Röyhelötakki

Tarkkasilmäiset ja hyvämuistiset lukijani varmaan hoksasivat jo näistä ekoista kuvista, että melkein samanlainen takki on täällä blogissa ennenkin vilahtanut. Vanhimmalla neidillä oli tarvetta uuteen kevättakkiin ja halusin välttämättä testata miten tämän takin kaava toimii ilman mitään muokkausta. Toisin sanoen halusin päästä ompelemaan takin, jonka takakappale jää leveän liehuvaksi. Se ei tietenkään onnistunut paksulla villakankaalla ja tikkivuorella silloin aikanaan.

Tyttö ei vaan ollut aluksi kovinkaan mielissään ajatuksesta, että tulee saamaan lähes samanlaisen kevättakin mitä talvitakkikin on ollut. Ja kun kaikenkukkuraksi ei löydetty mitään oikein kivaa kangastakaan vaan ostoskoriin päätyi lopulta tylsä (ja talvitakin värinen) musta, niin johan meinasi tyttönen tuomita takin jo ennen kuin pääsin kangasta edes saksimaan.

Tylsä äiti kuitenkin teki melkein talvitakin kaltaisen takin ja sovitusvaiheessa tyttökin vaikutti jo ihan tyytyväiseltä. Eikä valmista tekelettä ole kertaakaan arvosteltu! Paitsi, että takki olisi voinut olla kuulemma vähän lyhempi ja siitä olen itsekin samaa mieltä! Siinä vaiheessa kun takin pituus alkoi häiritsemään, niin olin kerinnyt vuorittamaan takin jo pussiin ja se odotti vain napinläpejä ja nappeja. Ei, en viitsinyt alkaa enää purku- ja lyhennyshommiin, kun muutenkin tätä takkia olin tehnyt pitkään ja hartaasti, sauma kerrallaan!

Kristan blogista löytyy hyvät kuvalliset ohjeet takin pussiin vuorittamisesta!

Ja täytyy todeta, että sen verran siisti takista tuli, että tulen varmasti vastaisuudessaankin takit vuorittamaan pussiin.

Takin sivuilla on taskut, jotka onnistuivat tällä kertaa hyvin!

Takki on siis tehty Suuren Käsityön kaavalla (3/2013) ja takin päällikangas on Eurokankaasta.

Vuorikankaana oleva kangas löytyi omista kätköistä, samoin kuin kaikki muut härpäkkeet.

Olen ottanut takkikuvat mun uudella objektiivilla (tai ei se nyt enää niin uusi ole, mutta en ole vielä sitä kovin paljon käyttänyt) ja jostakin syystä sain melkein kaikki kuvat epäselviksi tai ylivalottuneiksi :o

Siinäpä siis keväälle ja kesälle projektia, että oppisi taas uusia säätöjä tälle putkelle!

Näissä kuvissa on ihan syksyinen tunnelma harmaan sään takia.

Pitkän aikaa onkin ollut harmaan sateista, mutta nyt ainakin meillä paistaa aurinko. 

Jospa se ilmanala tästä taas kaunistuisi ja lämpenisi. Nytpä toivottelenkin aurinkoista ja

hauskaa VAPPUVIIKONLOPPUA kaikille!!

♥♥♥

Ristiäiset

Viikonloppuna oli meidän vauvan ensimmäiset juhlat, ristiäiset!

Vietimme juhlat kotona, niin kuin kaikkien muidenkin lastemme ristiäisiä, esikoista lukuunottamatta, olemme viettäneet. Olen tainnut ennenkin täällä mainita, että tykkään järjestää juhlia. Nytkin nautin kaikesta laittamisesta. Tosin pikkuisen stressiä meinasi pukata lasten sairastelut ennen juhlia, mutta onneksi porukka ehti tervehtyä juuri juhliin.

Yksi juhlien järjestämisen lempparihommista on tarjoilun suunnittelu.

Suolaiselle puolelle halusin vähän ruokaisampaa tarjottavaa ja niinpä tekaisin kahvipöytään vihersalaatin ja kinkkupiirakkaa. Lisäksi tarjolla oli coctailpiirakoita.

Leivoin näihin juhliin kaksi erilaista täytekakkua, mansikka- ja suklaakakun. Mehevän suklaakakkupohjan välistä löytyi vanukastäyte ja vadelmia. Mansikkakakun väliin laitoin taas rahkaa, kermaa, pakastemansikoita ja mustaherukkatuorejuustoa. Kokeilin ekaa kertaa tuota vanukastäytettä ja tulee varmasti toistekin tehtyä. Itse ainakin siihen tykästyin ;)

Myös Pienen lintukodon suussasulava porkkanapiirakka pääsi testaukseen ja se oli kyllä nimensä veroinen piirakka! Tätäkin tulee varmasti tehtyä uudemman kerran. Kiitoksia Kaaru reseptistä!

Lisäksi herkuttelimme Santerin leivoksilla ja viipaleleivillä.

Pikkuinen puettiin minun ompelemaan pellavaiseen kastemekkoon. Samaan mihin isommat sisaruksetkin on puettu heidän kastepäivänään. Koti oli koristeltu jo edellisenä päivänä valkoisin kukin ja pöydille levitetty vanhat pitsilakanat liinoiksi.

Vanhin tyttö sanoikin illalla meidän siivotessa juhlajuttuja pois, että nyt ei tunnu enää yhtään juhlavalta, kun kaikki on samallalailla mitä aina on. Niinpä, kyllä se pieni laittaminen; siisti koti, kukkaset, punaisen kammarin pitkäksi levitetty pöytä, liinat, kynttilät ym. arjesta poikkeavat pikkujutut tuovat sen juhlan tunnun. Sekä tietysti vieraat ♥ 

Kastetilaisuus oli tietysti taas kerran mieleenpainuva.
Liitän tähän yhden runon mikä kuvaa minusta hyvin ristiäispäivän tunnelmia.

"Lapsen tie on aamun tie, aurinko loistaa sen yllä.
Minne se kulkee, minne se vie? Outo se vielä on kyllä.
Kukkien valkoiset tähdet, hauraat siniset kellot,
laihoa tuoksuvat pellot kysyvät: minne lähdet?

Lähden matkalle vaikka en tiestäni mitään tiedä.
Kuljen rinnalla enkelten, joilta ei valoa viedä.
Vaikka en tunnekaan matkaa, keväästä riennän kesään
niin kuin lintunen pesään lentää ja lentoaan jatkaa.

Paimen tielleni annetaan, hän minut tuntee ja johtaa.
Aamu tuo iloa tullesaan, kauas sen valkeus hohtaa.
Elämä, sana niin suuri vielä on käsittämättä.
Monta rakasta kättä lähellä nyt on juuri."

Ihanaa uutta viikkoa sinulle!!

ps. Punaisessa kammarissa on vaihtunut järjestys (taulut pitäisi edelleen siirtää :o ) ja ompelin sinne muutaman uuden tyynynpäällisenkin jokunen aika sitten. Kirpparilta löytyneistä kahdesta samanlaisesta pitsiliinasta ja pellavakankaanlopusta syntyi puusohvalle juuri sopivat uudet tyynynpäälliset. Minusta ne sopivat hyvin kevääseen ja kesään ♥

♥ ♥ ♥

Pandapeppu

Sain viimein kuvattua ennen vauvan syntymää tekemäni käsityöt.

Tässäpä tulisi niistä eka erä.

Löysin tosi suloiset kaupantädin tekemät housut vauvalle. Ne oli hauskan malliset ja niissä oli takapuolessa kiva kuvio. Päätin kokeilla tehdä samantyyppisiä pöksyjä lisää. Piirsin kaavat valmishousuista ja tuhosin yhdet omat kotihousut sekä isoveljen polvisti puhkikuluneet pöksyt kokeiluun. Takapuoliskoon aplikoin pandan ja ketun ja täytyy sanoa, että näistä tuli tosi suloiset. Nyt kun vauva on vähän kasvanut ja nämä housutkin pysyvät jalassa, niin voin vielä todeta senkin, että housuista tuli kaikin puolin hyvät ja käyttökelpoiset.

Mun pikkuinen pandapeppu ♥

Neuloin vauvalle myös myssyn tällä ohjeella Dropsin Cotton Merino-langasta. Tein myssyn ohjeen pienimmällä koolla ja käytin neuloessa ohjesuositusta pienempiä puikkoja ajatuksena, että lakki mahtuisi heti vastasyntyneelle. Mutta siitä tulikin valtavan iso vastasyntyneelle. Se on itseasiassa vieläkin ihan liian iso (niin kuin kuvasta näkyy). No, tässähän on koko kevät edessä ja nykyään tuntuu, että kesälläkin saa pukea lapsille pipot päähän, että eiköhän myssy pääse vielä käyttöön :) 

Tekaisin huvikseen pienen tupsun ja kokeilin sitä myssyyn. Tästä koetupsusta tuli ihan liian pieni ja koko hatusta tuli ihan pellehattu liian pienen tupsun kanssa. Pitää testata sitten isompaa tupsua kun lakki on sopiva.

Tämmöisiä tälläkertaa :)

...

Säteet auringon saa meren kimmeltämään,

valon kirkkaus häikäistä voi.

Eteenpäin, eteenpäin veteen väreilevään,

kauas aavalta kutsu jo soi.

Tuuli myötäinen yllättäin kääntyä voi,

vaahtopäinä lyö lainehet santaan.

Meren pauhu kun tuimana tuulessa soi,

 vielä kääntyä voit kotirantaan.

Vesi riepottaa uikkua uivaa,

merituuli pian kyyneleet kuivaa.

Silkkiuikkuni mun, vesilintuni pien,

ulapalle kun kerran sä lähdet.

Jotta matkalles löytäisit kauneimman tien,

ota oppaaksi taivahan tähdet.

Öisin ne kalvohon veen kuvastuu,

aamun tullen taas valoksi vaihtuu.

Oma kuvasi kun pintaan veen heijastuu,

luota siihen ja huolesi haihtuu.

Töyhtös hulmuten kulkuas jatka!

Merituulella sama on matka.

Maija Baric

Pikaheipat!

Tulin huikkaamaan tänne pikaiset heipat ruuanlaiton lomassa!

Täällä ollaan elosteltu pikkumiehen tahtiin ja sehän tarkoittaa paljoa sylittelyä ♥

Ja "paljon syliä" taas tarkoittaa sitä, että viime päivinä on tullut vain harvakseltaan päästyä 

koneen äärelle (ei suoranaisesti mikään huono juttu!). 

Instaa onkin tullut päivitettyä, sen helppouden ja nopeuden vuoksi, paljon tiuhemmin. 

Muutamia kässäjuttujakin odottelisi kuvausta. 

Sellaisia mitä tein jo ennen vauvan syntymää, mutten ole vaan jostakin syystä saanut niitä kuvattua.

Jospas sitä saisi kohta nekin tänne asti!

Se olisi kuulkaas taas perjantai :)

Hauskaa viikonloppua!

ps. Ruislimpun juurikin on tullut heräteltyä henkiin 

ja arvatkaa vaan maistuiko itse tehty ruislimppu hyvältä kuukauden tauon jälkeen!

Ei sillä, ettei kaupastakin saisi hyvää ruisleipää, mutta tämä juureen tehty on vaan niin hyvää!

Kasvislisuketta

Vähän ennen vauvan syntymää innostuin taas virkkailemaan lasten leikkeihin ruokia.

Lankaherkkuja meiltä löytyykin jo vinopino, 

joten päätin tällä kertaa kartuttaa sitä terveellisempää puoliskoa.

Googlettamalla 'virkattuja vihanneksia' löytyy vaikka mitä kivoja ohjeita.

Minulla tulee harvemmin virkattua ihan ohjeen mukaan, 

vaan ohjeita tulee sovellettua siinä samalla virkatessa.

Täältä löysin ohjeen hauskoihin punajuuriin. 

Ja kun pikkuinen jämäkerä löytyi melkein punajuurenväristä lankaa, pääsi ohje koukulle.

Punajuuresta tuli aikas kiva, vaikka itse sanonkin. 

Näissä lankaruuissa tuntuu aina nälkä kasvavan syödessä, kun heti virkatessa tuli mieleen, 

että ohjetta vähän muuntamalla saisi virkattua kivoja nauriita tai lanttujakin ;D

Tomaatteihin ja perunoihin löytyi ohjeet täältä.

Yritin samalla tuhota jemmassa lojuneita jämälankakeriä 

ja punaisesta puuvillalankalopusta sai tehtyä juuri yhden ohjeen mukaisen tomaatin 

ja toisen muokatun pienemmän.

Valkoisesta keränlopusta syntyi taas muutama valkosipuli.

Näistäkin tuli hauskoja.

Ohje virkattuun valkosipuliin löytyy täältä.

Kananmunathan ei kasviksiin millään muotoa lukeudu, 

mutta laitetaan nekin tänne samalla kertaa.

Hannan blogista löytyi niin helpon oloinen ohje virkattuhin kananmuniin, 

että jo aikaa sitten päätin pyöräyttää muutaman munan pääsiäiseksi.

Yhdessä illassa valmistuikin seitsemän munaa, jotka päätyivät lasten leikkeihin.

Olisihan nuo olleet kivoja pääsiäiskoristeitakin, mutta kun niillä on myös kiva leikkiä...

Pitänee pyöräyttää ensi vuonna uusi satsi itselle tai lainata lasten 

kun uutuden viehätyskin on siihen mennessä luultaasti jo laimentunut :)

Nyt voi ostaa leikkikaupasta muitakin vihanneksia kuin pelkkää porkkaa.

Sienet ja porkkanat on siis viimesyksyn tuotantoa.

Nyt meikä lähtee nauttimaan pyykinpesun ja pyykin ripustamisen ilosta!

Meillä posahti näet pyykkikone ja voin kertoa, 

että useamman pyykinpesukoneettoman päivän jälkeen 

(miten sitä silloin tuleekin vaate- ja lakanatolkulla kaikkea ektrapyykkiä :/ ) 

on ollut ilo tänään laittaa uusi kone hurisemaan. 

Eikä yhtään pienempi ilo ole lähteä laittamaan pyykkejä kuivumaan :D