista
  4. Kyllä herahti vesi kielelle omenapiirakan kuvan nähtyäni :) syksy on niin kaunista aikaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, kun joka paikka on punaisenaan ja keltaisenaan, niin kyllä sitä miettii oliko tosiaan niin että hiirenkorva-aika oli muka se kaunein aika 😃 Kiitos suvi!

      Poista
  5. Nyt on ollut kyllä aivan ihania syyspäiviä. 💛 Tällaisia kun olisi vielä lokakuussakin, niin jopa olisikin ihana! Eipä tuntuisi syksy ja talven tulokaan niin ankealta silloin. Voi kunpa olisi! 😍

    Herkulliselta näyttää leipomasi omenapiiras. Täytyypä kokeilla tuota kookossokeria joskus, on ihan uusi tuttavuus minulle. 😉 Maistuuko se muuten miten paljon kookokselle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan lempeää lokakuuta ja lumista marraskuuta, niin kuin viime vuonna oli 💛 Monesti lokakuu on vielä kaunis, mutta marraskuun paljaus ja pimeys meinaa välillä ahdistaa. Onneksi siinä vaiheessa voi jo katseen kääntää kohti joulua ❤ Ei tuo kookossokeri minusta yhtään maistu kookokselle. Minä en kookoksesta juurikaan välitä. Tuollaisille vaaleille leivonnaisille se antaa vähän karamellimaista makua. Mitään kuohkeita kakkuja en siitä leipoisi, kun se ei vatkaudu niin hyvin mitä normi sokeri, mutta tämmöisiin piirakoihin se passaa hyvin. Kiitoksia kommentista 🍂🍂

      Poista
  6. Täälläkin on ollut niin sumuista koko viikon, unenomaisen pehmeää sumua jokaisen aamun työmatkalla. Kaunista, taianomaistakin. Haavat ovat erityisen keltaisia - niitä ihastelen päivittäin. Sumun seastakin ne aivan kirkuvat: "Katso minä täällä!" Minä olen niin syksyihminen, nautin pimenevistä illoista ja väriloistosta. Vielä kun aurinko paistaisi, niin ei puuttuisi mitään.
    Omenapiirakkaa on täälläkin leivottu. Se on niin herkkua!
    Suloista syksyä sinullekin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sumuinen maisema on tosiaan vähän salaperäinen, sellainen satumainen. Ei tarvitse paljoa mielikuvitusta käyttää, että näkee sumun seassa keijukaisia ja muuta metsän väkeä. Nyt eletään kyllä syksyn kauneinta aikaa. Nautitaan siitä 💛 Ei taas mene kauaakaan kun puut varistavat väriloistonsa ja valmistautuvat talveen. Toivottavasti talvi ei anna odotuttaa itseään liian pitkää aikaa. Omppupiirakka kuuluu niin syksyyn. Tuntuu, että joka vuodenajalla on oma erityinen herkkunsa 😊 Kiitos sinulle 🍂🍂

      Poista

Kiva kun ilahdutit pienellä merkillä ♥