Tänä(kin) vuonna ollaan saatu herkutella oman maan tai oikeastaan omien laatikoiden sadolla.
Meillä kun ei onnistu maassa kasvattaminen kotilo-ongelman (klik) takia. Viime kesänä testasin kasvien kasvattamista jalallisissa kasvilaatikoissa, mikä onnistuikin hyvin. Jätin mullat (muovilla vuorattuihin) laatikohin talveksi, muttei vissiin olisi kannattanut kun molemmat lootat homehtui, vaikka maalikin oli ulkomaalia. Keväällä pesin homeet pois ja maalasin laatikot uudelleen ja hyvin ne ovat palvellet kukkalaatikoina (klik).
Pari laatikkoa piti naputella keväänkorvalla lisää, jotta saan taas kokeilla uusia aluevaltauksia ;D
Porkkanalaatikon sisällä on muovipalju. Ajattelin testata pysyykö laatikko tällä tavalla hyvänä ensi kevääseen asti...
Avomaankurkut pääsivät kasvamaan saaviin. Tein niille kanaverkosta tuen, jota pitkin ne kasvavat ylöspäin. Aikamoisia superkurkkuja me ollaan saatukin. Kuvassa oikeanpuoleinen kurkku on normaalin kokoinen!
Itselle voisin muistuttaa tässä ensi kevättä varten, että avomaankurkun taimia ei kannata laitta saaviin kuin max. kolme kipaletta!!!
Paprikoita ei olla päästy vielä maistelemaan, mutta niitäkin on tulossa vaikka kuinka monta.
Oletteko ikinä ajatelleet, että monella hyötykasvillakin on kauniit kukat!? Täällä ollaan ihasteltu paprikan ja kurkkujen kukkia.
Voihan tomaatti, kun ne on alkaneet niin hitaasti punastumaan! Missä lie vika, kasvattajassa vai Suomen sääolosuhteissa, mutta vasta muutama punertaa. Saa nähdä kerkiääkö ne kypsyä ulkona, vai pitääkö ne kerätä kaappiin punastelemaan!
Muutenkin täällä on podettu pienoista sääharmitusta. Miehen jäätyä kesäloman toiselle osiolle alkoi meilläpäin sade, joka ei ole vieläkään lakannut. Tai onhan se pitänyt taukoa öisin ja päivälläkin on muutamia sateettomia minuutteja joukkoon mahtunut. Ja jos oikein rehellisiä ollaan niin eilen illalla ei satanut pisaraakaan ainakaan kolmeen tuntiin! Ei sateessa muuten olisi mitään vikaa, mutta kun se sattui nyt vähän huonoon ajankohtaan! Me kun kovasti suunniteltiin tekevämme ulkohommat loppuun kakkosloman aikana, vaan vähänpä tuolla on voinut mitään tehdä.
Mutta jottei ihan harmitteluksi menisi, niin jotain hyötyäkin melkein kahden viikon sateesta on ollut. Nimittäin, kun kerta ulkona ei ole voinut olla kuin silloin tällöin, pikku hetken, on lastenhuoneiden valmistus ottanut valtavan harppauksen etiäpäin.
Nyt tulisi pieni kuvakooste lastenhuoneiden rempasta!
Tästä lähdettiin liikenteeseen viime joulukuun tietämillä. Nättiä vai mitä :D
Lapset saivat luvan repiä oikein olan takaa tapetteja tyhjennetystä huoneesta ja muutan päivän siellä pelattiin sählyäkin ennen rempan aloitusta.
Kylmä ullakko avattiin ja...
eristettiin.
Samoin katto avattiin aivan harjakorkeuteen asti, niin kuin aikanaan meidänkin makkarissa (klik) ja (klik).
Tämä puolisko huonetta tulee olemaan isompien lasten valtakuntaa.
Tässä kuvaa huoneen toisesta puoliskosta eli pienenpien sopesta.
Tuo mikä lie lokero lähti purkuun...
Mies väitti, että oli aikas kova homma kaivella purujen seasta kaikki ylemmät ja alemmat lattianiskat esille, ruuvata ne kiinni ja oikoa suurimmat vinoumat. Mutta nytpä lattia on suora. Eikä heilu! Lattianiskat lepäsivät alkujaan pelkän purun päällä. Ei siis ihme vaikka vanha lattia keikkui jalkojen alla!
Kylmän vintin avaamisen jälkeen huoneeseen tuli mittaa hulppeat 8 metriä. Huone jaettiin kahdeksi kammariksi väliseinällä. Hyvä näin jälkikäteen viisastella, mutta ikkunoiden vaihdon yhteydessä (4 1/2 vuotta sitten) olisi kannattanut vaihtaa tämän huoneen yksi iso ikkuna kahdeksi pienemmäksi, niin väliseinän olisi saanut keskelle huonetta ja molempiin huoneisiin kunnon kokoiset valontuloaukot. Nyt pienempien huone on enemmän koppi kuin huone ja siellä vain pikkuriikkinen tuuletusräppänä. Kaiken kukkuraksi isompien huoneeseen käynti on pienenpien huoneen kautta.
Nyt tulisi pieni kuvakooste lastenhuoneiden rempasta!
Tästä lähdettiin liikenteeseen viime joulukuun tietämillä. Nättiä vai mitä :D
Lapset saivat luvan repiä oikein olan takaa tapetteja tyhjennetystä huoneesta ja muutan päivän siellä pelattiin sählyäkin ennen rempan aloitusta.
Kylmä ullakko avattiin ja...
eristettiin.
Samoin katto avattiin aivan harjakorkeuteen asti, niin kuin aikanaan meidänkin makkarissa (klik) ja (klik).
Tämä puolisko huonetta tulee olemaan isompien lasten valtakuntaa.
Tässä kuvaa huoneen toisesta puoliskosta eli pienenpien sopesta.
Tuo mikä lie lokero lähti purkuun...
Mies väitti, että oli aikas kova homma kaivella purujen seasta kaikki ylemmät ja alemmat lattianiskat esille, ruuvata ne kiinni ja oikoa suurimmat vinoumat. Mutta nytpä lattia on suora. Eikä heilu! Lattianiskat lepäsivät alkujaan pelkän purun päällä. Ei siis ihme vaikka vanha lattia keikkui jalkojen alla!
Kylmän vintin avaamisen jälkeen huoneeseen tuli mittaa hulppeat 8 metriä. Huone jaettiin kahdeksi kammariksi väliseinällä. Hyvä näin jälkikäteen viisastella, mutta ikkunoiden vaihdon yhteydessä (4 1/2 vuotta sitten) olisi kannattanut vaihtaa tämän huoneen yksi iso ikkuna kahdeksi pienemmäksi, niin väliseinän olisi saanut keskelle huonetta ja molempiin huoneisiin kunnon kokoiset valontuloaukot. Nyt pienempien huone on enemmän koppi kuin huone ja siellä vain pikkuriikkinen tuuletusräppänä. Kaiken kukkuraksi isompien huoneeseen käynti on pienenpien huoneen kautta.
Mutta mistäpä sitä olisi silloin neljä ja puoli vuotta sitten, yhden lapsosen äitinä ja isänä osannut ajatella, että lastenhuonetta rempatessa meillä olisi neljä pikkuista!!! No, näillä mennään mitä on eli isommat saavat isomman huoneen ja pikkuiset saavat oman pikku kopin! Eiköhän nuo huoneet kuitenkin saada ihan suht toimiviksi ja asiansa ajaviksi.
Ja kuten kuvista näkyy löytyisi tälle maali-mantalle kohta tekemistä, nimittäin saattaa loppu huone valkoiseen vaippaan. Ja mikä ihan parasta, kohta tai no, ei nyt ihan vielä pääsee noihin kammereihin kantelemaan tavaroita. Sitä minä odotan kuin kuuta nousevaa!
Hauskaa viikonloppua!!
pikkuinen peeässä vielä... innostuin vähän uudistamaan blogin ulkoasua, kuten varmaan huomasittekin. Bannerista oli hyvä aloittaa... aikas romanttinen tuli ;D
Mitäs tykkäätte?