tiistai 30. heinäkuuta 2013

Pieniä vilautuksia


Jännä miten joskus iskee inspiraatio ja tekemisen vimma... 
ja silloinhan sitä kannattaa takoa kun rauta on kuumaa!!
Viimeeksi iski tälläinen vimma kun saimme tilapäisen syksyn keskellä kauneinta Suomen kesää. Niinpä sitten tekemisenvimman kourissa sain tuunailtua jo melkein kaatopaikkatuomion saaneen kirjahyllyn.
Aluksi yritin paljastaa paljasta puuta tummanruskean petsin alta, mutta pitkän ja hikisen työn (ai, hikisen +15 asteen kesäkeleillä) tuloksena pinnassa oli vain muutama säälittävä naarmu. Ei auttanut hiomapaperin karheus eikä mikään, pakko oli luovuttaa (vaikka voi tietenkin olla, että minulta loppui myös kärsivällisyys)...


Niinpä sitten otin tietoisen riskin ja vetelin kalustemaalit suoraan petsin päälle. No, eihän siitä tietenkään mitenkään nättiä jälkeä tullut kolmenkaan maalikerroksen jälkeen, mutta saapi kelvata. Maali siis lähti vähän valuttamaan ja pinnasta tuli aikas epätasainen, mutta mihinkäs se maali olisi kunnolla imetynyt ja tarttunut ei ainakaan siihen petsiin. Ylemmästä kuvasta näkee parhaiten miten epätasainen pinnasta tuli! Maalin kuivuttua tein vähän kulutusjälkiä hiomapaperilla ympäri hyllyä.

Kirjahyllyn takaseinänä oli joku hepponen levy (muuten hylly onkin ehtaa puuta), joka raasu oli saanut aikojen saatossa pienen tällin. Poistin tuon levyn, sahasin sopivan mittasia paneeleita ja naputtelin ne hyllyn takaosaa toimittamaan. Ja johan sai kirjahylly uutta ryhtiä ja rutkasti ilmettä!


Uuden ilmeen omaava kirjahylly pääse toimittamaan meidän kohta (?) valmistuvaan makkariin (ja minun ompeluhuoneeseeni) kangaskaapin virkaa. Ja koska epäilen suuresti, että kankaat hyllyille sullottuani kaappi ei ole enää erityisen edustavan näköinen pitää minun miettiä jokin kaapin ovien virkaa toimittava ratkaisu peittämään sen sisällyksen. Yksi idea minulla onkin jo, mutta saas nähdä onko se toimiva...

Mitäs tykkäätte uudesta lankakoristani?! Kun sain korin, se oli ällön kellertävän ruskea, mutta valkoisen suhuttelumaalin avulla siitä tuli mielestäni kivan näköinen. Aika mummomainen, mutta suorastaan hauska :) Ei sinne kyllä kaikki minun langat mahdu, mutta ainakin muutama kerä tai sitten säilytän siellä keskeneräsiä neulonta- ja virkkuutöitä.


Tässä kirjahylly on alkuperäisasussaan. Tosin kuva vääristää sen verran, että se oli oikeasti vielä tummempi.  Tykkään enemmän uudesta ilmeestä ;)



Saatiin tänään päivällä mieluisia ja aika harvinaisiakin vieraita. Siispä pääsin taas leivontapuuhiin. Jos jollekulle on jäänyt epäselväksi niin viihdyn hyvin myös kulhon ja vatkaimen äärellä :) Tänään siis tuli herkuteltua mm. kääretortulla, jossa sisällä oli vadelmia, kermaa ja rahkaa sekä päällä puutarhan punaisia marjoja :)


Ennen makiaisia täytettiin vatsaa kanasalaatilla ja yrttipatongilla.
Ja kasvattamani kukat ovat kuin ovatkin päässet ruokapöytään asti :)


Saatiin kyläilijöiltä tämä aivan ihanat gladiolukset <3
Ja minuhan piti heti valokuvata ne ;)


perjantai 26. heinäkuuta 2013

Kauniina kesäpäivänä





Kauniit kesäpäivät ovat kuin tehtyjä retkeilyyn. Mikäs sen mukavampaa kuin pakata hyvät eväät kylmälaukkuun ja lähteä koko perheen voimin rentoutumaan yhdessä ja keräämään mukavia muistoja talteen. Retkeilyä voisikin sanoa meidän perheen yhteiseksi harrastukseksi.



Usein tulee käytyä niissä hyviksi havaituissa paikoissa, mutta toisinaan me lähdetään etsimään uusia mahtavia retkeilypaikkoja. Viimekerralla kun lähdille ajelemaan eväät takakontissa löysimme aivan täydellisen uima- ja nuotiopaikan kesäkeittiöineen. Aika hauska kun sellaisia paikkoja on yleisessä käytössä mistä löytyy kaikenmaailman nuotiopannut, kipot ja kupit. Sinne on kyllä vielä pakko päästä tänävuonna uudelleen!

 
Eväisiin tulee panostettua yleensä aikas hyvin. Jotenkin se, että on kunnon eväät mukana lisää retkeilyn mukavuutta vai oonkohan vaan ikuinen herkkusuu ;)  Me ollaan jääty suorastaan koukkuun erilaisiin nuotioruokiin tosin aikas kova vastustaja nuotioruuille on ruokaisat salaatit. Ja joku makea jälkkäri tietty kruunaa ulkona syödyn ruuan :)

Kuvat on otettu kahdelta eri retkeltä.

Täällä on muuten maalisuti heilunut! Sain vihdoista viimein tuunailtua yhden kirjahyllyn. Sitä voisinkin vilauttaa seuraavalla kerralla...

Oikein mukavaa ja rentouttavaa viikoloppua!!

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Mansikoiden ja mustikoiden aika



Parhaimpana marja-aikana tulee tehtyä aina monenlaisia herkkuja...
kuten mansikkarahkalla täytettyjä mansikkamuffinsseja...


mansikkaviinereitä...


mansikkarahkaa...


mustikkapiirakkaa...


ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä mustikkakiisseliä.
Ihanaa tämä marja-aika
kun saa ihan luvan kanssa herkutella, nams ;D

Olen saanut muuten tunnustuksen ihanasta Pizzicato-blogista, kiitoksia vain vielä kerran :)
Olen vähän huono jatkamaan näitä (vaikka ne kovasti mieltä lämmittävätkin), mutta katsotaan josko sitä nyt kunnostuisi. En kyllä lupaa mitään... ;)

Tänne on tupsahtanut muutama uusi lukijakin joukkoon,
tervetuloa seuraamaan touhujani!

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Elina-mekko



Niin siinä sitten helposti käy jos en heti saa kuvattua valmistunutta vaatekappaletta... Nimittäin, että sen kyseisen vaateparren kuvaus jää ja jää ja siirtyy ja vielä lopuksi meinaa unohtua kokonaan.

Niin meinasi käydä tälle jo loppukeväästä ompelemalleni Elina-mekkoselle. Yhtenä kauniina retkeilypäivänä sen sitten taas muistin ja niinpä se tallentui kameraan. Tosin matkalla ihanaakin ihanampaan uinti- ja nuotipaikkaan huomasin kamerani jääneen kotiin. Onneksi soitto siskolle pelasti tilanteen ja sain lainaksi hänen kameraansa!


Kaavana mekkoon on käytetty Mekkotehdaskirjan ihanan helppoa ja nopeasti ommeltavaa Elina-mekkon kaavaa. Muokkasin vaan taas vähän kaavaa enemmän toimivammaksi meidän neidille. Pienensin aika reilusti kaula-aukkoa ja pidensin vähän helmaa. Muistaakseni käytin tässäkin kaavassa kokoa 98/104. Se on leveydeltään hyvä, mutta pituutta täytyy vähän lisätä.

Kangas on vuosia kaapissa lojunut tapaus, josta minun piti alunperin tehdä itselle hame. No, eipä ole tullut tehtyä, jotenka leikkelin siitä mekon. Ja arvatkaas, sitä kangasta jäi niin paljon yli, että saisin kuin saisinkin tehtyä siitä vielä itselle hameen. Saa nähdä tuleeko sitä ikinä tehtyä...


Lopuksi vielä lähempää kuvaa kaulahörselöstä. Pitsi (tai mikä tuommoisen pampulahärpäkkeen nimi on?!) on ostettu Wexleristä.
Siellä muuten pitsit on ihan superhalpoja, tuokin maksoi vain 30 senttiä metriltä.

Musta väri lasten vaatteissa jakaa aika paljon mielipiteitä...
Miten on, käytättekö te lasten vaatteissa mustaa?
Minulla se menee pieninä annoksina ja tässä kankaassa nuo valkoiset pallerot pehmentävät ilmettä tosi paljon.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Loma kuvina...


Yli aavan on valo yön auringon,
yli virran vie suven tuoksuinen tie.
Kuka löytää sen, sitä kulkee ken?
Sitä turhaan etsii maan kiireinen.
Kuka oivaltaa sitä taivaltaa,
kuka löysi sen löys kauneuden.



Sinua vie tunturitie, kepeä taivaltaa,
laen ylvään näät aavan taa.
Suvea tuoksuu yö, takana kiire, työ,
edessä aamu on, auringon maa.

Sinua vie tunturitie ylitse öisen maan,
kesä huumaa sun hehkullaan.
Iloa auringon alati aamut on
ja sinun tiesi on toiveiden maa.




Yli yön sun vie suventuoksuinen tie,
näet virransuut, tutut näät pitkospuut.
Tule, tunnet sen polun pienoisen,
sitä turhaan etsii maan kiireinen.
Näet nuoruuden, elät onnen sen,
yhä kuulla voit yön kuiskauksen.

Arvo Ylitalo





Kesän kukkasen sain, päivän paisteen mä sain,
laulu lintujen soi, yö soi unelmoi.
Polku rantahan päin, sinun saapuvan näin.
Yhä muistan mä sen, ystäväin.

Vesi välkehti niin, 
leikkiviin laineisiin ilo auringon ui,
siniseen kuvastui.
Ihan uus oli maa, suviyön soitantaa,
pihapuun, kesäkuun kuiskintaa.

Arvo Ylitalo



Tässäpä meidän loma pähkinänkuoressa :)

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Kotona taasen...


Lomalla nautittiin upeista maisemista ja löydettiin uusia mahtavia paikkoja täältä kotosuomesta,patikoitiin ja tehtiin huippuhyvää nuotioruokaa, nautittiin yhdessä olosta, tavattiin ystäviä ja  paljon paljon muuta mukavaa.

Laittelen tännekkin muutamia reissukuvia sitten kun saan käytyä ne miljoona kuvaa läpi mitä tuli matkan aikana räpsittyä!


Reissu meni yllättävän hyvin, mitä nyt vanhimmainen koki jonkinmoista matkaväsymystä jo heti loman alussa. Vai onko nelivuotiaanakin TAAS uhmaikä...??! Kertokaapa te joilla lapset ovat ohittaneet jo tuon iän!
Niin ja sitten loppumatkasta osa porukasta sai kesäflunssan kera kuumeen ja kotimatkalla auto päätti sanoa sopimuksen irti. Onneksi pikkupitäjissä löytyy vielä avuliaita immeisiä ja muutaman tunnin viivytyksen jälkeen päästiin taas jatkamaan matkaan. Huvittavinta koko autoepisodissa oli se, että me miehen kanssa vaan naureskeltiin koko jutulle. Oltiin kait päästy kunnolla lomatunnelmaan niin, että pienet vastoinkäymiset ei paljoa latistanut lomamieltä :D


 Ja vielä asiasta kolmanteen...
Kotona olikin sitten tapahtunut vaikka ja mitä meidän lomaillessa. Nimittäin: tomaatinkukat olivat vahtuneet pieniin vihreisiin palleroihin, paprikat kukki, yrtit ja salaatit oli venähtäneet jo hyvän mittaisiksi ja ruiskaunokki kukki upeasti. Ja mitä tulee noiden kukkien syömiseen taidan kuitenkin mielummin katsella niitä laatikoissa talonseinustalla mitä ruokalaitasella... :)