Äitienpäivänä

Tänään oli taas toinen niistä päivistä vuodessa, 

jolloin aamun täytti lasten sipinä ja supina.

Miten se tuntuukin olevan lapsista niin tärkeää, 

että pääsevät aamulla herättämään ja onnittelemaan tekemiensä korttien ja lahjojen kera.

Ja onhan ne pienet lahjat ja kortit aina yhtä suloisia, 

huolella ja ennen kaikkea ajatuksella tehtyjä ♥

Tänä äitienpäivänä ajatukset karkaavat kuin varkain jo tulevaan kesään.

Jos kaikki menee loppuun asti hyvin, minusta tulee kesän lopulla seitsemännen kerran äiti.

Jotenkin se tuntuu vieläkin käsittämättömältä ajatukselta, 

vaikka vatsa alkaa olla jo valtavan kokoinen.

Voiko se olla totta, että meidän perhe saa vielä yhden vauvan!? 

Vaikka osa miedän lapsista ovat syntyneet kohtuu pienillä ikäeroilla, 

jokainen heistä on ollut meille lahja.

Ei itsestäänselvyys, niin kuin joku saattaa ajatella, vaan lahja.

Ei tämäkään vatsassa potkiva uusi pieni ole itsestäänselvyys, vaan suuri ihme, 

jolla varmasti on oma tehtävänsä ja paikkansa perheessämme.

Miten odotettu ja rakastettu tämäkin lapsi jo on, vaikka emme häntä ole vielä tavanneet!

Ensimmäistä kertaa ikinä kesän tulo tuntuu ristiriitaiselta. 

Toisaaltaan sitä haluaisi, että aika kuluisi nopsaan ja saataisiin pikkuinen jo syliin, 

mutta toisaaltaan sitä haluaa nauttia kaikessa rauhassa kukkaan puhkeavasta luonnosta 

ja koko kesän kauneudesta.

Vuosi on kulunut tähän asti yhdessä hujauksessa, joten mielenkiinnolla jään 

odottelemaan hidastaako se vauhtia yhtään, kun mennään heinäkuun loppua kohti ;)

Oikein ihanaa äitienpäivää jokaiselle äidille ♥

Erityisesti haluan muistaa tänään omaa rakasta äitiäini, mummuani ja anoppiani!

♥♥♥