Pieni on suurta

Sinä elämä, annoit minulle 

tämän tehtävän.

Enkä minä rohjennut siitä kieltäytyä.

Hiukset ovat vielä kosteat, käsi haroo tyhjää.

Minun tehtäväni on

tarttua tähän käteen

ja taluttaa koko alkumatka.

Pieneksi tunnen minä itseni,

vielä pienemmäksi,

kuin tämä vastasyntynyt.

Eeva-Liisa Kantola

Täällä sitä taas ollaan. Pikkuinen, lämmin, tuhiseva nyytti kainalossa.

Elämän suurimpien ihmeiden äärellä. Ihastelemassa ja taas opettelemassa.

Miten sitä pieni ihminen voikaan olla niin täydellinen.

Ja miten kiitollinen sitä itse onkaan, että kaikki meni hyvin. Aina kun ei ole mennyt.

Meidän uusi pikkuruinen ihme. Lahja ♥

Tahtoisin tehdä puutarhan

Sinulle vartavasten.

Sillä se on tarkoitettu

iloksi pienten lasten.

Koivut loihtisin prinsessoiksi,

kuuset hyviksi haltijoiksi.

Ja sellaisia kukkia jotka

tuutivat keijukaislapsia

minä kylväisin puiden alle.

Niissä puissa kasvaisi satuja

ja hauskoja tarinoita,

niissä olisi ilon marjoja

ja onnen omenoita.

Ja suojelusenkelin taimia

minä vielä jostain saisin

niin polkusi varret aivan täyteen

niitä istuttaisin.

Sen puutarhan portin lukitsisin

ja avaimet käteesi toisin.

Kunpa ne suojelusenkelit

minä sinulle antaa voisin!

Hannele Huovi