Se olisi taas lauantai ja viikonloppu! Kamalan nopsaan taas viikko hurahtanut!
Tuleva pienokainen sai uuden köllöttelypeiton, kun löysin kivannäköisen vauvanpeiton ohjeen Novitan sivuilta. Pakkohan sitä oli hilpaista lankaostoksille ja sieltä palasinkin kotiin unelmanpehmeiden lankakerien kanssa. Pikkuhiljaa alkoikin Dropsin Cotton Merino-kerät muotoutua peitoksi.
Alkuun tuntui, ettei peitto meinaa edistyä ollenkaan, mutta nyt loppuviikosta otin kunnon neulomisspurtin. Liekkö iskenyt paniikki, että vauva kerkeää syntymään ennen peiton valmistusta vai mikä, mutta muutamassa päivässä sain tikutettua peiton viimein valmiiksi.
Olen monesti miettinyt, että ei minusta taida olla isojen töiden neulojaksi ja kyllä vaan tämä peitto vahvisti taas asiaa. Nyt varmaan joku siellä ajattelee, etteihän tuollainen vauvanpeitto ole isotöinen, mutta kun on tottunut tekemään vaan villasukkia ja pipoja ja niitäkin harvakseltaan niin... No, toisaaltaan onhan tälläinen peitto myös aika yksitoikkoista neulottavaa. Ja sitä paitsi malli oli minun neulontataidoilla myös aika hidasta tehdä. Mutta sentään sain sen valmiiksi! Ja ennen vauvan syntymää! Ja arvaatkaa vaan olenko tyytyväinen :)
Kauhea touho päällä typykällä. Peittoa heiteltiin edestakaisin sänkyyn ja lattialle.
Välillä oltiin kummitus ja peloteltiin isosiskoa.
Sainpahan kerrankin hyviä tilannekuvia :D
Ja voi kun saisi edes osan tuosta energiamäärästä itselle!
Energistä päivää sinullekin :)