Sinivalkoisia tunnelmia

Tuleva ekaluokkalainen oli venähtänyt viime kesästä taas sen verran, 

että hänen vaatekaapissaan oli parin kesämekon mentävä rako.

Tuota koloa paikatakseni olen ommellut hänelle muutaman mekon.

Sinivalkoinen kesäunelma syntyi aikuisten kukkamekosta sekä vauvojen pussilakanasta.

Kaavana käytin taas, mitäs muuta kuin mekkotehtaan Riineä.

Piirsin kokeilumielessä tästä mekosta (ja yhdestä toisesta) kaavat ihan oikeassa koossa

ja niinhän siinä kävi, että siitä toisesta mekosta tuli vaaaltavan kokoinen 

(on sitten ensi kesäksi jo yksi mekko valmiina!)

ja tämän kierrätysmekon kaula-aukko jäi aivan liian avaraksi.

Niinpä virkkasin vielä kaula-aukkoon pitsin ja kaularöyhelön reunakin sai nirkkosomisteen.

Ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että mekko on paljon kauniimpi pitsisomistein mitä ilman.

Olipa siis hyvä, että tein mekon muokkaamattomana!

Näiden kuvien myötä Valkoinen talo jää taas pienelle kesätaolle!

Muutaman päivän päästä kiinnitämme asuntovaunun automme perään 

ja lähdemme taas parin viikon caravanreissulle.

Tänäkin vuonna suuntamme käy kohti Lappia, 

mutta viime kesäisen Etelä-Lapin sijasta kokeilemme onnistuuko 

lasten kanssa Pohjois-Lapin valloitus. 

Vai jäämmekö taas pyörimään sinne pohjoisen eteläpuoliskolle, 

se riippuu miten lapset taas autossa viihtyvät ;)

Nyt toivotankin kaikille lukijoilleni oikein 

ihania ja aurinkoisia kesäpäiviä ♥

ps. Instagramia tulee varmasti päivitettyä reissussakin!

Kauppaleikkiä ja huopakarkkeja

Lasten kotileikkinurkkaus muuttuu sännöllisin väliajoin kaupaksi.

Silloin siellä pääsee herkuttelemaan täytetyillä voileivillä, karamellilla 

tai vaikka ostamaan leivoksen kotiin vietäväksi.

Pikkuinen myyjä pakkaa kotiin vietävät ostokset nättiin paperikassiin 

ja maksu hoituu korttia vilauttamalla tai paperirahalla.

Tarjolla on jos jonkin moista herkkua, hedelmistä pikkuleipiin ja lakupötköistä porkkanoihin.
Epäsäännöllisen säännöllisesti kaupan valikoimiin ilmestyy uutuustuotteita tai vanhojen tuotteiden määrä kasvaa. Tämän kevään uutuustuotteina löytyy suklaamunia, salmiakkia, mansikkalakupötköjä ja niille jotka eivät välitä täytelakuista niin ihan tavis lakupötköjä. Myös englanninlakritseja riittää nyt useammalle ostajalle.

Kyllä kelpaa pienien ja vähän isompienkin taas käydä ostoksilla!

Tehtailin aikapäiviä sitten, tarkalleen ottaen silloin kun vauva pötkötteli vielä masussani, lasten leikkeihin lisää englanninlakuja. Innostuin myös kokeilemaan salmiakkien sekä lakupötköjen valmistusta. Askarteluispiraation iskiessä ohut musta askarteluhuopa oli päässyt loppumaan ja kokeilin miten villakangas taipuu lakuksi. Ei kovin hyvin! Sitä oli ensiksi hankala liimata (jos tavallinen huopa imee Eri Keeperiä paljon, niin takkihuopa imee valtavasti ja siltikään se ei meinaa pysyä rullattuna!) ja toiseksi lopputulos ei ollut omaan silmään kovinkaan siisti. Onneksi lapset eivät ole turhantarkkoja, vaan kaikki uudet karamellit kelpuutettiin leikkiin.

Pääsiäisen aikaan virkkasin ruskeat puuvillalanganloput suklaamuniksi. Vaikka suklaamunat onkin pääsiäisherkku, on ne näyttäneet maistuvan myös näin kesällä pienille asiakkaille. Suklaa kun on aina suklaata!

Aikaisempaa englanninlakuerää pääset kurkkaamaan tästä
ja huopaleipiä päällisineen tästä.
Lasten kanssa leivottujen puuleivosten resepti löytyy täältä.

Taas juhlittiin

NELIVUOTIAAN MAAILMA

Melkein meidän pihasta

alkaa suuri maailma:

metsä pilvenkorkuinen,

lampi meren laajuinen,

pihapolku koivikossa

pian häipyy kadoksiin,

kaarnavene lammikossa

kelluu näkymättömiin.

Outo, suuri maailma

on heti portin takana.

Kaija Pakkanen

Juhlimme meidän keskimmäistä tyttöämme perjantaina. Nelivuotiasta toiminnantyttöä ja jolla on valtavan rikas mielikuvitus ja avara sydän. Isosiskon synttäreille askarrellut perhoset lentelivät keittiön pöydän yläpuolella pikkusiskonkin juhlapäivänä. Kotia koristi monet kukkakimput, joita haettiin yhdessä lasten kanssa. Ja joita lapset itsekseen hakivat. Joka paikka kukkii. Pihallammekin ensimmäinen pioni on avannut upean kukkansa ja hopeahärkki loistaa valkoisena mattona. 

Päivänsankarin kanssa leivoimme minttusuklaakeksejä juhliin ja teimme yhteistyönä täytekakun. Äiti hoiti kakun täyttöpuolen ja tyttönen koristeli sen itse valitsemillaan karkeilla. Lisäksi herkuttelimme mansikka-tuorejuustotäytteisellä kääretortulla. Tyttö oli jo aikapäiviä sitten ilmoittanut laittavansa synttäreille päälle isosiskolle jokunen vuosi sitten ompelemani mekon. Taitaa olla tytön lempparimekko tuo mintunvärinen ja rimpsuhelmainen mekko. 

Parasta näissä lasten juhlissa on heidän vilpitön ilo. Kuinka on mukava saada leipoa ja laittaa omia juhlia. Miten jännittävää on odottaa vieraita. Ja kuinka jokainen lahja ja kortti tuottaa iloa. Sitä on mukava vierestä seurata. Omien pienten intoa ja iloa ♥

Ihanaa sunnuntaipäivää!