Joulun tunnelmaa

Laittelenpa vielä tännekin muutaman jouluisen kuvan.

♥♥♥

Nopsasti nuo joulunpyhät aina mennä huristavat ohi. Tämä joulun aika on kuitenkin niin ainutlaatuista, että minulla ei ainakaan ole mikään kiire korjata joulujuttuja vielä pois, vaan aion nauttia joulun tunnelmasta ainakin vuoden vaihteeseen saakka ellen jopa loppiaseen asti. Riippuu kuusesta kuinka se alkaa varistamaan, nimittäin kun kuusi lähtee niin tunnelma auttamattomasti meinaa aina latistua!

Tosin lupaan, etten enää teille näitä jouluhössötyksiä syötä ;)

Tänä vuonna ripustettiin kuuseen vaihteeksi vain punaiset koristeet. Kultaiset ja valkoiset kuusenkoristeet saivat jäädä laatikkoon odottamaan ensi joulua. Tänä vuonna löydettiin joulukuuseksi oikea valioyksilö. Ei ole varmaan ennen meidän pirtissä nähty noin tasaista kuusta ;)

Aika vähän tuli räpsittyä tänä vuonna joulukuvia. 

Minulle iski ennen joulua kauhea kameraähky ja mies hoitikin aattona kuvaamisen kokonaan.

Aattoiltana saimme mekin vihdoin tänne kunnolla lunta ja joulupäivän alkaessa hämärtyä tuli pakottva tarve napata kamera mukaan ja tehdä pienimuotoinen kierros ulkona.

Kyllä oli, ja on edelleenkin, ulkona henkeäsalpaavan kaunista!

Tehdäänpä tästä taas oikea sillisalaattipostaus ja laitetaan loppuun vielä pari kuvaa keskimmäisen neidin joulumekosta, jonka olen tosin ommellut jo vanhimmalle tyttärelle (mutta on kuitenkin ihan itte tehty, joten se sopii tänne blogiini ;D ).

Mekon kaavat on omaa käsialaa, mutta vaikutteita mekkoon on haettu Sarah Kayn suloisista, vanhanaikaisista kuvista. Mekko on edelleenkin yksi oma suosikkini, enkä ole sitä raaskinut laittaa kiertoon.

Sitten vielä ihan loppuun surkea kuva pellavaisesta kuusenalusmatosta, jonka olen myös ommellut monta vuotta sitten. Oikeastaan kuusenalusnmatto on vasta toista kertaa käytössä kun meillä on ollut monena vuonna joulukuusi isossa korissa. Tämän vuoden kuusi oli vaan sen verran iso, ettei se sopinut koriin niin pääsi tuo mattokin "taas" virkaansa täyttämään. 

Nyt pitäsi jaksaa kammeta itsensä ylös ja alkaa ruuanlaittoon, jos vaikka kerkiäsi illalla taas lasten kanssa pulkkamäkeen.. :)

Riemukkaita välipäiviä kaikille!!

Kolme yötä jouluun on...

Ajatella, enää kolme yötä jouluun!

Kyllä nyt eletään jännittäviä aikoja, ainakin jos lapsilta kysytään ja

täytyy myöntää, että omaakin vatsanpohjaa kutkuttaa jo kivasti :)

Huomenillalla, viimeisten siivouksien ja kaupassa käynnin jälkeen haetaan joulukuusi pikkujoulukuusen tilalle, etsitään joulukoristeet ja koristellaan kuusi "joulupuu on rakennettu"-laulun tahdittamana.

Eilen piti vielä värkätä piparitalo, kun isoin neiti niin hartaana sitä pyysi. 

Mitäpä sitä ei tekisi lasten vuoksi ;) 

Oikeasti piparikoristeet eivät ole yhtään minun juttuni, viime vuonnakin piparitalo meni kirjaimellisesti pipariksi. Romahti koko kökötys, mokoma! Tänä vuonna voin väittää piparitalon jopa onnistuneen, ainakin omasta näkövinkkelistä katsottuna. Tai siis parempi vain vertailla tämän vuoden luomusta omiin aikaisempiin hökkeleihin niin kokee onnistumisen riemua.

Muunkinlaisia piparkakkuja on tullut värkättyä. 

Nimittäin vähän vähemmän maistuvia huopapipareita. Jospa niiden pipareiden ankea maku kompensoituu pitkällä säilyvyydellä.

Askartelut... ne vaan kuuluvat joulun odotukseen.

Punaisen kammarin ja köökin vitriinit saivat taas puolukanvarpukranssit oviin. Nuo ovatkin kivoja kun kestävät hyvän näköisinä koko talven.

Lahjat odottavat paketoituna kuistin kaapin päällä. Siellä ne kutkuttelevat lapsia ja joka päivä pitää ainakin kaksi kertaa käydä tarkistamassa onko tontut hakeneet ne jo joulupukille.

Me kun ollaan kerrottu lapsille, että lahjat ostaa äiti ja iskä ym. ja joulupukki vaan tuo sitten ne lahjat. Ehkä vähän tylsiä vanhempia, mutta tietävätpähän lapset ainakin mikä lahja on keneltäkin.

Joulun tuoksut ovat vallaannet koko tuvan ja mieli on jo oikein jouluinen.

Nyt onkin hyvä toivottaa joulu tervetulleeksi ♥

Tämän postauksen myötä haluan toivottaa teille kaikille lukijoilleni oikein 

IHANAA JA RAUHALLISTA JOULUA!!

♥♥♥

Valkoinen talo hiljentyy nyt joulun viettoon!!

Synttärijuhlintaa

Lauantaina juhlimme meidän jouluvauvamme 4-vuotis synttäreitä.

Tässäpä teillekin muutama makupala,

OLKAAPA HYVÄT!

Alkupalaksi nautimme coctail-piirakoita munavoin kera, sipsejä sekä rieskarullia.

Rieskarullien välistä löytyi ruohosipulituorejuustoa, kinkkua, salaattia ja kurkkua.

Pääruuaksi tarjoiltiin hämähäkkimuffinsseja, pöllöpaloja, siilikeksejä sekä kettupipareita.

Pöllöpalat on ihan perus suklaapiirakkaa (tai rakkaudenpalaa kuten meillä sanotaan ;D ) pikkusen tuunattuna kekseillä ja karkeilla. Idea on napattu jostakin lehdestä (?).

Hämähäkkimuffissin idea on kinuskikissalta ja siilikeksien täältä.

Jälkiruuaksi maistelimme jäädytettyä suklaakakkua, joka oli muuten viedä kielen mennessään.

Se kätki makean kuoren sisälle kirpsakoita karpaloita, puolukkahilloa sekä marenkisattumia.

Kaiken lisäksi se oli tosi nopea ja helppo tehdä ja isona plussana sen pystyi tehdä hyvissä ajoin pakkaseen valmiiksi.

Ohjeen löydät täältä.

Oikein oli mukavat juhlat!

Nyt pidemmitttä puheitta toivottelen teille mukavaa ja työntäyteistä joulunalusviikkoa ♥

Suklaa-karpalo cookies

Jokos te olette leiponeet kaikki joululeivonnaiset?

Minulla alkaa olla makea puoli valmiina. Tosin kutistin tänä vuonna makean puoliskon piparkakkuihin, pulliin, muffinsseihin ja suklaa-karpalo cookieseihin. Niin ja joulutorttuja tulee toki vielä tehtyä. Joulun aikaan tulee syötyä, ainakin meillä, sen verran paljon suklaata, ettei oikeasti paljon muuta makeaa, piparien ja joulutorttujen lisäksi tarvisi omalle väelle edes olla. Vierasvarat on sitten ihan eri asia ;)

Mitkä leivonnaiset kuuluvat ehdottomasti teidän jouluun?

Nämä pikkuleivät on niin hyviä ja helppoja tehdä, että ajattelin jakaa ohjeen teidänkin kanssa.

Ohjeesta tulee n. 60 isohkoa pikkuleipää.

SULKAA-KARPALO COOKIES

300 g voita

2 1/2 dl sokeria

2 1/2 dl fariinisokeria

2 munaa

7 1/2 dl jauhoja

1 tl suolaa

2 tl vaniljasokeria

1 tl soodaa

150 g kuivattuja karpaloita

200 g murskattua tummaa suklaata

1. Vaahdota voi ja sokerit. Lisää munat.

2. Sekoita joukkoon muut ainekset.

3. Pyörittele taikinasta palloja, aseta pallot pellille ja litistä niitä hieman.

4. Paista pikkuleipiä 200 asteisessa uunissa n. 10 minuuttia.

Peppi Pitkätossu- ja Vaahteramäen Eemeli-mukit on ihan minun lempparimukejani.

Joulun aikaa pitää tietenkin glögit hörppiä Eemelin joulumukista :)

Nyt lähdenkin aloittelemaan synttärileipomuksia. 

Huomenna olisi tarkoitus juhlia pienimuotoisesti pojan 4-vuotis syttäreitä.

Katsotaan jos saisin synttäreistä tännekin asti laitettua muutaman kuvan.

Siihen asti, heippa ja touhukasta viikonloppua itse kullekkin!

Huopaleipiä ja muita herkkuja

Tänään pääsin nauttimaan maittavan brunssin.

Leivällekin sai laittaa päälle muutakin kuin pelkän juuston ja ylähuulen.

Tarjolla oli nähkääs valinnan varaa suuntaan jos toiseen.

Oli salaattia, paprikaa, kurkkua, kanamunaa, tomaattia ja juustoa.

Päällisten alle sain valita otanko reissumiestä vai karjalanpiirakkaa vai liekkö kumpaakin.

Tottahan kunnon brunssilla pitää hedelmää olla. Tälläkertaa tarjoiltiin päärynää.

Palanpainikkeeksi hörppäsin vielä lasin vettä (joku oli näet kähveltänyt kaikki kahvikupit) kera prinsessaleivoksen ja parin keksin.

Ja kyllähän oli silmänruokaa kerrakseen, tämmöisellä evästyksellä jakselee pitkään.

Tälläisiä aamiasherkkuja tuli värkättyä lasten joulukalenteriin. Osa syömisitä on vielä saamatta, mutta en malttanut olla kuvaamatta näitä ennen lahjapaperiin käärimistä.

Suolainen puolisko on valmistettu huovasta ja aitoja tuotteita mukaellen.

Kurkku kaipaa vielä pientä tuotekehittelyä, mutta muut ruuat onnistuivat hyvin.

Niin ja karjalanpiirakat on vasta koeversioita. Leikit näyttää kestääkö ne pelkän liiman varassa, vai pitääkö niitä kenties kursia jotenkin kasaan.

Makiainen puolisko on taas virkattu (eikö päärynäkin makunsa puolesta kuulu tähän satsiin?!).

Keksien ohje löytyy Prinsessajuttu-blogista.

Prinsessaleivos on omasta päästä.

Ja päärynän ohje löytyy täältä.

Brunssi tuli nautittua ylhäisessä yksinäisyydessä kahdesta eri syystä:

1. En viitsinyt horjuttaa lasten vakaata uskomusta siihen, että tonttu on tuonut (ja valmistanut tietty) kaikki jutut mitä kalenterista löytyy.

2. Koko talon etsittyäni mukien saldo oli yksi, en tajua mihin ne kaikki (sadat) kupit oli joutuneet! 

Tämä postaus on muuten odottanut jo parin päivän ajan julkaisemista. Meille kun pesiytyi taas joku pöpö, jotenka pariin viimepäivään en ole koneella kerinnyt istuskella. Nyt muutaman tunnin päivystyksessä jonottelun jälkeen tuntui, että oli pakko saada hetki aikaa itselle, jotenka sain vihdoista viilattua tämän aamupalajutun julkaisukuntoon.

Mutta, mutta, jospa tästä nyt kohta tervehdyttäisiin!! Toivoa sopii, että ainakin jouluksi!