Kiirettä pitää

Huh huijakkaa, mitä haipakkaa on pitänyt! Täällä on pyörinyt viimepäivät kunnon tavararalli. Syynä tuohon tavaroitten pyöritykseen on yläkerran rempan aloitus. Ja koska me olemme majailleen tähän asti yläkerrassa piti makuuhuonepuoli siirtää nyt väliaikasesti alas.

Meillä on alakerrassa ruokailuhuone, punainenkammari, olohuoneenjatke.... rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta nyt tuo (ehkä) alta parinkymmenen neliön huone muuttui viiden hengen makkariksi. Arvata varmaan saattaa, että tuo kyseinen olkkarinjatke on tällä hetkellä täynnä sänkyjä. Kirjotuspöytä oli pakko mahduttaa vielä joukon jatkoksi, kun pitäähän minulla ompelupöytä olla (keittiön pöydän ääressä on ehkä maailman ärsyttävi ommella!!). Eikä siinä kaikki, en jaksanut alkaa tyhjentää kirja- ja astiakaappeja, jotenka ne sai jäädä huoneeseen. Lattiaa ei montaakaan neliöö tällähetkellä näy, mutta väliaikastahan tämän pitäisi olla. Elättelen toivoa, että kesään mennessä saatais osa yläkerrasta käyttöön. Sopu sijaa antakoot siihen asti!!!

Pitsireunainen tyynyliina on viimeisin kirpparilöytöni. Ompelin tyynyliinan toisen pään umpeen ja toiseen päähän napit, näin siellä pysyy tyynykin sisällä :) Miksiköhän monet vanhat tyynyliinat on molemmista päistä auki?

Ainut nurkka joka ei oo täynnä!!

Näyttääpä toi tasasenpunainen seinä jotenkin tummalta, ei oo oikeessti ihan ton värinen. Tarvis vissiin opetella tota kameran käyttöö :)

Yhdellä seinällä on tuommoinen kukkatapetti. Sen väri vastaa aika hyvin todellista.

Jaa-a jospa tänään pääsisi pujahtamaan lakanoitten väliin ajoissa!!

Mukavaa alkanutta viikkoa!!

Jotakin pientä pienimmälle...

  

Molemmat mekot kokoa 74 ja kaavat omaa käsialaa. Oranssi kangas on Eurokankaasta, ruskea ja vaaleanpunainen Sinooperista. Napit on omasta jemmasta.

Sitten  muutama kuva lapsukaisten talvivarusteluista siis niistä paremmista :)

 Pienimmäisen haalarin (68 senttinen) kaava on (jostakin) Ottobrestä. Ei ehkä niitä kaikkein toimivimpia kaavoja. Jos uuden haalarin tekisin muokkaisin ainakin kaula-aukkoa vähän tilavammaksi ja laittaisin nepparit ylettymään alemmas. Päällikangas on serkulta saatua vakosamettityyppistä kangasta. Vuorikankaana Kestovaippakaupasta tilattu sienipuuvilla. Nepparit omasta jemmasta. Välissä ihan normaali paksu vanulevy. Eli tämähän ei pidä tuulta, mutta on ollut toimiva ja lämmin turvakaukalossa ja rattaiden kopassa. Eteen aplikoin sienen. Pipon kukkasineen virkkasin lankakorissa olevista jämävillalangoista ja vuoritin puuvillatrikoolla niin ei villa pistele pientä päätä.

Isomman neidin takkin (koko 104) kaava on omaa käsialaa. Päällikankaana villasekoite ja vuorina tikkivuori, molemmat ostettu eurokankaasta. Napit taas omasta kätköstä. Huivin olen tehnyt ohuesta puuvillasta ja siinä on koristeena kangasmöykyistä tehtyjä pallukoita ja pitsiä. Virkattu pipo on vuoritettu fleecellä. Suloisen rintaneulaheijastimen tyttö on saanut vuoden ikäisenä kummitädiltään.

Pojan takin kaava (koko 86/92) on pienennetty jostakin vanhasta Ottobren kaavasta. Päälikangas villasekoitetta ja vuorina tikkivuori, jotka myös Eurokankaasta. Pipo virkattu lankakorin jämistä ja vuoritettu myös fleecellä.

Ompas harmaita noi ulkokuvat! Tänä talvena ei oo kyllä paljon aurinko näyttäyttyt, ainakaan täälläpäin. Ehkä siis meille tulee aurinkoinen kevät ja kesä, jes! Eikä haittais vaikka saatais vielä muutama aurinkoinen talvipäiväkin...

Hanhia

Tänään tapahtui jotakin todella harvinaista, nimittäin kaikki lapsukaiset nukkui päiväunet ja vielä samaan aikaan! Tilannetta hyödyntäen ajattelin kokeilla jo pitkään päässä muhinutta ideaa. Niinpä pikainen kaavojen piirtäminen ja kankaiden silppuaminen käyntiin... Tuloksena oli kaksi hanhea, iso ja pieni.
Isomman hanhen esikuvana toimi Mailegin iso hanhi ja pienempi on muokkaus ja reilu suurennos Tildan Kevät- kirjan pienestä hanhesta. Molemmat on tehty kaapin kätköissä lojuneista puuvilloista.

Olin ajatellut hanhet olkkarin sohvalle istumaan, mutta eihän ne siinä pysyny vaan lähti lasten leikkeihin mukaan. Tarvii varmaan tehdä itelle uudet kun mielestäni noista tuli kivat ja ne oli aika kivan näköset siinä sohvan nurkalla. Jos saan joskus tehtyä ne seuraavat voisi pellavakin toimia hyvin kankaana. Pellavaiset olisi varmaan myös kivemman näköset.

Eerika

Pullia ja paitoja

Tänään laskiaistiistain kunniaksi piti korkata pari hiivapakettia ja leipasta laskiaispullia. Itse mäenlasku me hoidettiin jo eilen kun lähdettiin iltasella koko porukka läheiselle luistinradalle koettamaan jään liukkautta. Nolo myöntää, että itse piti vaihtaa kengät jalkaan jo muutan vaivaisen kierroksen jälkeen. Neljän vuoden luistelutauko vähän koetteli jalkapohjien lihaksia. Niinpä siirryin suosiolla mäenlaskupuuhiin keskimmäisen lapseni kanssa.

 

Ja jottei ihan makeansyömiseksi menisi tein myös porkkanasämpylöitä. Ohje on Kinuskissan sivulta. Kannattaa kokeilla!!

Peruspaitoja tuli ommeltua ihan tarpeeseen tässä yksi päivä. Mulla on ollut pikkasen ispiraatio hukassa tähän ompeluhommaan, mutta nyt oli pakko kaivaa joskus aikoja sitten tilaamani kankaat kätköistä ja surauttaa muutama paita lyhyksi menneiden tilalle.

 Vanhimmalle, kohta nelivuotiaalle tytölle, ompelin vaaleanpunaisen sienipaidan ja keskimmäiselle, kaksi vuotiaalle pojalle, ruskean. Nuorimmaiselle olisi tarkoitus tehdä vielä keltapohjaisesta sienikankaasta myös paita... Kankaita joskus kauan sitten tilatessani annoin vanhimman itse valita minkä värisen sienipaidan hän haluaa ja yllätys, yllätys valinta oli vaaleanpunainen. Tällä neitosella kun on joku vaaleanpunainen kausi menossa. Sieni- ja apinatrikoot siis tilattu joskus aikapäiviä sitten Kestovaippakaupasta.

Pingviinijoustofrotee on myös jo jonkin aikaa lojunut kangaskaapissa ja siitä tuli pojalle paita. Peruspaitaa piristämään tein vinon nappilistan. Kangas on tilattu aikoinaan Metsolasta.

Eerika

Talvista kimallusta

Täällä on tullut koko viikonloppu lunta, lunta ja vielä vähän lisää lunta. Maisema on tietenkin tälläisen lumitulvan jälkeen kuin satukirjasta. Lumella kuorrutettu metsä on vaan niin kauniin näkönen. Onneksi me asutaan metsän laidalla niin pääsee tätäkin kauneutta ihailemaan suoraa ikkunoista. Innostuin sisälläkin kuvaamaan vähän talvista kimallusta.

 

Tämä kristallihelmioksa on siskoni tekemä.

Kynttilöillä vähän tunnelmaa talviseen päivään.

Pitää vielä vähän yrittää nauttia talvesta, takkatulesta ja kynttilöistä, vaikka ajatukset mielellään lentäisi jo kevääseen. Joku kummallinen kevätkärpänen iski muhun tänä vuonna jo tammikuussa. Yleensä nautin ihan täysillä talvesta vielä helmikuussa (ja vähän maaliskuussakin), mutta nyt ei haittais vaikka äkkiä tulisi huhtikuu ja kevät.

Eerika

Blogin aloitus

Elämäni ensimmäinen blogi perustettu. Ideana minulla olisi tallentaa tänne tuotoksiani ja tuunailujani. Käsillä tekeminen on aina ollut minulle tärkeää ja tällä hetkellä innostukseni kohteet ovat ompelu, puutyöt, kaikenmoinen askartelu ja kodin laitto. Asumme vanhassa puutalossa, jotenka täällä saattaa vilahtaa myös remontti- ja pihajuttuja.

Kuulun siihen ihmisryhmään joita nimitetään taivaanrannan maalajiksi. Minulla tuppaa aina olemaan ainakin viisi keskeneräistä projektia nurkissa. Välillä tuntuu, että ideoita olisi liikaakin, mutta aikaa vaan niiden toteuttamiseen liian vähän. Haastetta ja iloa arkeeni tuo kolme lastani.