Pääsiäinen kolkuttelee ovella...

Koti on pukeutunut pääsiäisen viettoon. 

Näin kevään korvalla kaipaan ympärille raikkautta ja väriä. Varmaan aurinko tekee sen tai sitten talven värittömyys saa aikaan tämmöisen värien kaipuun keväisin.

 

Eilen tuli leivottua pääsiäisherkkuja. Tänään piti vielä käydä täydentämässä herkkuvarastoja kaupan karkkihyllyltä. Minun on parempi jättää suklaan osto näin viime tippaan, muuten olisi saattanut käydä niin, että huomenna meillä ei olisi ollut kuin värikkäät paperit jäljellä :)

Pääsiäisruohot kerkesivät juuri pääsiäiseksi ja narsissit ovat kuin pieniä aurinkoja. Vaikka en sisustuksessa kauheasti piittää keltaisesta väristä niin keväisin tulee kuitenkin pakottava tarve ostaa keltaisia narsisseja. 

Onko muuten kukaan istuttanut kevätkukkien sipuleita maahan? Nouseeko ne seuraavana keväänä taas kukkimaan?

Iloista pääsiäistä!

Kesäisiä keittiöpyyhkeitä ja muuta keittiö asiaa

Tilasin pari vuotta sitten jostakin nettikaupasta kahta eri kukkakangasta. Postipaketin avattua huomasin kankaiden olevan aivan eri värisiä mitä putiikin sivulla olevassa kuvassa. Luulin tilaavani valkoista ja beigehtävää kukkakangasta, mutta sainkin kermanväristä (tai jopa vaalean keltaista) ja vaalean vihreää. Eipä sitten kayneetkään kankaiden väritys siihen mihin olin ne alunperin tilannut ja niinpä rievut jäivät kaapiin lojumaan. 

 Tänä keväänä olen yrittänyt keksiä käyttöä kangaskaapissa kauan marinoituneille kankaille (jotta voin hyvällä omallatunnolla ostaa lisää :D) ja näistä paksuista puuvillaisista kukkakankaista ideoin keittiöpyyhkeitä. Toteutus on vähän jäänyt roikkumaan... arki kun tuppaa taas viemään mukanaan ja oma aika on kortilla! Eilen illalla kuitenkin totesin, että nyt on päästävä painelemaan ompelukoneen kaasujalkaa. Niinpä lasten mentyä nukkumaan kaivoin ompelukoneen esille ja ideasta syntyi valmista.

Pyyhkeet saivat puuvillapitsiä somisteeksi.

Lopuksi vielä kuva keittiön puuhellanurkasta...

Olemme asuttaneet tätä huushollia reilut kolme vuotta. Talon alkuperäinen keittiö oli lievästi sanottuna aikas järkyttävässä kunnossa, jotenka tuntui luonnolliselta aloittaa talon remontointi keittiöstä. Eihän sitä turhaan sanota, että keittiö on kodin sydän! Muuriseinästä postettiin vanhat kaakelit, jonka jälkeen seinä tasoitettiin ja maalattiin valkoseksi.  Puuhella sai perusteellisen putsauksen jälkeen myös uuden valkoisen maalipinnan. Tarkat huomaa vieläkin yhden kesken jääneen jutun...

Keittiömme kaipaa vielä vähän viimeistelyä ja hienosäätöä. Voin kertoa, että remontoinnin maailman huonoin idea on siirtää "mikä ei vaikuta asumiseen" odottaamaan myöhempää ajankohtaa!!

Ai, mitä ajankohtaa?!?

No, ne pienet (ja ärsyttävät) viimeistelyt mitkä ei vaikuta asumiseen, mutta häiritsevät aluksi tajuttomasti silmää ja joita ei kohta edes huomaa (mikä on paljon pahempaa) sitten jää, jää ja siirtyy... huoh!

Nyt ajattelin kuitenkin ottaa härkää sarvista ja tehdä keittiöstämme ainakin vähän valmiimman. Ehostuksen jälkeen lupaan vilauttaa teillekkin kuvia meidän köökistä! Sitä vaan en lupaa, että milloin niitä kuvia tänne laittelen kun toisinaan lapsukaiset hidastavat vähän tekemisiäni :) Mutta olkoon tämä keittiönehostaminen lumiensulamisenodotus-projektini ;)

Pääsiäistä

 

Tulin vaan toivottamaan kaikille täällä piipahtaville hyvää palmusunnuntaita!

ps. Me ei sitten kuitenkaan keritty kylvää rai-ruohon siemeniä niin, että ne olisivat alkaneet vihertää jo tänäviikonloppuna!

Vielä vähän mekkotehtailua ja tunnustus

Tälläkertaa valmistui Kirpulle Mekkotehdaskirjan Riine-mekko. Kokoa mekolla on 80 senttiä ja koska kirjan mekkojen pienimmät koot ovat valtavan suuria pikkuisellemme niin jouduin taas piirtämään puuttuvan koon kyseiseen mekkoon. Mekon kangas on ostettu Eurokankaasta.

Mekosta tuli jotenkin suloisen vanhanaikanen vanhan roosan värisineen kankaineen ja kangasnappeineen. Mekko onnistui mielestäni ihan hyvin ja tykkään tosi paljon tästä mallista. Mekko oli aikas nopea ja helppo ommella jotenka näitä voisi väsätä lisääkin. Tosin Mekkotehdaskirja on pullollaan ihania malleja, että en tiedä maltaakohan sitä tehä toista samanlaista...
jää nähtäväksi :)


Sitten seuraavaan asiaan...
Sain nimittäin tunnustuksen ihanasta Roosaa ja valkeaa- blogista KLIK, KLIK ! Kiitoksia vaan vielä kerran!

Tunnustuksen ohjeet ovat siis seuraavat:

Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle. Valitse 5 ihanaa bloggaajaa (jolla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

Näin autamme siis uusia bloggaajia eteenpäin, ja ehkäpä juuri sinä löydät täältä uuden upean blogituttavuuden.

Laitan tämän nyt vaan  kahteen kivaan blogiin eteenpäin:

Talo Tähtitaivaan Alla 2
Mäkisen kauppa


Se ois sitten perjantai ja viikonloppu edessä, JES!
Nyt meikäläinen lähtee heiluttamaan imuria ja pölyrättiä, me kun saadaan yövieraita pitkästä aikaa! Kivaa!
Aurinkoista viikonloppua kaikille!


ps. tervetuloa uudet lukijat :)

Lyhtyjä ja pikkulipaston uudistununut ilme

Lähdin aamulla kukkakauppaan hakemaan kukkia. Kassalle kävellessä silmääni sattui ale-korissa olevat lyhdyt. Pikainen hypistely ja niinpä muutama lyhty sai meiltä uuden kodin. Näistä suloisuuksista jouduin pulittamaan kokonaiset kaksi euroa kipaleelta!

Tämä ulos matkaava lyhty taas lähti mukaan eurolla. Ei paha, kolme lyhtyä yhteensä viitosella ja kukkaro kiittää :)

Lastenhuoneeseen aijottu (ai, onko meillä sellaista?) pikkuruinen lipasto joutui maalisudin kynsiin. Tämä ennen tummanruskeaksi petsattu lastulevy-laatikosto sai kevyen hionnan jälkeen harmahtavanvalkoisen maalikerroksen ylleen. Hauskat posliininupit löysin Tigeristä, jotka pääsivät peruspuunuppen tilalle. 

Nyttemmin laatikosto majailee kustilla ja kätkee sisälleen lasten pipohanskahuiviarsenaalin. Tämän pitäisi olla väliaikainen juttu ja mietinnässä onkin kuistille joku järkevä tavaranpiilotusratkaisu. Siis rakentaako itse vai odottaako, että joku sopiva ja edullinen lipasto kävelisi vastaan. Siinäpä pulmaa kerrakseen!

Ja sitten kun joskus saadaan yläkertaan lastenhuoneet niin pikkulipasto saa toimia pikku aarteiden säilytyspaikkana. Niitä kun tuppaa meidän muksuilla olemaan. Ovatkohan tulleet äitiinsä kun nyt jo ovat sellaisia hamstereita :)

Pianonurkkaus

 Siivouspäivän kunniaksi muutama kuva olohuoneesta.

Pikkuiset kengät odottaa jo kevättä ja pääsyä Kirpun jalkoihin.

Pitsirullat saivat siirron eteisestä pianon päälle. Sopivat mielestäni paremmin siihen.

Vanhan koululaulukirjan olen saanut mummoltani. Tästä kirjasta on laulettu koulun laulutunneilla 1950-luvulla.

Tervetuloa kaikki lukijat seuraamaan valkoisen talon tarinoita! Toivottavasti viihdytte! Tämä bloggailu on itselle vielä ihan uutta ja paljon pitää vielä opetella. En kuulu tosiaankaan mihinkään tekniikanihmelapsi-kastiin, jotenka kantapäänkautta tässä opetellaan... :) Kommenttihommasta sain toivottavasti poistettua inhottavan sanavahvistuksen!? Vinkatkaa ihmeessä jos minulla on jotain muitakin kummallisia asetuksia päällä!!

Oikein hyvää viikonloppua kaikille!

Tule jo kesä!

Niin lämpöisen yhä lapsuuden,

sen muistan, armahat aamut sen.

Nään päivän nauravan noustessaan,

on lämpimät tuulet laulua maan.

Niin kaukana moni kulkee uskoen unelmaan,

muistoja sydän sulkee etsien kotiaan.

Kerran niin kauniin lapsuuden maan 

vieläkö löytää voi uudestaan.

Siellä kesät keinuvaiset muistaa voin,

tuoksut tuomipuun ja mesiangervoin.

Polku pihapellon yli, kauas kai

pieni paljasjalka juosta sai.

Maa lapsuuden, yhä kuulen sen 

yötuulen laulua laineiden.

Sen kutsun saan yhä uudestaan,

vaan kulkijaa vie tuulet maan.

Arvo Ylitalo

Mekkotehdaskirjan Maret-mekon olen tehtyt koon 98/104 levydellä ja helmaan lisäsin muutamia lisäsenttejä. Kangas on sinooperista ja napit omasta varastosta. Pitsi on tilattu Pikku Iidan puodista. Pinni piti tietenkin olla mekkoon sopiva, jotenka virkkasin pienen kukan jonka liimasin pinniin. 

Koetin ekaa kertaa saumurin rullapäärmettä. Pienen taistelun jälkeen voitin ainakin tämän erän yksi nolla :)

Vielä mekon tekovaiheessa mietin, että miten ihmeessä olen ostanut mintunvihreetä kangasta (taisin langeta taas prosentteihin, paikallisessa Sinooperissa oli syksyllä kaikki Tildakankaan -70%), mutta onneksi valmiissa mekossa väri ei enää häiritse niin omaa silmää. Liekkö ommellessa silmä tottu väriin, mene ja tiedä :) 

Kokonaisuus on aikas prinsessamainen, ehkä vähän jopa liikaa minun makuuni, mutta tyttö oli ihan mielissään. Ja sehän se on pääasia! Mekko menee mielestäni kesäjuhlissakin, jos vaan kesällä sattuu jotkut pippalot olemaan.

Aurinkoista tiistaita kaikille!! 

Kananpoikia

Tänään tuli tehtyä muutama untuvapallero. Neljävee tyllerö on innokas askartelija ja nytkin hän halusi välttämättä tehdä oman tipusen. Niinpä hän sai liimata yhteen kananpoikaan höyhenpeitteen, silmät ja nokan. Ja hyvinhän se liimaushomma sujui kun näistä karvapalleroista ei saa tulla liian  "tasasen" näkösiä.

Aurinkokylvyssä :)

Laitan tähän tipujen teko-ohjeen, jos vaikka joku innostuu tekemään tämmöisiä.

Nämä vaativat jonkin verran näperrystä, mutta eivät ole vaikeita :)

 

Liimaa kuumaliimalla styroxmunaan pieni styroxpallo pääksi. Pallosta kannattaa leikata pieni pala pois, että se asettuu paremmin vartaloon. Maalaa styroxit askarelumaalilla niin pinnasta tulee karheampi ja höyhenet on helpompi liimata paikoilleen. Grillitikut ja pullot ovat hyviä apuvälineitä näitten teossa.

Liimaa tipulle höyhenpeite erikeeperillä. Liimaaminen kannataa aloitaa peräpäästä niin tipusta tulee siistimpi.

Taittele rautalangasta nokka ja jalat. Pyöritä niiden ympärille avattua paperinarua ja muotoile vielä liiman avulla oikeaan muotoon. Tökkää tipuun grillitikulla kaksi reikää jalkoja varten. Pyöräytä jalkojen päät liimassa ja työnnä reikiin. Liimaa nokka paikoilleen ja silmiksi pari helmeä.

Valmiit tiput hyppäsivät astiahyllyyn odottamaan pääsiäistä!

Kevätvimma

Keväisin minulle tulee aina joku uudistusvimma. Pitäisi päästä hiomaan ja maalaamaan, osa ikkunoista huutaa keveämpiä kesäverhoja (pitäisköhän tehdä vai löytyiskö valmiina), väriä olisi kiva saada koko huusholliin, kivat kaavat lasten kevättakkeihinkin on löytynyt, kukkien ja vihannesten siemenet odottavat kylväjää.... Listaa voisi jatkaa loputtomiin! Jokakeväinen tekemisen ja uudistamisen vimma on taas iskenyt! Ja joka kevät puolet asioista jää odottamaan seuraavaa kevättä :)

 

Tällä kertaa joutuivat sisällä olevat tilpehöörit pyörityksen kohteeksi. Suurin osa kynttilöistä sai lähtöpassit. En oikeen osaa polttaa kynttilöitä keväisin, minulle ne on enemmän syksy- ja talvijuttuja.

Kuvat eteisestä

Tykkäisin pitää viltti- tai villasukkakoria vanhan ompelukoneen polkimen päällä. Pakkasten paukkuessa siinä olisi kätevä säilyttää villasukkia vieraiden varalta. Vieraat voisivat sitten lainata sieltä kylääntullessa jalkojenlämmittimiä. Vanhassa talossa kun villasukat ei ole ollenkaan huono juttu talvisaikaan ja harva kuljettaa omia villasukkia mukana.

Todellisuudessahan meillä ei tuo kori tuolla kauaakaan pysy. Ompelukone on lasten auto ja eihän autonpenkeillä säilytetä villasukkakoreja. Ei vaikka äiti kuinka yrittäisi! Auto on auto eikä se siitä mihinkään muutu :) Niin, että tässä asiassa minun on pakko antaa periksi ja etsiä korille joku muu paikka, jos aion sitä esillä pitää!

Orelma

Tautipahanen kaatoi koko perheen minua lukuunottamatta viikonlopuksi vuoteeseen. Muun perheen vedellessä päivisin pitkiä päikkäreitä, käytin tilaisuuden hyväksi ja ompelin loppuun tyttöjen kesämekot. Näitten Mekkotehdas kirjan Orelma-mekkojen tekeminen on aloitettu jo tammikuussa ja nyt vasta sain ne valmiiksi! Aina on ollut muka jotakin tähdellisempää tekemistä kuin kesäksi tulevat mekot!

Pienemmästä mekosta en tietenkään saanut sovituskuvaa, kun onhan tuollainen 80 senttinen mekko vielä liian iso meidän kahdeksankuiselle kirpulle. Toivottavasti kesään mennessä tyttö ois kasvannu sen verran, että mekko olisi sopiva! Jouduin pienentämään kirjan pienintä kaavaa, jotta saisin sopivamman koon. Isompaan mekkoon muokkasin myös vähän kaavaa. Se on tehty 98/104 koon leveyden mukaan ja helmaan on lisätty n.5cm lisää pituutta. Näin sain niistä enemmän sopivammat!

Kankaat ovat oranssia lukuunottamatta Sinooperista ja napit omasta jemmasta.

Näistä olisi tulossa seuraavat mekkoset. Toinen on jo leikattu ja toisestakin kaavat valmiina. Jospa nämä ei sitten jäisi lojumaan ompelupöydälle vaan valmistuisivat vähän nopeammin kuin nuo edelliset :)